Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat ovat tehneet mielenkiintoisia opinnäytetöitä Neuvokas perhe -menetelmästä tai sen sisältämistä teemoista.

Varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen kehittäminen lasten ylipainon ennaltaehkäisemiseksi.

Tiina Maaranen (2018), Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta lasten ylipainon ennaltaehkäisemiseksi. Tavoitteena oli lisätä työntekijöiden tietämystä lasten ruokailu- ja ravitsemussuosituksista sekä antaa tietoa siitä, miten ruokakasvatuksella voidaan vaikuttaa terveyttä edistävään syömiskäyttäytymiseen moniammatillista yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Lisäksi tavoitteena oli saada työntekijät ymmärtämään varhaiskasvatuksen asema lasten ylipainon ennaltaehkäisijänä.

Työ oli tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jossa yhden päiväkodin ruokakasvatusta kehitettiin pedagogisen johtamisen avulla. Kehittämisprosessin pohjalta luotiin malli varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen kehittämiseen, jonka avulla myös muissa varhaiskasvatuksen yksiköissä voidaan kehittää terveyttä ja hyvinvointia edistävää ruokakasvatusta. Prosessin myötä työntekijät alkoivat nähdä, kuinka suuri vaikutus omalla toiminnalla ja varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksella on lasten ylipainon ennaltaehkäisyn kannalta sekä lisäsi heidän tietämystään lasten ruokailusuosituksista sekä lasten ylipainon ennaltaehkäisystä. Jatkossa tärkeää olisi kehittää moniammatillista yhteistyötä ylipainon ennaltaehkäisemiseksi muun muassa neuvolan sekä varhaiskasvatuksen ravintopalveluiden kanssa. 

Opinnäytetyö löytyy täältä.

 

Neuvolan terveydenhoitajien näkemyksiä elintapaohjaukseen kohdennettuihin sähköisiin työmenetelmiin vaikuttavista tekijöistä

Inkeri Pöllänen (2017). Preventiivisen hoitotieteen pro gradu - tutkielma. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien näkemyksiä elintapaohjaukseen kohdennettuihin sähköisiin työmenetelmiin vaikuttavista tekijöistä, sekä niihin liittyvästä sisällöllisestä ja menetelmällisestä kehittämisen tarpeesta.

Tulosten mukaan neuvolaterveydenhoitajat käyttivät elintapaohjaukseen kohdennetuista sähköisistä työmenetelmistä eniten laskentataulukoita ja pitivät hyödynnettävimpänä Sydänliiton Neuvokas perhe –sivustoja. Terveydenhoitajien mukaan parempi ajankäytön hallinta oli elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien käyttöönoton etuna. Haasteensa he näkivät tietojen hajanaisen sijainnin internetissä. Verrattaessa elintapaohjaukseen kohdennettuja sähköisiä työmenetelmiä paperilomakkeisiin, terveydenhoitajat pitivät hyödyllisenä mahdollisuuden tarkastella asiakkaan tietoja etukäteen ja etuna pidettiin asiakkaiden itseohjautuvuuden kehittymistä vastuun ottamisesta oman hoidon seurannasta. Tietoisuuden lisääntyminen liikunnan merkityksestä nähtiin sähköisten työmenetelmien myötävaikuttavana asiana, kun taas haasteena nähtiin asiakkaiden riittämättömät tietokoneen käyttötaidot. Eniten tarvetta sähköisille työmenetelmille koettiin esitietojen selvittämisessä ja vastanneiden mukaan näiden avulla olisi mahdollista korvata kasvotusten tapahtuvaa ohjausta. 

Opinnäytetyöhön pääset tutustumaan tästä.

 

Terveelliset elintavat, terveempi sydän. -Tapahtuma isovanhemmille ja lastenlapsille.

Jenna Luhtanen, Tiia-Mari Tarkanmäki (2017). Seinäjoen AMK.

