Annetaan tukea
– kun syömisen kanssa on pulmia
Yhteisiä rutiineja ja yksilöllisiä ratkaisuja
Syömisen kanssa voi olla monenlaisia haasteita: aistiyli- tai aliherkkyys, allergiat, nirsoilu, hahmottamis- ja motoriikkahaasteet. Ruokakasvatus tarjoaa toimivia työkaluja moniin arjen ruokapulmiin. Isoimmat yksilölliset haasteet ratkaistaan moniammatillisessa yhteistyössä toiminta- ja ravitsemusterapeuttien kanssa.
Ratkaisuja ruokapulmiin
Avainasemassa haasteiden selättämisessä ovat
- hidas eteneminen lapsen ehdoilla
- lempeä kannustus
- toistot
- hyvän huomaaminen
- pitkäjänteisyys
- rento ja rauhallinen ilmapiiri, jossa lapsi kokee onnistuvansa
- yhteistyö kodin kanssa: yhteiset tavoitteet ja toimintatavat
Aistilähtöiset toimintatavat voivat houkutella lasta maistamaan kuin huomaamatta leikin ja toiminnan lomassa, kun maistamiseen ei liity painetta.
Vinkkejä haastaviin ruokailutilanteisiin:
1. Nirsoilu, valikoiva syöminen ja aistiyliherkkyys
- Tasapuolista joustoa ruokailuhetkiin kannustamisella
- Tehdään lapsen kanssa sopimus maistamisesta ja voidaan kerätä esim. tarroja maistamiskerroista. Keskustellaan lapsen kanssa siitä, mitä hyötyä on uuden maun maistamisesta ja ruokarohkeustaidon kasvattamisesta
- Edetään pienin askelin ja maltilla
- Aistilähtöiset toimintatavat (Sapere) voivat houkutella lasta maistamaan leikin ja toiminnan lomassa, kun maistamiseen ei liity painetta
- Huomioidaan onnistuminen, ei syömättä jättämistä
- Pohditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen päivärytmiä: jos lapsi on syönyt aamiaisen myöhään, ei lounas välttämättä vielä maistukaan
- Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä muiden ammattilaisten kuten toimintaterapeuttien kanssa
Ruokarohkeutta metsästämässä
Jos esim. tomaatti ei maistu, kannattaa edetä portaittain:
- Aluksi riittää, että tutkitaan tomaattia yhdessä – miltä se tuntuu, tuoksuu, näyttää tai kuulostaa, kun sen pintaa taputtaa, hankaa tai leikkaa
- Tomaatti voi käydä lautasella vierailemassa ilman maistamispakkoa
- Seuraavassa vaiheessa voidaan käyttää tomaattia huulilla huulipunamaisesti, jolloin saadaan pieni makuaistimus mukaan
- Seuraavaksi tomaatin pala käy vain suussa ja voi palata lautaselle. Lapsen ei tarvitse purra tai niellä, jos se tuntuu vaikealta
- Kun lapselle tulee turvallinen ja luottavainen olo, maistaminen ja syöminen helpottuvat vähitellen
- Iloitaan edistymisestä, kannustetaan ja otetaan tarvittaessa aikalisä, jos takapakkeja tulee
Syömättömät lapset:
Kun lapsi kieltäytyy kokonaan syömästä voi olla kyse monista asioista, esim. sinnikkäästä luonteesta, peloista, valtataistelusta, aistitoiminnan herkkyydestä, sairaudesta, lääkityksen vaikutuksesta makuaistiin tai ruokahaluun tai siitä, että suomalainen ruoka tuntuu lapsesta oudolta.
5 toiminta-ajatusta:
- Tärkeää on aina ottaa vanhemmat vahvasti yhteistyöhön ja välttää negatiivisen kierteen syntymistä. Vanhempien kanssa kannattaa keskustella syömisestä kotona ja päiväkodissa: Mistä haasteet johtuvat? Mitä toivoisitte lapsen oppivan? Ja kuvailla miten päiväkodissa ruokailutilanteissa toimitaan. Kuvat tyypillisistä aamupaloista, ruuista ja välipaloista saattavat auttaa varsinkin maahanmuuttajavanhempia ymmärtämään ruokailuja ja tavoitteita.
- Laaditaan yhdessä vanhempien kanssa yhteinen suunnitelma, miten ruokarohkeus- tai syömistaitoa harjoitellaan. Pienet askeleet, kuten esim se, että ensin harjoitellaan pöydän ääressä istumista, seuraavalla viikolla jonkin ruoka-aineen ottamista ilman maistamista jne. Sovitaan mistä ruoka-aineista aloitetaan ja miten edetään sekä pk:ssa että kotona.
