Jännittääkö uudet asiat? Miten autat lasta?
Uudet tilanteet ja jännittävät asiat näkyvät lapsissa monella tapaa.

Esimerkiksi päivähoidon- ja koulun aloittaminen, uudet tilanteet, vieraat ihmiset, lääkärissä ja hammaslääkärissä käyminen, voivat jännittää lasta. Voi olla, että ruoka ei maistu, vatsa saattaa mennä sekaisin, lapsi on hiljainen tai ylivilkas, uni ei tule, tulee takertumista tai kiukuttelua vanhemmille… lapset reagoivat monin eritavoin ja jokainen omalla tavallaan.

Miten vanhempana voin auttaa?

  • Varaa aikaa olla lapsen kanssa rauhassa, jutella ja kuullostella mitä lapsella on sanottavaa. Lapselle syntyy mahdollisuus pukea tunteitaan sanoiksi. Monesti mukavan tekemisen ohessa tai iltahetkellä on helppo jutella. Puhelimet, tabletit ja muut aikarosvot jätetään sivuun siksi aikaa.
  • Tunteista kannattaa puhua, jännittäminen ja pelot kuuluvat elämään ja ne menevät aina ohi. Myös aikuinen voi kertoa, milloin hän on jännittänyt, miltä se tuntui ja miten se meni ohi.
  • Lasta voi auttaa keksimään jonkin tavan rauhoittaa omia ajatuksiaan. Iästä riippuen tapoja voi olla esim. laskea omaa hengitystä, jutella omalle unikaverille, voimasanat jotka sanoo omassa mielessään, tärkeä valokuva repussa tai kassissa.
  • Jos lapsi on kova jännittäjä, asiasta kannattaa sanoa ohjaaville aikuisille. Ja mainita myös, miten lasta kannattaa lähestyä: joku tykkää kannustuksesta ja toinen haluaa ensin tarkkailla uutta tilannetta rauhassa.
  • Lapsen kanssa voi myös muistella aikaisempia jännittäviä kokemuksia, joista hän on selvinnyt. Miten tilanne meni, mikä silloin tuntui hyvältä ja mikä auttoi.
Lapselle on tärkeää, että vanhemmista välittyy usko ja luottamus siihen, että lapsi selviää tilanteesta.