Terveelliset elämäntavat, terveempi sydän – tapahtuma järjestettiin Kauhajoella 26.4.2017 osana sydänviikkoa. Tapahtuma sai nimekseen "Sydänterveyttä vauvasta vaariin". Tapahtuma oli suunnattu isovanhemmille ja lastenlapsille, jotka tulivat tapahtumaan viettämään aikaa yhdessä, oppien samalla terveellisten elintapojen vaikutuksista sydänterveyteen. Tapahtuman tavoitteena olikin lisätä kohderyhmän tietoutta terveellisten elämäntapojen tärkeydestä ja niiden vaikutuksista sydämen terveyteen ja sydänsairauksiin. Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina toimi Suomen Sydänliitto ry ja Neuvokas Perhe – hanke. Lähempää yhteistyötä tapahtumaan liittyen tehtiin Kauhajoen Sydänyhdistys ry:n kanssa.

Tapahtuma keräsi kiitettävästi osallistujia, erilaiset elintapapisteet kiinnostivat kohderyhmää ja palaute oli positiivista.

Opinnäytetyöhön pääset tutustumaan tästä.

 

Terveydenhoitajan keinot tukea ylipainoisen lapsen vanhempia lapsen painonhallinnassa

Vanhanen, Niina & Vanhatalo, Annaliina (2016). Tampereen ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää terveydenhuollon ammattilaisten taitoa kohdata ja tukea ylipainoisia lapsia sekä heidän perheitään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemusten kautta terveydenhoitajan käyttämät lähestymistavat ylipainosta puhumiseen ja painonhallinnan tukemiseen. Tarkoituksena oli myös saada selville, millaista tukea vanhemmat olisivat kaivanneet sekä mitkä asiat ovat vaikuttaneet lapsen painonhallintaa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä oli E-lomakkeelle luotu kysely, jota mainostivat tutkijat ja Neuvokas perhe. Kyselyyn vastaajiksi haettiin perheitä, joissa oli kouluikäinen (7-16-vuotias) lapsi tai nuori, jolla on ollut leikki-iässä ylipainoa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tuloksista ilmeni, että vanhemmilta vaadittiin omaa aktiivisuutta vastaanotolla lapsen ylipainoisuuden puheeksiotossa ja että lasten painonhallinnan tueksi tarjottiin elintapaohjausta. Vanhemmat kokivat terveydenhoitajan tarjoaman tuen ja ylipainon puheeksioton hyvänä. Painonhallintaa tukivat elintapamuutokset, pituuskasvu, säännöllinen kasvunseuranta, ravitsemusterapia sekä vanhemmilta saatu tuki. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että terveydenhoitajien tulisi ottaa rohkeasti puheeksi lapsen ylipaino tai lihavuus. Terveydenhoitajien tulisi kehittää elintapaohjaustaitojaan etenkin liikunnan osalta sekä huomioida perhekeskeisyys.

Opinnäytetyöhön pääset tutustumaan tästä.

 

Sähköiset palvelut lapsiperheiden tukena terveyden edistämisessä Case: Sähköinen Neuvokas perhe –kortti

Karell, Elena-Maria & Muurmäki, Elina & Räsänen, Anni (2015). Laurea-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää neuvolaikäisten lasten vanhempien käyttökokemuksia Sydänliiton sähköisestä Neuvokas perhe -kortista. Lisäksi haluttiin selvittää vanhempien yleisiä näkökulmia sähköisestä terveyden edistämisestä ja ohjauksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten neuvolaikäisten lasten vanhemmat etsivät terveystietoa internetistä ja minkälaisille terveystiedoille ja sähköisille palveluille on tarvetta.

Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että neuvolaikäisten lasten vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä sähköiseen Neuvokas perhe -korttiin ja kokivat siitä olevan hyötyä perheen arjessa. Vastaajat antoivat myös kehitysehdotuksia: vastausvaihtoehtojen lisääminen, helppolukuisuuden parantaminen ja lomakkeen tiivistäminen. Lisäksi jotkut kyselyyn vastanneista kokivat, että korttien kysymyksien perustuminen kansallisiin ravitsemussuosituksiin ei palvele kaikkien perheiden tarpeita. Haastattelututkimuksen tuloksista selvisi, että neuvolaikäisten lasten vanhemmat hakevat säännöllisesti internetistä terveystietoa ja suhtautuvat avoimesti internetin hyödyntämiseen terveyden edistämisessä ja ohjauksessa. Neuvolaikäisten lasten vanhemmat haluavat internetissä olevaan terveystietoon ja palveluihin selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä.

