Ruokakasvatusta tukeva ympäristö
Meidän ryhmän näköinen ruokakasvatus
Jokainen ryhmä, tiimi ja yksikkö on erilainen. On tärkeää löytää kullekin työyhteisölle ja ryhmälle parhaiten toimivat tavat ja rutiinit. Aikuisten yhdessä rakentamat toimivat, hyvät puitteet ja rutiinit synnyttävät ruokailoa ja onnistumisia. On hyvä olla armollinen itselleen – kehitystyö vaatii aikaa. Aloittaa voi vaikka yhdellä pienellä muutoksella.
Missä me olemme hyviä?
Helpointa on lähteä liikkeelle siitä, mikä jo toimii omassa tiimissä ja lisätä sitä!
- Mikä meillä toimii?
- Miten sitä voisi vahvistaa?
- Mitkä ovat meille tärkeimmät ruokarutiinit?
- Miten me pidämme niistä kiinni?
- Mikä meidän ruokailutilassamme on hyvää?
- Mitä olemme aina haaveilleet toteuttavamme?
- Milloin meillä on ruokailun tunnelma parhaimmillaan?
- Mitkä asiat saavat sen aikaan?
- Mikä lisää meillä ruokailoa?
- Miten sitä voitaisiin saada lisää arkipäiviin?
- Mitä haluaisimme vielä kehittää?
- Mitä arvostamme toinen toisissamme?
Yhteiset linjat ja arvot
Kun oman tiimin ja työyhteisön yhteiset linjat ja arvot on mietitty, on helpompi luoda tavoitteita tukevia rutiineja ja toimintatapoja. Yhteisön ruokakasvatuslinjoja voi pohtia esim. seuraavien kysymysten kautta:
- Mihin perustamme toimintamme?
- Mitkä ovat meidän ruokakasvatuksemme tavoitteet?
- Keitä tavoitteiden toteuttaminen koskee?
- Mitä meille tarkoittaa ohjattu ruokailutilanne?
- Kuinka haluamme lasten toimivan eri ruokailutilanteissa?
- Tietävätkö lapset miten toivomme heidän toimivan?
- Osaammeko vastata lasten ja vanhempien kysymyksiin?
- Mitä arvostamme ruokailutilanteissa?
- Ketkä ovat keskeisimmät ruokakasvatuskumppanimme?
- Toimimmeko kaikki yhdessä sovitulla tavalla?
- Olemmeko sopineet kaikista meille tärkeistä linjauksista ja rutiineista?
- Mitä työyhteisönä haluaisimme vielä kehittää?
Meidän talon pelisäännöt
Hyvä arki muodostuu rutiineista. Kun yhteiset pelisäännöt ja rutiinit on sovittu ja kirjattu esim. huoneentauluksi, kaikkien on helppo toimia – niin lasten, aikuisten kuin sijaisten.
- Miten eri ruokailutilanteet hoidetaan?
- Miten aloitetaan ja lopetetaan?
- Miten ruoka annostellaan?
- Milloin lapsi voi annostella itse?
- Mitä ovat hyvät pöytätavat ja miten niitä harjoitellaan?
- Miten aikuiset ohjaavat lapsia ruokailutilanteissa? Miten lapsille puhutaan?
- Miten kasvattajat puhuvat ruoasta ja omasta syömisestään?
- Miten puhutaan lasten ruokailusta?
- Miten ja missä ruokailun pulmista puhutaan?
Esimerkki erään päiväkodin huoneentaulusta
Näin meillä ruokaillaan:
- Aikuinen esimerkkinä: aikuinen syö yhdessä lasten kanssa
- Kaikkia ruokalajeja otetaan lautaselle. Lapsi itse päättää, mitä syö ja minkä verran
- Opetellaan kauniita pöytätapoja: ”Kiitos!”, ”Saisinko?” ja ”Ole hyvä!”