- Kannustaminen. Millaisia kehuja ja kannustusta lapsi saa? Lapselle sopiva kannustin voi olla halaus, tarrataulu, ruokarohkeusvihko ym. Palkintoja pitää alussa saada jo yrittämisestä ja pienestäkin edistyksestä, se lisää lapsen motivaatiota. Myönteinen ilmapiiri tukee oppimista.
- Kuvat ja visuaalinen tuki ruokailuhetkestä ja odotuksista, mitä lapselta odotetaan ja missä järjestyksessä toimitaan.
- Tutustuminen ruoka-aineisiin ja aistilähtöiset leikit ilman syömistilannetta, kuten esim. Tutkiva salapoliisikoira Sapere ja muut leikit, joita esitellään ideakorteissa tukevat ruokarohkeutta.
Jos haasteet jatkuvat pitkää, on hyvä ottaa yhteyttä muihin ammattilaisiin kuten VEO tai terveydenhoitaja.
2. Erityisruokavaliot
- Erityisruokavaliot on hyvä huomioida ruokakasvatuksen toteuttamisessa, jotta kaikilla on tasa-arvoinen ja turvallinen mahdollisuus osallistua esim. ruoan tutkimiseen ja valmistamiseen
- Erityisruokaa syövän lapsen ruokailupaikka on hyvä sijoittaa niin, ettei lapsi syö vahingossa toisen lautaselta
- Tehdään suunnitelma siitä, miten toimitaan, jos lapsi saakin vahingossa allergisoivaa tai eettiseen ruokavalioon kuulumatonta ruoka-ainetta. Mitä oireita lapsi voi saada ja miten niihin tulee reagoida? Miten perhe toivoo näissä tilanteissa toimittavan ja niistä ilmoitettavan?
- Tehdään suunnitelma siitä, miten sijaisen perehdytys lasten erityisruokavalioihin toteutetaan
- Avoin ja mutkaton yhteistyö ruokapalvelun kanssa on avainasemassa. Keneltä voin kysyä, jos olen epävarma? Miten viestimme keskenämme? Mitä kautta saan vastauksen tarvittaessa nopeasti?
3. Motoriikan ja kehonhallinnan haasteet
Motoriikan ja kehonhallinnan haasteet näkyvät ruokailussa esim. kömpelyytenä, kuten astioiden pudottamisena tai vaikeutena voidella leipää. Hitaassa syömisessä kyseessä saattavat olla suun motoriikan haasteet. Oman kehon kannattelun haasteet saavat esim. lapsen valahtamaan helposti tuolilla alas.
Ratkaisuja voivat olla esim:
- Ruokailun sujumisen helpottaminen hyvän ergonomisen istuma-asennon avulla
- Sopivien ruokailuvälineiden etsiminen: toimintaterapeuttien työkalupakista löytyy paljon hyviä ratkaisuja ja erikoisvälineitä
- Vilkasta ruokailijaa voi auttaa keskittymään ruokailuun esim. tyyny pepun alla tai kauratyyny sylissä
- Ruoan ottaminen itse antaa motorisesti aktiiviselle lapselle mahdollisuuden jaloitella ruokailun lomassa
- Pillillä juominen on hauskaa suujumppaa suun motoriikan haasteisiin
- Tuorepalojen, näkkärin jne. syöminen tukee suun motoriikan kehitystä
4. Hahmottamisen haasteet
- Ruokailun etenemisen järjestys voi tuottaa hahmotushaasteita. Silloin apuna voidaan käyttää kuvia, esim. papunetistä tulostettavia tukikuvia (käsien pesu, ruoan jonotus, omalla paikalla istuminen jne.). Lasten kanssa voidaan myös yhdessä askarrella kuvasarja ruokailun etenemisestä
- Kuminen ruokapöytätabletti pitää lautasen paremmin paikoillaan. Saatavana on myös tabletteja, joissa on valmiina paikat lautaselle ja lasille
- Ruokamäärän hahmottaminen saattaa myös olla haastavaa. Aikuisen tuki ja tukikysymykset ,esim. ”Onko pieni vai iso nälkä?”, auttavat tässä parhaiten
Kaipaatko käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?
Lisää aiheesta:
- Tietopaketti: Allergiat – Lastenneuvolan käsikirja @THL
- Tietosivusto: Lasten ruoka-allergiat @Allergia-, iho- ja astmaliitto
- Tietosivusto: Ruoka-allergeenit – tietoa elintarvikkeista @Ruokavirasto
- Verkkopalvelu: Eri menu – tietoa ja ruokaohjeita @Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys
- Verkkopalvelu: Kommunikaatiokeskus @Aivoliitto
- Verkkopalvelu: Papu.net – Selkeään viestintään materiaaleja, kuvia, tietoa ja pelejä @Kehitysvammaliitto