Ruokailu- ja ravitsemussuositukset
Lasten ruokailusuositukset luovat yleiset suuntaviivat lasten ravitsemuksen edistämisestä, ravitsemuksellisesti riittävän ja terveyttä edistävän ruoan tarjoamisesta sekä ruokakasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Lasten ruokailu on varhaiskasvatuksessa lakisääteistä. Tarjotun ruoan terveellisyyttä ja täyspainoisuutta määrittävät ruoka- ja ravintoainekohtaiset suositukset.
Ruokailu ja ruokakasvatus ovat varhaiskasvatuksessa pedagogista toimintaa ja osa kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista –merkittävä sijoitus lapsiin ja lasten hyvinvointiin.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) antamat suositukset ovat tarkoitettu ammattilaisten tueksi kuntavaikuttajille, varhaiskasvatuksen järjestäjille, lasten ruokapalvelujen toteuttajille, muille lasten ja lasten ruokailun kanssa työskenteleville sekä alan opiskelijoille.
Hyvä tietää ravitsemussuosituksesta
- Perustuu puolueettomaan, tieteellisesti tutkittuun tietoon
- Ottaa huomioon suomalaisen ruokakulttuurin
- Tehty väestötasolle edistämään suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia
- Ohjaa joukkoruokailun suunnittelua ja toteuttamista
- Tarjoaa työkaluja joukkoruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämistyöhön
- Koskee kunnallista ja yksityistä varhaiskasvatusta, soveltuu käytettäväksi myös esim. kerho- ja leikkipuistotoiminnassa
- Tarjoaa monipuolisen syömisen mallin, josta voidaan rakentaa juostavasti ratkaisuja monenlaisiin tarpeisiin
- Kokonaisuudet suunniteltu viikkotasolle, ei yksittäisen päivän tai aterian mukaan
Miksi suositukset on tehty?
- Makumieltymykset ja ruokatottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen
- Maukas, värikäs, terveyttä edistävä ja monipuolinen ruoka tuottaa lapselle ruokailoa ja terveyttä
- Kun lapset ja aikuiset syövät yhdessä, lapset saavat tärkeän hyvän syömisen mallin
- Terveyttä ja hyvinvointia edistävä ruoka ja myönteinen ruokailukokemus ovat jokaisen lapsen oikeuksia
Mihin ravitsemussuosituksella voi vaikuttaa?
Ravitsemussuositus ohjaa reseptiikan suunnittelua. Tähän liittyvät sellaiset asiat kuten rasvan laatu, suolan ja sokerin määrä, täysjyvätuotteet tai monipuolinen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö. Näiden avulla suunnitellaan ruokalistoja, joissa eri ruoka- ja ravintoaineiden saanti täyttyvät pidemmällä aikavälillä (esim. riittävästi proteiinia, D-vitamiinia, kasviksia ja sopivassa määrin suolaa ja sokeria).
Terveelliset ateriat ja välipalat turvaavat kasvun ja kehityksen sekä edistävät lasten hyvinvointia ja terveyttä – jopa elinikäisesti.
Mitä ravitsemussuositukset tarjoavat varhaiskasvattajalle?
- Taustatietoa terveellisistä ruokavalinnoista sekä erityisruokavalioista
- Tietoa terveellisen ja monipuolisen syömisen, ruokakasvatuksen ja yhdessä syömisen vaikuttavuudesta ja hyödyistä
- Työkaluja ruokakasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen, esim. lautasmallin käyttö, ruokailuympäristön kehittäminen, lasten osallistuminen, yhteistyö vanhempien kanssa ja ympäristökasvatus
Kaipaatko käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?
Miksi kasvirasvoja lapsille?
- Kasviöljyt ja -margariinit sisältävät runsaasti pehmeää rasvaa (tyydyttymättömiä rasvahappoja), minkä vuoksi niiden tulisi olla näkyvän rasvan lähteinä ruokavaliossa
- Rasvan mukana saadaan myös rasvaliukoisia vitamiineja (A, D, E) ja välttämättömiä rasvahappoja
- Rasvan laadulla ruokavaliossa on suurempi merkitys kuin määrällä. Erityisen vähärasvainen ei ole suositeltavaa, sillä tarvitsemme pehmeää rasvaa elimistön normaaliin toimintaan sekä kasvuun ja kehitykseen
- Suositusten mukaan rasvojen kokonaismäärästä tulisi olla 2/3 pehmeää ja enintään 1/3 kovaa rasvaa
- Pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa on runsaasti kasviöljyissä (paitsi kookos- ja palmuöljyssä), pähkinöissä, mantelissa ja siemenissä, pullomargariineissa, pehmeissä rasiamargariineissa, avokadossa ja kalassa
-
Päivittäiseen käyttöön suositeltavia kasviöljyjä ovat esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljy ja oliiviöljy
Miksi lapsille rasvatonta maitoa?
- Maidossa on ravintoaineita, mm. proteiinit, jodi, kalsium, sinkki, B2-vitamiini, B12-vitamiini ja D-vitamiini, sekä kasvulle välttämättömiä ravintotekijöitä hyvin imeytyvässä ja luonnollisessa muodossa
- Rasvaton maito sisältää kaikki maidon luontaiset ravintoaineet, eikä eroa muista maitolaaduista kuin rasvan määrässä
- Kevyt- ja täysmaidon sisältämä maitorasva on lähes 70 %:sti kovaa tyydyttynyttä tai transrasvaa
- Maidon kova rasva ei ole ravitsemuksellisesti tarpeellista. Se on ruokavaliossa pelkkä energianlähde, jolla on myös tieteellisesti osoitettu yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin
- Sen sijaan mm. suomalaisessa lapsiin kohdistuneessa STRIP-tutkimuksessa osoitettiin, että rasvattoman maidon ja kasvirasvan käyttö edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä varhaislapsuudesta lähtien
Haluatko kehittää ravitsemusosaamistasi?
Ravitsemuspassin testin avulla jokainen voi testata, ovatko omat tiedot terveellisen ruoan valmistuksesta ja tarjoamisesta kohdallaan. Jos aukkoja tietämyksessä on, valmennusaineisto auttaa tietojen saattamisessa ajan tasalle.
Lisää aiheesta:
- Suositus: Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus 2018 @Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)
- Opinnäytetyö (YAMK): Varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen kehittäminen lasten ylipainon ennaltaehkäisemiseksi. Maaranen, Tiina, 2018 @ Karelia-ammattikorkeakoulu
- Tutkimustietoa: SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti (STRIP) on maailmassa ainutlaatuinen, sydänterveyden edistämiseen jo varhaislapsuudesta lähtien tähtäävä tutkimus @Turun yliopisto
- Podcast: Maitomyytit suurennuslasin alla. Haastateltavana llaillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen @Supla
- Podcast: Käsityksiä ja tietoa mediasopassa – miten löydät luotettavien neuvojen äärelle? Haastateltavana llaillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen @Supla
- Podcast: Lapsen askelin terveellisiin ruokatottumuksiin. Haastateltavana ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta @Supla
- Tutkimustuloksia: suomenkielisiä tiivistelmiä varhaiskasvatusikäisten lasten ravitsemuksesta julkaistuista tutkimusartikkeleista @DAGIS-tutkimushanke
- Blogi: Päiväkodin ruokapöydässä tapahtuu. Lasten ravintoaineiden saanti päiväkotiruokailussa. Ravitsemustieteen tutkija Liisa Korkalo ym. @Helsingin yliopisto @DAGIS-tutkimushanke
- Blogi: Miltä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio näyttää? ETM Essi Skaffari @Helsingin yliopisto @DAGIS-hanke