4. Seuran toimintakulttuuri ja käytännön tilanteet
Seurat ovat erilaisia, samoin toiminta. Jokaisessa seurassa, jossa on lasten harrasteryhmiä, on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään käytänteitä.
Jos huoli herää lapsen tai nuoren syömisestä, liikkumisesta tai liiallisesta terveyden korostamisesta
- Kehonkuvaan liittyvät huolet ja häiriöt ovat yleisiä nuorilla, ja niillä voi joskus olla yhteys myös urheilijan polun katkeamiseen, harrastuksen lopettamiseen, vammakierteisiin, syömishäiriöihin ja ylirasitustiloihin
- Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen voi näkyä monella tavalla, esim. vaikeutena syödä toisten seurassa, täydellisten eväiden tavoitteluna, terveellisyyden ylikorostumisena, nopeana painon muutoksena, heikkoutena, väsymyksenä, ärtyneisyytenä.
- Liikuntakäyttäytymisen osalta huolestuttavaa voi olla liiallinen tai jatkuva treenaaminen, liian paljon kerralla tai ilman lepopäiviä. Käyttäytyminen voi liittyä tietynlaisen kehomallin tavoitteluun (esim. vähärasvainen, korostuneen lihaksikas jne.)
- Liian runsas liikkuminen ja liian vähäinen syöminen yhdessä voivat aiheuttaa vaikeuksia palautumiseen, uupumista, sekä lisätä tapaturmia tai rasitusvammoja.
- Huolestuttava käyttäytyminen ilmenee monin eri tavoin; tytöille tyypillisempää voi olla kova liikkuminen ja liian vähäinen ruokailu, pojilla käyttäytyminen saattaa liittyä esim. tietynlaisen kehon tavoitteluun (esim. vähärasvainen, korostuneen lihaksikas jne.)
- Erityisesti murrosiässä muunsukupuolisilla omaan kehoon ja sukupuoleen saattaa liittyä voimakasta ahdistusta, joilla on yhteys kehonkuvan häiriöihin ja syömishäiriöihin
- On hyvä huomioida, liittyykö käyttäytymiseen esimerkiksi porukassa tehtyjä ”haasteita” tai villityksiä, joihin olisi hyvä puuttua myös seurassa.
Toimintamalli -Kun huoli herää, miten toimitaan?
- Seurassa on tärkeää luoda oma toimintamalli sen varalta, että jollekin herää huoli lapsesta tai nuoresta esim. liikunnan, syömisen tai muun terveyteen liittyvän suhteen
- Oman tai valmennustiimin huolen esiin tuominen lapselle tai nuorelle on tärkeää – lempeä lähestyminen (rauhallinen juttelu aiheesta, avoin keskustelu, kysyminen) ja välittäminen on tärkeää, vaikka aihe voi olla vaikea ja lapsen reaktio voi olla hyvin voimakaskin.
- Yhteistyö lapsen tai nuoren kotiväen kanssa on tärkeää epäiltäessä häiriintynyttä syömis- tai liikuntakäyttäytymistä. Vanhempien kanssa kannattaa ottaa oma huoli tai huomiot puheeksi. Vastuu lapsen terveydestä on huoltajilla, mutta varsinkin paljon harjoittelevan lapsen kohdalla voi ohjaaja tai valmentaja tehdä huomioita, joista vanhemmat eivät ole tietoisia.
Tehtävä seuralle: Luokaa toimintamalli,
miten toimitaan, kun herää huoli lapsen tai nuoren terveyteen liittyvästä käyttäytymisestä
Apukysymyksiä:
- Onko seurassa joku nimetty henkilö, johon voin ottaa yhteyttä?
- Voiko ohjaaja keskustella kokeneemman valmentajan/ohjaajan kanssa asiasta ja yhdessä miettiä, kuinka asiaa käsitellään lapsen ja perheen kanssa?
- Miten asia otetaan puheeksi lapsen ja nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa? Aihe on sensitiivinen, miten sitä lähestytään?
