Yhteistyössä
– kasvattajat, ruokapalvelut, vanhemmat ja muut ammattilaiset
Vinkkejä päiväkodin ja keittiön yhteistyöhön
- Sovitaan yhdessä toimintatavoista ja palautekäytännöistä
- Ruokapalveluhenkilöstön edustaja voi vierailla piirihetkissä, tulla tutuksi sekä lapsille että kasvattajille, ja kenties tuoda näytille ruoan raaka-aineita (tai kuvia niistä)a
- Voidaan yhteistyössä laatia ruokakasvatuksen tavoitteita tukeva pedagoginen ruokalista – suunnitellaan yhdessä ruokatoimintaa, johon lapset voivat osallistua: leipominen, välipalan valmistaminen tai jonkin aterian osan valmistaminen ja tarjolle laittaminen
- Suunnitellaan yhdessä erilaisiin retkiin sopivat eväspaketit
- Keskustellaan yhdessä siitä, missä ja miten ruoka on tehty ja kuka sen on tehnyt
- Sovitaan, miten lapsilta kysytään mielipiteitä ja huomioidaan lasten ajatukset ja toiveet tarjottavasta ruoasta ja ruokailutilanteesta
- Sovitaan yhdessä, miten järjestetään vettä tarjolle, erityisesti hellepäivinä ja pitkäkestoisen tai intensiivisen liikunnan yhteydessä. Käytetäänkö vesipulloa, kanistereita tai kannua ja miten puhtaudesta huolehditaan
Pedagoginen ruokalista
- Pedagoginen ruokalista yhdistää ruokapalvelun ja varhaiskasvatuksen osaaminen, jossa ruoka, ruokapuhe ja erilaiset aistiharjoitteet muodostavat kokonaisuuden
- Suunnitellaan varhaiskasvatuksen tuottajan ja ruokapalvelun tuottajan yhteistyönä tukemaan lasten ruokakasvatusta
- Synnyttää oivalluksia ja ruokarohkeutta: ruokalistalle voidaan poimia haluttuja ruokaaineita
tutustuttavaksi tai se tietyn teeman mukaan, esim. porkkanaviikolla porkkanaa voi esiintyä erilaisissa muodoissa eri viikonpäivinä (palana, raasteena, kuutiona, kypsennettynä lisukkeena tai sosekeiton, sämpylän tai leivonnaisen mukana) - Sisältää sellaisia ruoka-aineita, joista ainakin osaa lapsi voi itse käsitellä ja osallistua ruoan valmistukseen, esim. tekemällä salaatin, pilkkomalla kasviksia, juureksia, hedelmiä tai valmistamalla välipalan
- Totuttaa lapset toimintavuoden aikana vähitellen erilaisiin ruoka-aineisiin toistamalla niitä säännöllisesti ruokalistassa eri tavoin
- Mahdollistaa lasten osallistumisen ruokalistasuunnitteluun ja arviointiin
- Huomioi lasten iän ja kehitystason
Vinkkejä yhteistyöhön vanhempien kanssa
- Tiedotetaan vanhemmille/huoltajille aktiivisesti päiväkodin päivärytmistä ja ruokailukäytännöistä
- Pidetään viikkoruokalista esillä toimintayksikössä vanhempien/huoltajien nähtävillä sekä kunnan ja ruokailun järjestäjän verkkosivuilla. Näin vanhemmat/huoltajat voivat seurata mitä varhaiskasvatuksessa syödään ja huomioida sen kotiruokailussa
- Sovitaan yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa mm. maistamisesta, siitä miten ruokailussa toimitaan ja miten ruoasta puhutaan esim. lapsen syömisentähti -työnkalun avulla (kuva alla).
- Vanhempien/huoltajien kanssa keskustellaan ja heille avataan ruokakasvatuksen taustalla olevia arvoja ja tavoitteita, esim. vanhempaintilaisuuksissa.
- Sovitaan yhdessä tavasta juhlia esim. lasten merkkipäivät. Voidaan sopia, että päivänsankaria muistetaan päiväkodissa esim. leikein, kortilla tai laululla karkkitarjoilun sijaan
- Lapsen syömiseen ja ruokailuun liittyvistä asioista keskustellaan säännöllisesti arjessa ja esim. vasu-keskustelussa. Tähti-tehtävä voi toimia keskustelun apuna ja jäsentäjänä. Tehtävän voi tulostaa kotiin pohdittavaksi ennen vasu-keskustelua.
- Suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia tapahtumia yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa
- Kutsutaan ruokapalveluhenkilöstö mukaan esittelemään toimintaansa vanhempaintilaisuuksissa
- Järjestetään mahdollisuuksien mukaan vanhemmille/huoltajille vuosittain tutustuminen päiväkotiruokailuun ja -ruokaan lasten kanssa yhteisellä aamiaisella tai välipalalla, esim. äitienpäivä- tai isänpäiväaamupala
- Kerrotaan vanhemmille/huoltajille myös ruokapalvelun tuottajasta, kun lapsesta tehdään hoitosopimusta
- Kerätään vanhemmilta/huoltajilta palautetta ruokailusta ja vastataan palautteeseen
- Tuetaan sitä, että perheet saavat tietoa päiväkoti-ikäisen lapsen ateriarytmistä, terveyttä edistävistä ruokavalinnoista ja apua syömisen pulmatilanteisiin
- Hankaluuksista lapsen ruokailussa keskustellaan silloin, kun lapsi ei ole läsnä tai käytetään viestintään esimerkiksi reissuvihkoa tai digitaalisia viestintäkanavia
