Monikulttuurinen kohtaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa
Hyvät kysymykset sekä arvostava kohtaaminen rakentavat yhteistä ymmärrystä ja tukevat monikulttuurista perhettä parhaiten.
Kohtaamisen merkitys
- Kohtaamisen lähtökohtana on kunnioittava, avoin ja ennakkoluuloton vuorovaikutus. Luottamuksen rakentuminen vaatii aikaa ja käytäntöihin tutustumista. Kotiutuvalle perheelle kaikki on uutta.
- Kun kielitaito asiakkaalla on vähäinen, kasvojen ilmeet ja eleet korostuvat. Vastaanotolle tuleva ihminen saattaa olla jännittynyt ja hymyilevä ammattilainen luo turvallisuuden tunnetta.
- Positiiviset kokemukset oman kulttuurin arvostamisesta tukevat perheen kotiutumista ja myös lapsen identiteetin kehittymistä.
Ruokatottumuksista keskusteleminen ja hyvät kysymykset
Ruokatottumukset vaihtelevat suuresti kulttuurien välillä. Maahanmuuttoon liittyy usein uuden kotimaan ruokakulttuurin omaksumista, mutta muutos voi olla hidasta ja herättää tunteita.
Kysymyksiä arjesta ja ruokarytmistä
- Kuka perheessä valmistaa ruuan?
- Minkälaisista kaupoista perhe ostaa ruokansa? Miten tärkeää edullisuus on?
- Millainen on perheen ateriarytmi? (Osassa perheistä voidaan esimerkiksi tarjota lämmin ruoka heti koulupäivän jälkeen. Lapsi ei välttämättä syö, jos tietää saavansa toisen lounaan koulun jälkeen.)
- Jos ruokarytmiin liittyy haasteita, katso ohjauskuvia…
Kysymyksiä ruokavalioista ja niiden rajoituksista
- Onko ruokavaliossa joitain ruokia, joita perhe erityisesti haluaa välttää? Onko niistä välitetty tietoa koululle/varhaiskasvatukseen? Tarvitaanko tässä apua?
- Paastotaanko perheessä? Kuka tai ketkä perheestä osallistuu paastoon? Miten ja milloin paastoa toteutetaan? (Jos lapsi osallistuu paastoon, on tärkeää varmistaa, miten hän jaksaa koulussa)
Jos päiväkoti- tai kouluruoka ei maistu lapselle?
- Tiedätkö, millaista ruokaa lapselle tarjotaan varhaiskasvatuksessa/ koulussa?
- Mitä ajatuksia tai huolia tähän liittyy? Mikä auttaisi lasta ja vanhempaa? (Huoltajan asenne ruokaan heijastuu myös lapseen. Kotona saatetaan esimerkiksi puhua ruuan välttämisestä, jos ei ole tarkkaa tietoa, onko ruoka perheen ruokavalion mukainen.
- Tarvitaanko apua neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta ruokavalioista keskusteluun tai tutustumisen ja yhteisen keskustelun järjestämiseen?
Jos ruoka ei maistu lapselle kotona?
- Millainen on perheen ateriarytmi?
- Onko perheillä yhteistä ruokailuhetkeä? Syödäänkö samassa pöydässä?
- Syökö lapsi välipaloja tai juo paljon maitoa? Maidon juonti kannattaa ottaa puheeksi. Osassa kulttuureja maitoa saatetaan tarjota pitkäänkin.
- Onko lapselle yöaikaan tapana tarjota syömistä tai juomista?
- Minkälaisia välipaloja lapselle tarjotaan ja milloin? Paikataanko makeilla herkuilla syömättä jääneitä aterioita?
Henkilökohtaisista asioista puhuminen
- On hyvä huomioida, että kaikissa kulttuureissa ei olla totuttu puhumaan henkilökohtaisista asioista terveydenhuollossa esim. vatsavaivat, syömisen haasteet ja oman perheen asiat. Tämä voi vaatia aikaa ja luottamuksellisen suhteen rakentumista.
- Jotkut saattavat närkästyä, kun ruoka-asioista kysellään. Siksi on tärkeää selittää, että ruoka-asioista puhutaan sen vuoksi, että voidaan auttaa lasta sopeutumaan paremmin.
- Sukupuolirooleihin liittyvät asiat voivat olla erilaisia. Esimerkiksi osassa perheistä keittiö voi olla äidin valtakuntaa, jonne muilla ei ole asiaa. Ja taas osassa perheistä ruoka on tosi iso ja tärkeä osa arkea ja lapset otetaan mukaan ruuanvalmistukseen jo pienestä pitäen. Siivoukseen ja kotitöihin liittyvät asiat saattavat olla sukupuolisidonnaisia.
Animaatioita ohjaukseen:
- Kuinka usein lapsen on hyvä syödä? – Ateriarytmi
- Lapsi kiukuttelee -mitä teen? – Älä houkuttele ruualla tai ruuduilla
- Miten saan lapsen syömään kasviksia? -Yhdessä tekeminen