Opinnäytetyöhön pääset tutustumaan tästä.

Äitiysneuvola isyyden tukena : Kyselytutkimus äitiysneuvolapalvelujen vastaavuudesta isien tarpeisiin

Laura Ortju, Milla Lindlöf (2015). Laurea-ammattikorkeakoulu.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista tukea isät tarvitsevat raskausaikana ja sitä, kuinka äitiysneuvolapalvelut kykenevät vastaamaan tähän tuen tarpeeseen. Opinnäytetyötä varten laadittiin laaja kirjallisuuskatsaus, jossa hyödynnettiin ajankohtaista, pääosin suomalaista, tutkimus- ja teoriatietoa. Katsauksen pohjalta laadittiin Internet-pohjainen kyselylomake. Kyselyyn vastasi 86 miestä eri puolilta Suomea.

Isät toivovat neuvolalta enemmän perhekeskeisiä ja isyyttä tukevia palveluja. Esille nousi muun muassa tarve isän ja terveydenhoitajan väliselle kahdenkeskiselle keskustelulle. Vastaajien tyytyväisyys neuvolapalveluihin oli jonkin verran riippuvainen heidän asuinpaikastaan. Itä-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Suomessa oltiin tyytyväisempiä isille suunnattuun neuvontaan kuin muualla Suomessa. Tulosten perusteella isät luottavat julkisiin neuvolapalveluihin ja toivovat näiden palvelujen kehittämistä. 

Opinnäytetyöhön pääset tutustumaan tästä. 

Neljä neuvokasta perhettä­­ – neljä erilaista tapausta: tutkimus suomalaisten lapsiperheiden arkielämästä ja liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä.

Salo Anna (2015). Jyväskylän yliopisto.   

Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavoin liikkuminen näyttäytyy lapsiperheiden elämässä ja millaisten tekijöiden perheet kokevat vaikuttavan liikkumiseensa. Tutkielman tehtävänä ei ollut tutkia Neuvokas perhe -menetelmää itsessään vaan ennen kaikkea pyrkiä hyödyntämään tutkimuksesta saatua tietoa osana menetelmän liikkumisen edistämistä. 

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tieteenfilosofisena lähtökohtana oli hermeneutiikka, sillä tutkimuksen tehtävänä oli ymmärtää ja kuunnella lapsiperheitä. Neljä perhettä täytti viikon ajan ajankäyttöpäiväkirjaa elämästään ennen varsinaisia teemahaastatteluja.

Perheet kokivat itse olevansa vähän liikkuvia, mutta todellisuudessa neljästä perheestä kolme liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Kaikissa neljässä perheessä merkittävimmäksi liikkumiseen vaikuttavaksi tekijäksi osoittautui juuri suhtautuminen liikkumiseen ja kuinka tärkeänä liikkuminen nähtiin osana arkielämää. Lapsiperheiden liikkumisen edistämisessä pitäisi korostaa juuri arkiliikunnan riittävyyttä terveyden kannalta. Liikkumisen ei tarvitse olla erillinen osa muusta elämästä vaan se on yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Pro graduun pääset tutustumaan tästä.

 

Huoneentaulu "Meidän perheen hyvän olon vinkit"

Nora-Lotta Supperi ja Elina Loikkanen (2015). Sairaanhoitajaopiskelijat, Laurea-ammattikorkeakoulu

Opiskelijat tekivät kirjallisuuskatsauksen perusteella tulostettavan huoneentaulun, johon on koottu vinkkejä perheen terveelliseen arkeen. Perheiden vinkit on kirjoitettu kannustavasti ja perheen arkea kunnioittaen. Huoneentaulu löytyy pdf-versiona sivun alalaidasta.

