Aistit avuksi ruokailon löytämiseen
Kokemuksellinen aistioppiminen rohkaisee tutustumaan uusiin ruokiin leikinomaisesti.

Uteliaisuuden ja aidon tutkimushalun herääminen on iloisen oppimisen alkulähde. Tue ja rohkaise lastasi tutustumaan monipuolisesti erilaisiin ruoka-aineisiin Sapere-ravitsemuskasvatusmenetelmään perustuvien vinkkien avulla.

Lapselle ominaisten oppimisen tapojen huomioiminen on tärkeää myös ruokailussa ja syömisessä. Uusiin ruoka-aineisiin tutustumisesta ja lapsen ennakkoluulojen kohtaamisesta voidaan tehdä antoisa makukoulu, jossa lapsi pääsee omin sormin tutkimaan, ääneen ihmettelemään ja monipuolisesti aistimaan.

Kokemuksellinen aistioppiminen rohkaisee lasta tutustumaan vieraisiin makuihin leikinomaisesti ja lapsen omia rajoja kunnioittaen – mitään ei ole pakko syödä.

Kaikkien aistien makumatka alkakoon!

Maistuvaa oivaltamista

Ruoan makua arvioidaan ensimmäiseksi ulkonäön ja hajun perusteella. Lapselle epämieluisan ruoan kohdalla ruokaan kannattaakin tutustua ensin muita aisteja hyödyntäen ja jättää maistaminen viimeiseksi.

  • Anna lapselle mahdollisuus osallistua ruoan valmistamiseen. Esimerkiksi juuresten kuoriminen ja raastaminen itse tekee ruoka-aineesta tutumman ja helpommin lähestyttävän.
  • Maistelkaa makeita, happamia, pehmeitä ja kovia omenalajeja. Makuaisti harjaantuu, kun samaa hedelmää maistellaan eri muodossa.
  • Sama ruoka-aine taipuu moneksi erilaiseksi mauksi. Kokeilkaa, miltä maistuu porkkana soseena, raasteena tai mehuna.

Nuuhkimisen nautinto

Suurin osa makuaistimuksistamme on ruoan hajua. Tietyt ruokaisat tuoksut yhdistyvät lapsen mielessä tuttuihin perhejuhliin, ihmisiin ja paikkoihin jo varhain.

  • Tutkikaa yhdessä maustekaappia ja nuuhkikaa erilaisia tuoksuja. Millaisia muistoja tai tunteita tuo mieleen piparimauste, kardemumma, oregano tai vaniljasokeri?
  • Leikkikää sokkoa hajuaistin herkistämiseksi. Pilko esille eri tuoksuisia hedelmiä, vihanneksia ja yrttejä. Sidotuin silmin lapsi saa haistelemalla tunnistaa, mistä ruoka-aineesta on milloinkin kyse.

Korvat hörölle keittiössä

Ruoka-ajan lähestymisestä vihjaavan kuuloaistin avulla voimme arvailla, mitä keittiössä mahtaa valmistua. Lapsen tarkkaavaiset korvat huomaavat myös tavan, jolla ruosta yleisesti puhutaan. Positiivinen ruokapuhe lisää iloa ruokailuhetkeen ja saa viihtymään ruokapöydän ääressä.

  • Kokoa pikkukokille oma keittiönurkkaus, jossa kattiloita on lupa paukuttaa. Ikiomat välineet innostavat lasta tutustumaan keittiötarvikkeisiin jo pienestä pitäen.
  • Keksikää yhdessä arkisille ruuille teidän perheenne näköiset nimet. Verilettujen kutsuminen Veetin voimaplätyiksi tai Vilman vauhtiletuiksi voi muuttaa myös asenteen ruokaa kohtaan.
  • Kuuloaistia kehittävä muistipeli syntyy keittiökaappien siivouspäivänä kompostiin joutavista kuiva-aineista. Täytä läpinäkymättömät muovirasiat puolilleen erilaisia ääniä tuottavia ruoka-aineita ja anna lapsen arvuutella rasioiden sisältöjä.

Silmänruokaa lautaselle

Ulkonäkö on ensimmäinen arvioinnin kohde pohdittaessa ruoan houkuttelevuutta. Pöydän kattaminen ja koristeleminen sekä ruoan esille laittaminen tuovat oman iloisen lisänsä ruokailuhetkiin. On tärkeää, että lapsi näkee miten ruoka syntyy ja mitä sille tehdään ennen lautaselle asettamista.

  • Repikää kaikki irti kasvisten mahdollisuuksista! Värikkäät kasvikset ja hedelmät kuvittavat lautasen houkuttelevin hahmoin ja piirtävät hymynaaman jauhelihapihville. Kokoa lautaselle mahdollisimman monia eri värejä, mutta pidä ne selkeästi erillään.
  • Houkuttelevat hedelmät sivulla vinkkejä ruualla koristeluun ja leikkimiseen.
Pieniä sormipaloja erilaisista (värikkäistä) kasviksista. –Äiti 28v, 2 lasta.

Kouriintuntuvia ruokaelämyksiä

Lapsella on luontainen tarve tunnustella ympäristöään käsillään, jaloillaan ja suullaan. Sopiviksi paloiksi pilkottuja kasviksia on kiva kauhoa itse kulhosta ja pyöritellä sormissa. Suutuntumalla on merkittävä osuus siinä, tuleeko ruoka syödyksi. Toiset ruoka-aineet maistuvat mainiosti lämpimiksi keitettyinä, toiset taas katoavat parempiin suihin tuoreina ja kylminä tarjoiltuina.

  • Leipokaa yhdessä pullaa niin, että lapsi osallistuu jokaiseen työvaiheeseen omin käsin. Opeta lasta rikkomaan kananmuna, mittaamaan ja kaatamaan maitoa sekä ripottelemaan sokeria. Anna lapsen upottaa kädet taikinaan ja pyöritellä omannäköisiään pullia. Jutelkaa tekemisen lomassa siitä, mille taikina työn eri vaiheissa tuntuu.
  • Arkinen kaupassakäyntikin voi olla seikkailu. Kierrelkää kaupan hedelmäosastolla tavallista pidempään. Ostakaa hedelmiä, jotka näyttävät oudoille, hassuille, herkullisille tai jännittäville. Kotona voitte kuoria, sormin tunnustella ja maistella tekemiänne ostoksia.
Meidän perheessä herkutellaan välillä niin, että otamme saunaan jäisiä marjoja esim. mansikoita mukaan kipossa. Hauska elämys lapsille ja lisännyt marjojen käyttöä. -Äiti 34 v, 2 lasta.

Lue lisää makukoulusta