Makeat herkut
Makeat herkut mahtuvat mukaan monipuoliseen syömiseen, mutta ne ovat sattumia eivätkä arkivalintoja.

Aina toisinaan elämää on mukava juhlistaa kakkukesteillä tai lempijäätelöllä. Satunnaiset herkkuhetket eivät haittaa, jos arkisyöminen on kunnossa. Toisille makean ja herkkujen syömisen hallinta on helppoa, osa meistä joutuu tosissaan miettimään keinoja ja harjoittelemaan. 

Pätevät perussäännöt

  • Makeat syötävät kannattaa tarjoilla jälkiruokana. Näin ateriarytmi ja luontainen näläntunne eivät sekoitu.
  • Erikseen sovittu karkkipäivä toimii osalla perheistä keinona hillitä liiallista makean syöntiä. Karkkipäivän haaste voi olla, että yhden päivän määrät nousevat suuriksi. Myös karkkipäivänä on hyvä sopia, mikä on sopiva annos. Yksi karkkipäivä viikossa ei toimi kaikilla lapsilla, sillä kiellot ja säännöstely voivat aiheuttaa ylimääräistä viehtymystä makeaa kohtaan.
  • Ksylitolilla makeutetut makeiset, pastillit ja purkat ovat hampaiden kannalta terveellisempiä kuin sokerilla makeutetut namit.
  • Mieti, paljonko kotona on tarvetta pitää karkkia, keksejä yms. vai ostettaisiinko niitä vain yhdessä sovittuihin hetkiin.
  • Jos kotona on makeita herkkuja, laita ne piiloon tai pois. Luo lapselle ympäristö, jossa houkutuksia on mahdollisimman vähän. Erityisesti kotona voi valita mitä kaapeista tai tarjottavista löytyy. Näkyvillä kannattaa pitää hedelmiä tai vihanneksia jo vaikka valmiiksi annosteltuina. Se mikä on helposti saatavilla, helpommin myös otetaan. Lisää kodin ruokasisustuksesta löytyy Pertti Mustajoen artikkelista.
  • Kun on herkkuhetki, nauttikaa siitä. Näissä tilanteissa kannattaa välttää puhetta, mitä kaikkea haittaa herkuista on. Näistä asioista voi puhua muissa tilanteissa. Kun on herkkujen aika, niistä on lupa nauttia.

Näin voi harjoitella itsesäätelyä lapsen kanssa

Emme voi luoda lapselle täysin herkutonta ympäristöä, joten kannattaa harjoitella mielihalujen hallitsemista. Herkkujen täyskielto voi joskus toimia itseään vastaan – lapsen kasvaessa tai tilaisuuden tullessa, lapsi ei osaa säännöstellä sillä hetkellä syömiään määriä. 

  • Sovi lapsen kanssa, mikä on sopiva määrä valittua makeaa. Juttele, miksi on tärkeä syödä vain pieni määrä herkkuja.
  • Älä palkitse herkuilla.
  • Sanoita lapsesi kanssa, miltä lapsesta tuntuu, kun tekee mieli esimerkiksi karkkia. Pohtikaa yhdessä, miltä tuntuu jos ei anna mieliteolle periksi. Mikä voisi lapsen mielestä välillä korvata sen hetkisen mieliteon?
  • Kiinnitä lapsen huomio muualle. Jos lapsen tekee mieli herkkuja, voit ehdottaa yhteistä pelaamista, ulkoilua, lukemista.
  • Lasta saa kieltää ottamasta herkkuja lisää. Se voi perustella lapsen tasoisesti: liika herkku ei tee lapsen kasvulle hyvää.
  • Mielihalujen hallintaa voi harjoitella myös muualla arjessa. Kaupasta ei osteta kivaa lelua, vaan sovitaan koska se ehkä ostetaan tai miksi sitä ei osteta. Pleikkaria pääsee pelaamaan vasta, kun huone on siivottu tai ulkona käyty leikkimässä. Mielihyvän viivästyttämisen taito on yksi lapsen tärkeimmistä opittavista taidoista. Ja kuten muidenkin taitojen harjoittelussa, toiset lapset oppivat tämä helpommin ja toiset joutuvat harjoittelemaan enemmän.
  • Yhteiset sopimukset: tavoitteiden asettaminen onnistuu myös lapsen kanssa. Lapselle voi kertoa, että äiti / isä on huomannut, että perheessä syödään liikaa karkkia. Mitä yhdessä sovitaan, että karkin määrä vähenee? Mitä lapsi ehdottaa? Mitä äiti ja isä lupaavat tehdä, mihin lapsi sitoutuu? Mitä kivaa tehdään yhdessä ja koska, jos tavoite saavutetaan? Muista kehua lasta hyvistä päätöksistä ja toiminnasta esimerkiksi kaupassa tai kylässä.

Sen lisäksi, että kiinnitämme huomioita herkkuihin ja niiden määrään, on hyvä huomioida sokerin määrää arkisemmissa valinnoissa. Osa muroista, jogurteista yms. sisältää yllättävän paljon sokeria. Lapsen makuaisti tottuu suureen sokerimäärään ja aluksi vähäsokerisempi maku esimerkiksi jogurtissa voi tuntua lapsesta oudolta. Mutta uuteen makuun tottuu, kun jaksaa sitä tarjota. Voisiko mukaan sekoittaa jotain lapsen lempimarjaa tai - hedelmää makua tasaamaan?

Osa sivun vinkeistä on oppaasta: Näin selätät herkut ja houkutukset. Viialainen R, Absetz P ja Ollilla H. THL 2014. 

Lue lisää:

-Myönteinen ruokapuhe

-Ateriarytmi lapsiperheessä