Lapsiperheiden kokemukset Neuvokas perhe -menetelmästä

Emmi Nurminen (2014). Hoitotyön koulutusohjelma, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Tulosten mukaan perheet saivat terveydenhoitajalta melko hyvää ohjausta Neuvokas perhe -menetelmään liittyen, mutta heidän yksilölliset tarpeensa otettiin ohjauksessa huomioon vaihtelevasti. Neuvokas perhe -kortti oli tulosten mukaan ulkoasultaan selkeä, miellyttävän värinen ja sopivan kokoinen, ja tulosten mukaan korttia oli helppo täyttää, mutta kortin kysymyksiä oli vaikea ymmärtää. Vain kolme perhettä oli asettanut tavoitteita Neuvokas perhe -korttiin, eikä terveydenhoitaja ollut tulosten mukaan kunnollisesti paneutunut niihin. Terveydenhoitaja ei kommentoinut juurikaan perheiden täyttämää korttia. Perheet kuitenkin kokivat, että terveydenhoitajan antama palaute olisi heille melko tarpeellista. Tulosten mukaan Neuvokas perhe -menetelmällä ei ollut juurikaan vaikutusta perheen terveystottumuksiin ja pääosin perheet eivät olleet kuulleet Neuvokas perhe -menetelmään liittyvistä kansioista. Nämä tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä alhaisen vastausprosentin vuoksi. 

Opinnäytetyö löytyy tämän artikkelisivun alaosasta pdf-tiedostona.

 

Internet lasten painonhallinnan tukena. Vanhempien näkemyksiä internetin käytöstä perheen terveellisten ravitsemus- ja liikuntatottumusten edistämisessä.

Luomaranta Elisa (2014). Terveyskasvatuksen pro gradu-tutkielma. Terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto

Vanhemmilla oli pääosin positiivisia kokemuksia internetin käytöstä perheensä terveyttä edistävien ravitsemus- ja liikuntatottumusten sekä painonhallinnan alueilla. Haastatellut vanhemmat arvostivat internetin helppoa ja nopeaa saatavuutta, monipuolista ja ajantasaista tietoa sekä tiedon vertailtavuuden mahdollisuutta.

Internetin heikkouksina pidettiin tiedonhaun ajanvientiä ja liikaa tietomäärää. Vanhemmat hakivat internetistä muun muassa terveellisen perhearjen ravitsemusvinkkejä, liikuntaharrastusmahdollisuuksia ja vertaistukea. Haastateltavat kokivat haastavaksi luotettavan tiedon löytymisen tutkimuksen aihealueista ja toivoivatkin, että virallisia ja luotettavia sivustoja mainostettaisiin tehokkaammin. Vanhemmat toivoivat lisäksi konkreettisia vinkkejä arjen terveelliseen ravitsemukseen, liikuntaan ja painonhallintaan sekä monimuotoista tietoa ja tukea. Sivustoille toivottiin myös helppoja osoitteita ja houkuttelevaa ulkonäköä.

Tutustu opinnäytetyöhön

 

Neuvokas perhe -menetelmä – ohjauksen toimiva apuväline. JIK ky:n alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien käyttökokemuksia.

