Kestävät elintavat lautasella
Kestävään elämäntapaan ohjaavassa ruokakasvatuksessa korostuu luonnon ja ympäristön huomioiminen, kohtuullinen kulutus sekä
terveelliset ruokailutottumukset.
Miksi kestävät elintavat ruokakasvatuksessa?
- Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita. Ruokakasvatuksen tehtävänä on edistää kestävän elämäntavan kannalta tärkeitä taitoja, kuten vastuullista ruokailua, jätteiden vähentämistä ja omien tekojen vaikutusten ymmärtämistä.
- Terveysvaikutusten lisäksi ruokaa tarkastellaan myös ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Ollakseen kestävää ruoan kulutuksen tulisi olla turvallista ja terveellistä. Myös ruokajätteiden syntyä tulisi vähentää.
- Valtion ravitsemus neuvottelukunnan julkaisema ruokakolmio ja lautasmallit havainnollistavat terveyttä edistävän ruokavalion, oka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä
Miten käytännössä?
- Retkeile lasten kanssa lähiluonnossa ja tee samalla satokauden tuotteita tutuksi esim. marja- ja sieniretkillä. Ottakaa mukaan retkieväät ja syökää ulkona.
- Tue lasten omatoimisuutta ruokailussa. Kerro lapsille jo ennen ruokailua mitä on tarjolla ja anna heidän ottaa ruoka itse – näin lapsen oman nälän tunnistaminen ja annoskoon valinta kehittyvät
- Ota lapset mukaan ruuanlaittoon, esim. vihannesten pilkkomiseen. Tämä kehittää omatoimisuutta ja auttaa hahmottamaan, mitä ruualle tapahtuu ennen lautasta
- Luo ruokailukäytännöt ja säännöt, jotka kannustava maistamaan ja kehittävät tervettä ruokasuhdetta
- Perustakaa päiväkodin oma hyötypuutarha ja kasvattakaa omia kasviksia, joita hyödynnätte ruuassa.
- Tarjoile kasvisruokaa joka päivä sekaruoan ohella
Ruokahävikki kuriin
- Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisin.
- Turhaan tuotettu ruoka kuorimittaa sekä taloutta, että ympäristöä.
- Suurin osa päiväkotien hävikistä muodostuu tarjoiluhävikistä eli liikaa valmistetusta tai tilatusta ruoasta.
- Hävikkiä voidaan vähentää suunnittelulla, ruokalistan muutoksilla, ylijääneen ruoan hyödyntämisellä sekä hävikin seuraamisella.
- Opetusmenetelmänä tietoinen syöminen harjoittaa läsnäoloa ruokailun aikana ja sen tavoitteena on kehittää lasten taitoja tunnistaa kylläisyyden eri tasoja sekä samalla kiinnittää heidän huomiotaan ruokahävikin syntymiseen.
- Ruokahävikin määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Biojätteen kompostointi havainnollistaa kiertotalouden periaatteita, ja syntyvää multaa voi hyödyntää päiväkodin istutuksissa.
Luontoaskel hyvinvointiin
Luontoaskel hyvinvointiin-toimintamalli tuo yhteen luontokontaktien lisäämisen, kasvispainotteisen ruokavalion ja ruokahävikin vähentämisen. Näin pyritään parantamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia päiväkodeissa ja edistämään kestävää kiertotaloutta.
Kaipaatko käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?
Lisää aiheesta:
- Luontoaskel hyvinvointiin – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
- Suositus: Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus 2018 @Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)
-
Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous, Luonnonvarakeskus LUKE
- ProGradu: Koti ja päiväkoti lasten ruokakasvattajina. Nina Hopia. Pro gradu -tutkielma, 2016 @Helsingin yliopisto
- Blogi: Miten lapset syövät päiväkodissa – muullakin kuin ruualla on väliä. Ravitsemustieteilijä Reetta Lehto @DAGIS-hanke
- Video: Mihin ruokakasvatusta tarvitaan? @Ruokatieto
- Kirja: Aistien avulla ruokamaailmaan – Sapere-menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena, Aila Koistinen ja Leena Ruhanen (toim.) 2009 @Sitra