- Kiiretön ruokailuilmapiiri, huomioidaan lapsen yksilöllinen ruokarytmi
- Pääruokaa ja salaattia saa hakea lisää, vaikkei lautanen olisikaan tyhjä
- Leivät ovat tarjolla yhtä aikaa muun ruoan kanssa
- Tuetaan lapsia omatoimisuuteen: lapsi saa ottaa ruoan itse (ikätaso huomioiden)
- Kannustetaan moniaistillisesti ruokaa tutustumista ja maistamista, ei syömispakkoa
- Makeita välipaloja kohtuudella
- Huomioidaan maidonjuonnin suositukset (4 dl päivässä)
Myönteinen ruokakasvatusympäristö
Psyykkinen
- myönteinen ruokapuhe, kannustus ja palkitseminen
- asetetaan tavoitteet lapsen mukaisesti yhdessä lapsen, perheen ja ammattilaisten kanssa
- luovutaan turhasta painostamisesta, tuputtamisesta ja anelusta – lapsi voi istua pöydässä seurana, jos ruoka ei maistu
- huomataan hyvä lapsen kehityksessä ja annetaan tunnustusta pienistäkin onnistumisista ilman ”mutta”-sanaa
- lapsen oikeus kuulluksi tulemiseen ja omiin kokemuksiin – ei vähätellä lapsen kokemusta tai rooliteta: “tämä lapsi on aina nirso”
Sosiaalinen
- kevyt jutustelu, ruokalorut ja huumori luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta
- kasvattajan oman ruokapuheen tunnistaminen: tavoilla ja asenteilla on vahva siirtymisvaikutus
- ruokailussa voidaan harjoitella esim. hyviä pöytätapoja, avuliaisuutta, toisen huomioon ottamista ja oman vuoron odottamista
- keskustellaan yhdessä, mitkä asiat tekevät meidän ruokailusta mukavan sekä miten voimme kannustaa ja tukea toisiamme ruokailussa ja haasteiden selättämisessä
Fyysinen
- ruokailutilanteiden rauhoittaminen, esim. porrastaen ajallisesti tai jakautuen pienryhmiin, mahdollisuuksien mukaan eri tiloihin
- ergonomiset ruokailukalusteet
- kalusteet jotka mahdollistavat, että lapsi ottaa ruokaa itse
- osallistuminen hakemiseen, kattamiseen, ruoan esillelaittoon jne.
Aistit
- ohjataan lasta havainnoimaan ruokaa eri aistien avulla esim. väri, maku, tuoksu, muoto – ruoassa on monta muutakin puolta kuin vain se haastavaksi koettu, esim. rakenne
- uusiin makuihin tottuminen vie aikaa. Pitkäjänteisyys ja rento asenne ovat keskeisiä
Lapselle tärkeää
Lapselle tärkeää ruokailuympäristön näkökulmasta on mm.
- Oma paikka (samana pysyvä paikka, jos mahdollista) tuo turvaa ja rauhoittaa
- Astiat ovat hyväkuntoisia ja ruokailuvälineet lapsen käteen ja suuhun sopivia
- Lautanen on tarpeeksi iso ja siihen saa annosteltua ruoka-aineet selkeästi (tarvittaessa siten, etteivät ne koske toisiinsa)
- Saatavilla on tietoa tarjoiltavasta ruoasta (esimerkiksi kuvia tai tarinaa)
- Lapsi voi osallistua ja toimia omatoimisesti taitojensa mukaan
- Ruokien, astioiden, lautasliinojen, somisteiden ja ruokakuvien esillepano ja värikkyys lisäävät houkuttelevuutta
- Astioita koskevat toimintatavat ja paikat ovat kaikkien tiedossa
- Ruokailutilanne on myönteinen ja kannustava
- Lapsella on pöytäseuraa
- Lapsi saa myönteistä palautetta
- Lapsen kanssa keskustellaan päivittäin ruoasta, kannustetaan kertomaan omia mielipiteitä ja kuuntelemaan toisen ajatuksia
Kaipaatko käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?
Lisää aiheesta:
- Suositus: Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus 2018 @Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)
- Julkaisu: Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa – ruokailoa ja terveyttä lapsille. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 8/2014. @Turun yliopisto @Sapere
- Ideasivusto: Sapere – pienten lasten ruokakasvatusmenetelmä varhaiskasvatuksessa @Peda.net
- Ideasivusto: Ruokakasvatus – tietoa, ideoita ja tehtäviä @Ruokatieto
- Ideasivusto: Tack för maten @Martha Förbundet
- Ideasivusto: Kasvisaarteen arvoitus – tietoa, ideoita ja tehtäviä @Maa-ja kotitalousnaiset
- Blogi: Miten herättää lasten kiinnostus ruokaa kohtaan? Ravitsemustieteilijä Riikka Pajulahti @DAGIS-hanke @Folkhälsan
- Makukoulutyökaluja: maksullisia makukoulu-oppaita ja materiaaleja @Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
- Kehittämistyökalu: maksullinen Makuaakkoset -diplomi @Ammattikeittiöosaajat ry