Runebergintortun tarina

Tausta

Johan Ludvig Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hän syntyi 5. helmikuuta 1804. Runebergin syntymäpäivänä alettiin viettää Runebergin päivää jo hänen eläessään. Vänrikki Stoolin tarinat on yksi Runebergin tunnetuimpia teoksia. Sen avausruno Maamme antoi sanat kansallislaulullemme. Nykyisin Runebergin nimikkotorttu pitää kansallisrunoilijamme edelleen kaikkien huulilla, torttu on monille tutumpi kuin hänen monet runonsa.

Tarinan mukaan Porvoossa asunut kansallisrunoilijamme tykkäsi paljon makeista herkuista. Hän rakasti porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen torttuja. Runoilijan kerrotaan nauttineen mieluusti aamiaiseksi tilkan kahvia, punssia sekä herkullisen tortun. Hän söi torttuja niin usein, että ne nimettiin hänen mukaansa. Lopulta kondiittorimestari Asteniuksen tortut kävivät pidemmän päälle turhan kalliiksi. Niinpä runoilijan vaimo Fredrika Runeberg ryhtyi itse leivontapuuhiin. 1800-luvulla  ajat olivat haastavat ja ainekset vähissä. Nokkela Fredrika leipoi torttuja pyttipannuperiaatteella sen mukaan, mitä kaapista kulloinkin sattui löytymään. Leivonnainen syntyi milloin vehnäjauhoista, hiivaleipäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista, pullankäntyistä ja manteleista. Tortun Frederika koristeli esimerkiksi oman pihan omenoista tehdyllä hillolla ja sokerikuorrutuksella.

1850-luvulta peräisin olevasta Fredrika Runebergin reseptikirjasta löytyy runebergintortun ohje. Torttu on säilynyt sesonkisuosikkina tähän päivään asti. Runebergien kotikaupungissa Porvoossa torttua voi nauttia kahviloista läpi vuoden. 

Vinkki

• • Lasten kanssa voi jutella vanhasta ajasta, jolloin ei Runebergin kirjoitti runojaan ja vaimo leipoi, silloin ei ollut vielä sähköä yleisesti käytössä. Mitä tarkoittaa, kun ei ollut sähköä? Mitä nykypäivänä tuttuja sähkölaitteita ei ollut silloin? Millaista heidän kodissaan mahtoi olla, miten leivottiin ja kahvi keitettiin?
  • Isompien lasten kanssa voi katsoa 2 min. videon Runebergin elämästä.
  • Kuunnelkaa Runebergin sanoittamaa Maamme-laulua
  • Katsokaa miten hauskasti tortut syntyvät leipomossa: Taikinasta tortuksi-video. 
  • Askarrelkaa tai muovailkaa omat tortut Runebergiä jäljitellen.
  • Leikkikää laululeikki Ruuneperi (Soiva siili -äänite ja ohjeet)
  • Runebergin torttujen leivontaohje löytyy täältä
  • Jos teillä on mahdollisuus tutustua torttuihin, tehkää se eri aisteja käyttämällä: miltä torttu näyttää, tuntuu, tuoksuu ja maistuu?

Vinkki

 Ruokaperinteiden avulla ylläpidetään perinteitä, tarinoita ja suomalaisia juhlia. Lasten kanssa voi miettiä, mitä juhlia on olemassa ja mitä ruokaperinteitä niihin liittyy? Esim. vappu ja munkit, tippaleipä & sima, joulu ja piparit, tortut, kinkku & laatikot, laskiainen & laskiaispulla, syntymäpäivä & kakku kynttilöineen, pääsiäinen ja suklaamunat, mämmi & pasha.

• Voit tulostaa ruokaperinne -juttelun tueksi kuvakortit ja sanat: Yhdistä juhla ja herkku

Vinkki

Katselkaa yhdessä Koiramäen Martta ja Ruuneperi -kirjaa (Mauri Kunnas. Otava 2005). Löytyykö tuttuja juttuja?

Lähde

• Runebergintortusta Wikipediassa
• Runebergintortusta Nostalgia Naisten -sivuilla
• Lasten oma vuosikirja. Tuula Korolainen, Riitta Tulusto. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy 2014

Kaipaatko lisää käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?

Kurkkaa ruokakasvatuksen ideapankkiin 

Kaipaatko tietoa ja työkaluja lasten ruokakasvatukseen?

Kurkkaa ruokakasvatuksen tietopankkiin