1. Miksi kehorauha on tärkeää harrasteympäristöissä?
Kokemus itsestään liikkujana alkaa rakentua lapsuudessa. Lapsuuden liikuntaympäristöt ovat yksi merkittävimpiä paikkoja, joissa omaan kehoon liittyvät asenteet ja ajatukset kehittyvät.
TÄMÄ SIVU ON LUONNOS. MATERIAALI ON RAKENTUMASSA.
”Olenko minä oikeanlainen?” on usein lapsen mielessä oleva kysymys, kun hän haluaa kuulua harrastusryhmään. Kelpaanko minä tällaisena kuin olen?
- Jokainen aikuinen, ohjaaja ja valmentaja vaikuttaa kasvavan lapsen kehosuhteeseen omalla esimerkillään ja puheellaan, joka kohdistuu kehoon tai ulkomuotoon.
- Lapsuuden ja nuoruuden liikunta- ja urheiluympäristöt ovat yksi merkittävimpiä paikkoja, joissa omaan kehoon liittyvät ajatukset ja asenteet kehittyvät.
Tehtävä 1. Katso video: Ole sinäkin rauhanturvaaja
Videon kesto 1 min ja 20 sek.
Pohdi videon jälkeen:
- Mitä ajatuksia sinulla herää?
- Onko kehorauha mielestäsi tärkeää?
Ulkonäköön ja painoon keskittyvä puhe on erityisen haitallista lasten terveen kasvun ja kehityksen kannalta.
Jokaisen keho on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin se on. Lapsen keho on aina hyvä, eikä sitä saa arvostella.
Tiesitkö, että..
- Pelko ja häpeä ylipainosta ja lihavuudesta ovat vahva osa yhteiskuntaamme ja länsimaista kulttuuriamme.
- Lihavuus nähdään helposti olevan yksilön vastuulla ja yhteiskunnalliset (geneettiset?) ja ympäristölliset vaikutukset lihavuuteen unohdetaan.
- Tämä näkyy mm.
- Laihdutuskulttuurina ja laihdutuspuheena, kauneusihanteina
- Mediassa, sosiaalisessa mediassa, kuvissa
- Tyytymättömyytenä omaan kehoon ja painoon, painosta riippumatta
- Toisten painon ja ulkonäön kommentointina
- Hoikka ja urheilulliseksi mielletty ihminen on vahva kehoihanne. Siihen yhdistyy ajatus hyvinvoivasta ja itsestään huolehtivasta ihmisestä. Lihavaan kehoon taas yhdistetään negatiivisempia oletuksia, esimerkiksi laiskuutta ja liikkumattomuutta. Todellisuudessa ihmisen ulkomuodosta ei voi päätellä mitään hänen terveydestään tai elintavoistaan.
- Ennakkoluuloa on nähtävissä kaikkien ajattelussa ja toiminnassa. Laihuuden ihannoiminen sekä ylipainon ja lihavuuden pelko ovat juurtuneet syvälle meihin, eikä sitä aina huomata kyseenalaistaa. Saatamme hyvää tarkoittaen kehua, kun joku on laihtunut – ja samalla vahvistamme ajatusta, että ihminen on parempi laihana.
- Myös lapsilla voi olla ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Toisaalta he ovat uteliaita ja toisten tai oman ulkonäön kommentointi voi olla hyvin suoraa. On tärkeää, että ryhmässä kaikilla on lupa olla mukana sellaisena kuin on.
Tutkimuksista tiedämme:
- Lasten ja nuorten keskuudessa ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana. Taustalla ovat arjessamme tapahtuneet muutokset, kuten esimerkiksi istuvampi elämäntapa ja arkiliikunnan vähentyminen sekä ruokavalikoiman laajentuminen, 24/7 saatavuus ja annoskokojen suurentuminen.
- Lapsilla ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisy sekä hoito perustuvat lapsen terveyden, hyvän keho- ja ruokasuhteen tukemiseen sekä luontevan liikuntasuhteen tukemiseen lapselle mieluisalla tavalla. On tärkeää, että kehosta ja painosta keskustellaan, kehon koosta riippumatta, arvostavasti ja lasta kunnioittavasti.
- Leimaava puhe ja viestintä lihavuudesta vaikuttaa kielteisesti erityisesti niiden lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, joilla on lihavuutta tai ylipainoa.
- Vain noin kolmasosa lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista liikkuvat liikkumissuositusten mukaisesti. Lapset ja nuoret viettävät ison osan päivistään paikallaan, istuen, ja liikunnan rasittavuus on vain kevyttä. Erityisesti tytöt kokevat itsensä muita useammin huonoiksi liikkujiksi.
- Ulkonäköpaineet ja tyytymättömyys omaan kehoon ovat lapsille ja nuorille syy laihduttamiseen liikunnan avulla. Toisaalta mieluisa liikkuminen on yhteydessä myönteisempään kehonkuvaan ja itsetuntoon.
- Drop out -ilmiöllä tarkoitetaan tyypillisesti murrosikään ajoittuvaa urheiluharrastuksen lopettamista, ja se on Suomessa yleisempää kuin muissa länsimaissa. Liikkuminen vähentyy erityisesti yläkouluikäisillä ja liikunnan harrastaminen loppuu keskimäärin 12-vuotiaana.
Yhdenvertaisuus koskettaa meitä kaikkia:
-
- Lasten oikeudet – (eli lasten oikeus yhdenvertaisuuteen, turvalliseen ympäristöön sekä syrjimättömyyteen) ohjaavat kaikkea toimintaa lasten ja nuorten kanssa, myös harrastus- ja urheiluympäristöissä.
- Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esimerkiksi heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, ihonväristään, kielestään, uskonnostaan, vammaisuudestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan. Jokaisella on oikeus osallistua, kaikki ovat tasavertaisia.
- Yhdenvertaisuuden toteutuminen käytännössä ei tarkoita vain samoja mahdollisuuksia kaikille, vaan myös sitä, että ihmisten erilaiset lähtökohdat huomioidaan ja tehdään toimia, jotka poistavat yksilöiden ja ryhmien välisiä lähtökohtaisia eroja.
- Miten poistamme esteitä osallistumiselta, jos lapsi on isokokoinen tai muuten normista poikkeava? LISÄYSEHDOTUS Yhdenvertaisuuteen liittyy lapsen yksilöllisten piirteiden huomioiminen, joku tarvitsee tsemppiä/kannustusta enemmän kuin toinen tai mahdollisuuden toteuttaa tehtävä toisella tavalla.
Pohdintatehtävä:
Millaiset asiat ovat vaikuttaneet vuosien varrella sinun kehosuhteeseesi?
Lisämateriaali:
Kuuntele Ihmisen mitta -podcast jakso 6: Liikkeen mitta – miksi kuntoilukuvastoissa on vain timmejä tyyppejä?
https://open.spotify.com/episode/6ZG0g6L6w2kloEhzJZ6N6M?si=AgnFICv1RC2HLDDH0CPozw
Hienoa pääsit osan 1/4 loppuun!