- Ja ennaltaehkäisevästi: millainen toimintakulttuuri seurassamme on? Millaisena roolimallina ohjaajat, valmentajat ja aikuiset ovat ruokailun, liikunnan ja terveyteen liittyvän käyttäytymisen suhteen.
Hyödyntää valmiita materiaaleja, joihin linkit tässä:
- Terve urheilija – Syömishäiriöt(Terve urheilija – materiaalit)
- Huolen puheeksiottaminen harrastuksissa (Mieli ry materiaali mielenterveyden ja vaikeiden asioiden puheeksi ottoon liittyen)
- Kohtaamisopas-verkkoon.pdf(Syömishäiriöliiton opas tilanteisiin joissa, kohdataan työssä tai harrastustoiminnan parissa syömishäiriöitä sairastavia ja niistä toipuvia)
- Puheeksiotto – Syömishäiriöliitto-SYLI ry
- Vinkkejä ja työkaluja urheilijan häiriintyneen syömiskäyttäytymisen tunnistamiseen ja hoitoonohjaukseen(Syömishäiriökeskus)
Olet nyt suorittanut osan 4/5, hienoa!
Oppimateriaalin osiot
Meissä kaikissa on enemmän samankaltaisuutta kuin erilaisuutta
Kehomme ovat erilaisia. Ja kuitenkin olemme samanlaisia.
Jokaisen ihmisen keho on omanlainen, ainutlaatuinen ja hyvä juuri sellaisena kuin on.
Toisella on pitkät jalat, toisella taas lyhyet. Selkä, kädet ja kasvot, kaikki ovat erimallisia ja yksilöllisiä. Kehon malli ja mittasuhteet vaihtelevat, ja se tekee meistä kaikista ainutlaatuisia omia itseämme. Kasvun myötä keho muuttuu ja myös mittasuhteet muuttuvat. Yksi tärkeä taito, jota kannattaa harjoitella, on taito katsoa itseä hyväksyvästi.
TEHTÄVÄ: Kun katsot peiliin, hymyile itsellesi ja kiinnitä huomiota niihin osiin itsessäsi, joista pidät. Olet hyvä!
Kehoni-harjoituksia
Tyytyväisyyttä omaa kehoa kohtaan voi kehittää erilaisten harjoitusten kautta. Kokeile esimerkiksi seuraavia harjoituksia joko kotona tai luokassa. Niistä herääviä ajatuksia ei tarvitse jakaa muiden kanssa, vaan ne voi pitää itsellään.
Läsnäoloharjoitus:
- Vie huomio johonkin kohtaan kehoasi ja tunnustele hetken, millaisia tuntemuksia tunnet tässä osassa kehoa (esimerkiksi sormet, varpaat tai pohje). Kiitä sitten tätä kehon osaa jostain, mihin olet sitä tänään käyttänyt.
- Miltä kehossasi tuntuu liikkuminen? Koita miettiä mitä kaikkia lihaksia tarvitset esimerkiksi kävelyyn ja miten ohjaat jalkojasi?
- Miltä kehossa tuntuu syöminen? Kokeile syödä oikein hitaasti ja keskity tuntemaan, mitä kaikkea siinä tapahtuu eri kehon osissa.
- Entä pelaaminen tai puhelimen katselu? Miltä kehossa tuntuu sen aikana? Ja mitä kaikkia kehon osia käytät?
Peiliharjoitus:
- Kuka katsoo peilistä, kun sinä katsot sinne? Opettele sanomaan itsellesi yksi myönteinen ajatus joka päivä viikon ajan.
- Kirjoittakaa peiliin kannustava lause (kotona tai luokassa). Minussa parasta on..
- Ulkopuolelta tulevan kannustavan palautteen lisäksi on tärkeä taito oppia antamaan itselleen myönteistä kannustavaa sisäistä puhetta omissa ajatuksissaan.
Katso lisää harjoituksia uusista Toimintakorteista kehotyytyväisyyden tukemiseen.