Ahonen Riina, Perttilä Elina ja Tikka Sanna (2013). Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyössä selvitettiin JIK-peruspalveluliikelaitosyhtymän (Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka) terveydenhoitajien käyttökokemuksia Neuvokas perhe -menetelmästä sekä sen käyttöön kannustavia tekijöitä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella äitiys- ja lastenneuvolassa työskenteleviltä terveydenhoitajilta (N = 6). Osallistujat olivat käyneet Neuvokas perhe –koulutuksen. Tulosten mukaan terveydenhoitajat olivat tyytyväisiä Neuvokas perhe -materiaaleihin ja he kokivat ne selkeiksi. Korttia pidettiin hyvänä, uudenlaisena neuvolakorttina ja se oli helpottanut ruoka- ja liikunta-asioiden läpikäymistä. Menetelmää käytettiin neuvolakäyntien yhteydessä ja sitä oli hyödynnetty myös erilaisissa ryhmätilanteissa sekä seurantakäynneillä. Ohjausmateriaalien lisäksi terveydenhoitajat olivat hyödyntäneet ohjauksessa myös Neuvokas perhe –internetsivustoa. Ohjausmenetelmä oli saanut hyvän vastaanoton myös vanhemmilta, tosin jotkut perheet olivat unohtaneet kortin täytön. Terveydenhoitajat kokivat vastaanottoajan lyhyeksi monen tärkeän asian läpikäymiseksi; pidemmällä vastaanottoajalla Neuvokas perhe -menetelmä tulisi hyödynnettyä monipuolisemmin. Opinnäytetyössä nostetaan esille Suomen Sydänliiton suositus menetelmän käytöstä: sitä ei ole tarkoitettu kaiken muun päälle, vaan hyödynnettäväksi aina silloin, kun perheen kanssa keskustellaan elintavoista. Terveydenhoitajat myös toivoivat menetelmän käyttöön lisäkoulutusta, jota voisi järjestää esimerkiksi jakamalla kokemuksia ja kannustamalla kollegoita.

Tutustu opinnäytetyöhön.

Yläkoululaisten mielipiteitä kouluruokailusta. Kouluruokailututkimus Toholammin yläkoulussa.

Seppälä Janita ja Viitala Anu (2013). Centria ammattikorkeakoulu.

Hoitotyön koulutusohjelman kehittämistehtävän tarkoituksena oli selvittää Toholammin yläkoululaisten mielipiteitä ja kehitysehdotuksia kouluruokailuun. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa ideoita kouluruokailun suosion lisäämiseksi sekä tietoa Suomen Sydänliitolle kouluruokailun kehittämistä varten. Työn aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastatteluihin osallistui Toholammin yläkoulun oppilaita (N = 12). Yläkoululaiset olivat pääasiassa tyytyväisiä koululounaalla tarjottavaan pääruokaan. Haastateltavat kuitenkin toivoivat, että pääruoasta olisi tarjolla kahta eri vaihtoehtoa. Oppilaiden suosikkiruokia olivat lasagne, kana ja riisi, letturuoat, kalapuikot, pyttipannu, puuro ja makaronilaatikko. Inhokkiruokina pidettiin maksa- ja kaaliruokia. Kouluruokailussa tarjottaviin perunoihin ei oltu tyytyväisiä, niiden rakenne koettiin epämiellyttäväksi. Oppilaat toivoivat lisää ruokajuomavalikoimaa: kivennäisvesi ja mehu olisivat olleet mieluisia veden, maidon ja piimän lisäksi. Myös salaatti- ja leipätarjontaa kaivattiin lisää. Erityisruokavalioiden merkitsemiseen oppilaat toivoivat selkeyttä. Välipalan ostamisen mahdollisuuden oppilaat kokivat tärkeäksi ja he pitivät hyvänä välipalana esimerkiksi sämpylää. He kaipasivat myös lisää vaikuttamismahdollisuuksia kouluruokailun kehittämiseen esimerkiksi kirjallisella palautelomakkeella.

Yläkoululaisen ja hänen perheensä ravitsemus- ja liikuntatottumukset. Neuvokas perhe -kuvakansion sopivuus yläkouluun.

Seppälä Janita ja Viitala Anu (2012). Centria ammattikorkeakoulu.

Hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Toholammin yläkoulun oppilaiden ja aikuisten mielipiteitä Neuvokas perhe -kuvakansion sopivuudesta ja sovellettavuudesta yläkouluun. Lisäksi selvitettiin yläkoululaisten näkemyksiä ja muokkausehdotuksia kuvakansion kuvien käyttömahdollisuuksista yläkoulussa ja toiveita uusista kuvista. Tavoitteena oli tuottaa Suomen Sydänliitolle tietoa Neuvokas perhe –menetelmän laajentamista varten. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina, jotka toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Ensimmäinen ryhmä koostui yläkoulun aikuisista; ryhmään kuului rehtori, terveydenhoitaja, terveystiedonopettaja, liikunnanopettaja ja yhden oppilaan vanhempi. Toinen ryhmä muodostui seitsemästä vapaaehtoisesta yläkoulun oppilaasta eri luokka-asteilta. Molemmat ryhmät näkivät kuvakansion hyödyllisenä. Molemmat ryhmät esittivät kuitenkin myös muutosehdotuksia kansioon yläkoulua varten. Aikuisten mielestä kuvakansiota tuli selkeyttää ja sisältöä muokata sopivammaksi yläkoululaisille. Nuoret toivoivat kansioon piirroskuvien sijasta kuvia omanikäisistä nuorista, he toivoivat kuviin myös lisää huumoria. Kansion tekstejä nuoret toivoivat muokattavan ikäisilleen sopivammiksi, esimerkiksi muuttamalla lapsi-sanat nuoriksi tai yläkoululaisiksi. Aikuiset toivoivat kansiossa korostettavan yhä vahvemmin piilosokerin riskejä. Kuvakansioon nuoret toivoivat lisättävän informaatiota internetin käytöstä, koska ruutuaika vie aikaa liikunnalta. Aikuiset toivoivat kansioon materiaalia huoltajille myös siitä, kuinka innostaa yläkoululaisia liikkumaan.

Tutustu opinnäytetyöhön.

Neuvokas perhe -kortti lapsiperheiden terveystottumusten motivoijana Sotkamossa.

Arffman Minna ja Väyrynen Merja (2012). Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia Sotkamon äitiys- ja lastenneuvolan asiakkailla oli Neuvokas perhe -kortista sekä selvittää, miten kortti oli motivoinut heitä perheen hyvissä terveystottumuksissa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla Sotkamossa asuvilta perheitä (N = 30). Tulosten mukaan Neuvokas perhe -kortti koettiin hyväksi liikunta- ja ruokatottumusten puheeksiottamisen työvälineeksi äitiys- ja lastenneuvolatyössä. Kortin kokonaisvaltaisen hyödyntämisen huomattiin edellyttävän asiakkaiden tarpeista lähtevää ja heidän muutosvaiheensa huomioivaa tavoitteellista ohjaamista. Erityisesti liikuntatottumusten osalta Neuvokas perhe -kortti kannusti asiakkaita ylläpitämään ja edistämään terveystottumuksiaan. Kortin avulla oli lisätty etenkin perusliikuntaa tai harkittu sitä. Vastaajat olivat muuttaneet tottumuksiaan lisäämällä portaiden käyttöä hissin tai liukuportaiden sijaan ja etenkin isät olivat lisänneet ulkoilun määrää. Ruokatottumuksissa kortti vaikutti ainakin rasvan ja kalojen suositusten mukaiseen käyttämiseen tai sen harkintaan. Myös kasvisten ja hedelmien käyttöä oli lisätty.

Tutustu opinnäytetyöhön.

Övervikt hos barn under skolåldern. / Alle kouluikäisten lasten ylipaino – syyt ja interventiot.

Rosenberg Johanna (2012). Arcada ammattikorkeakoulu.

SVE: Studien koncentrerade sig på bakomliggande orsaker till övervikt hos barn under skolåldern. Metoden för studien var källstudie. Resultaten i studien visade att introduktionen av sunda levsnadsvanor skall påbörjades så tidigt som möjligt.

FI: Ruotsinkielisessä terveydenhoitajaopiskelijan opinnäytetyössä selvitettiin syitä alle kouluikäisten lasten ylipainoon. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena aikaisempaan tietoon perustuen. Lähteitä etsittiin Terveysportista, Google Scholar:sta, Academic Search Elite:stä (EBSCO), Cochrane Library:stä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön internetsivuilta.  Aikarajauksena käytettiin vuosia 2009–2012. Materiaali analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Keskeisten tulosten mukaan terveelliset elämäntavat tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Ylipainon yleistymisen syitä ovat muun muassa kohonnut elintaso ja teknologian kehitys, mikä on vaikuttanut lasten liikkumisen vähentymiseen. Myös runsasenergisten elintarvikkeiden markkinointi on vaikuttanut lasten ylipainon yleistymiseen. Ylipaino vaikuttaa lapsen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Yhdistelmä terveistä elämäntavoista ehkäisee lapsen ylipainoa tehokkaasti.

Tutustu opinnäytetyöhön.

Neuvokas perhe ohjausmenetelmä terveydenhoitajien ravitsemus- ja liikuntaohjauksen tukena lastenneuvolassa.

Nurminen Katariina (2010). Itä-Suomen yliopisto.

Kliinisen ravitsemustieteen pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella terveydenhoitajien Neuvokas perhe –menetelmän käyttöä perheiden ohjauksessa. Lisäksi selvitettiin, miten perhe- ja voimavarakeskeisyys toteutuu menetelmää käytettäessä. Aineisto kerättiin lastenneuvolan terveydenhoitajien (n = 3) ja 1-vuotiaiden lasten perheiden (n = 10) välisistä, videokameralla kuvatuista ohjaustilanteista.  Tutkimus koostui 10 nauhoitetusta ohjaustilanteesta pääkaupunkiseudulla. Terveydenhoitajat hyödynsivät Neuvokas perhe –menetelmän havaintoaineistoa vaihtelevasti. Korttia käytettiin lähes jokaisella ohjauskerralla liikunta- ja ravitsemuskeskustelussa. Kuvakansio oli myös usein käytössä. Tietokansiota ei tutkimuksen ohjaustilanteissa käytetty. Ohjauksessa perhe- ja voimavarakeskeinen toteutui eriasteisena. Terveydenhoitajat osoittivat kuuntelevansa perheitä, esittivät avoimia kysymyksiä ja antoivat myönteistä palautetta. He antoivat myös ravitsemus- ja liikuntatietoa perheille. Reflektoivaa toistoa, kertauksen tekoa ja omien tottumusten arviointiin rohkaisua toteutettiin harvoin. Tutkielman mukaan Neuvokas perhe -kortti toimi motivoivan keskustelun pohjana ja keskustelun avaajana.

Tutustu tiivistelmään.

Neuvokas perhe -ohjausmenetelmä – lastenneuvolan ravitsemus- ja liikuntaohjaus perheen näkökulmasta.

Karjalainen Saara (2010). Itä-Suomen yliopisto.

Kliinisen ravitsemustieteen pro gradu –tutkielma selvitti perheiden kokemuksia Neuvokas perhe –ohjausmenetelmän käytöstä yksivuotisneuvolakäynneillä. Lisäksi selvitettiin, miten menetelmän työvälineet toimivat perheiden tukena perhe- ja voimavaralähtöisessä ohjauksessa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla (N = 13) pääkaupunkiseudun kolmessa neuvolassa lapsen yksivuotistarkastuksen yhteydessä. Haastatteluihin osallistui 12 äitiä ja kolme isää. Tutkimusaineistona käytettiin myös vastaanottokertojen nauhoitteita ja perheiden kotona täyttämää Neuvokas perhe -korttia. Perheet kokivat, että neuvolan terveydenhoitaja antoi tukea heille tärkeissä asioissa ja huomioi myös heidän elämäntilanteensa. Noin puolilla asiakaskäynneistä oli huomioitu Neuvokas perhe -kortista nousseet muutoskohteet. Yli puolet osallistuneista koki saaneensa kannustavaa palautetta vastaanotolla. Suurimmalta osalta perheistä ei ollut tiedusteltu omaa käsitystä tottumuksistaan tai sitä, kuinka he halusivat tottumuksiaan parantaa. Tulosten mukaan kortti toimii tottumusten arvioinnin tukena sekä helpottaa tottumusten muuttamista.

Tutustu tiivistelmään.