Kestävät elämäntavat lautasella
Kestävään elämäntapaan ohjaavassa ruokakasvatuksessa korostuu luonnon ja ympäristön huomioiminen, kohtuullinen kulutus sekä
ruokailutottumukset, jotka ovat hyväksi sekä ihmiselle että maapallolle.
Kestävät elämäntavat ja ruokakasvatus
- Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita. Ruokakasvatuksen tehtävänä on edistää kestävän kehityksen kannalta tärkeitä taitoja, kuten vastuullista ruokailua, jätteiden vähentämistä ja omien tekojen vaikutusten ymmärtämistä.
- Terveysvaikutusten lisäksi ruokaa tarkastellaan myös ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Ollakseen kestävää ruoan kulutuksen tulisi olla turvallista ja terveellistä. Myös ruokajätteiden syntyä tulisi vähentää.
- Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema ruokakolmio ja lautasmallit havainnollistavat terveyttä edistävän ruokavalion, joka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä.
Uudet suomalaiset ruokailusuositukset (2024) suosittelevat planetaarista ruokavaliota (=jokainen ihminen maapallolla voi syödä terveellisesti ja niin, että ruoka tuotetaan ympäristö huomioiden). Lyhyesti tämä tarkoittaa:
- Terveyttä edistävä ruoka ja syöminen eivät ole ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Suosituksia kohti pyrkivät muutokset lautaselle vähentävät ilmastokuormitusta sekä hyödyttävät terveyttä.
- Siirtymistä yhä vahvemmin kohti kasvispainotteista syömistä. Kasvisten, hedelmien ja täysjyväviljatuotteiden käyttöä tulisi lisätä. Erityisesti muutosta tarvitaan proteiinin lähteissä eli palkokasvien runsaampaa käyttöä; papuja, linssejä, herneitä ja pähkinöitä sekä muita kasviperäisiä proteiininlähteitä, kuten tofua, härkäpavusta ja kaurasta tehtyjä valmisteita.
- Kohti kohtuullisempaa lihan kulutusta. Lihan ja erityisesti lihavalmisteiden kuten nakkien, makkaroiden ja leikkeleiden kulutusta tulisi vähentää niin terveys kuin ympäristö syistä.
-
Lue lisää täältä
Miten käytännössä?
- Huoli ilmastosta ja ympäristöasioista on aikuisten asia. Kasvattajien on syytä olla tietoisia näistä tekijöistä, jotka vaikuttavat mm. päiväkotien ruokapalveluiden ruokalistoihin, mutta huolipuhetta ei tarvitse lapsille tuottaa. Lapsille voi esim. puhua ruuasta, joka tekee hyvää keholle ja luonnolle.
- Retkeile lasten kanssa lähiluonnossa ja tee samalla satokauden tuotteita tutuksi esim. marja-, sieni- ja toriretkillä. Ottakaa mukaan retkieväät ja syökää ulkona.
- Tue lasten omatoimisuutta ruokailussa. Kerro lapsille jo ennen ruokailua mitä on tarjolla ja anna heidän ottaa ruoka itse – näin lapsen näläntunteen tunnistaminen ja annoskoon valinta kehittyvät.
- Ota lapset mukaan ruuanlaittoon, esim. vihannesten pilkkomiseen. Tämä kehittää omatoimisuutta ja auttaa hahmottamaan, mitä ruualle tapahtuu ennen lautasta ja mistä aineista se syntyy.
- Luo ruokailukäytännöt ja säännöt, jotka kannustava maistamaan ja kehittävät joustavaa ruokasuhdetta.
- Perustakaa päiväkodin oma hyötypuutarha ja kasvattakaa omia kasviksia, joita hyödynnätte ruuassa.
- Tarjoile kasvisruokaa joka päivä sekaruoan ohella.
- Tutustu lasten kanssa uusiin kasvisruoka raaka-aineisiin kaikilla aisteilla, ilman maistamisen pakkoa, kuten linssit ja pavut.
Ruokahävikki kuriin, mutta ei lapsia syyllistämällä
- Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisin.
- Turhaan tuotettu ruoka kuorimittaa sekä taloutta, että ympäristöä.
- Suurin osa päiväkotien hävikistä muodostuu tarjoiluhävikistä eli liikaa valmistetusta tai tilatusta ruoasta.
- Hävikkiä voidaan vähentää suunnittelulla, ruokalistan muutoksilla, ylijääneen ruoan hyödyntämisellä sekä hävikin seuraamisella.
- Opetusmenetelmänä tietoinen syöminen harjoittaa läsnäoloa ruokailun aikana ja sen tavoitteena on kehittää lasten taitoja tunnistaa kylläisyyden eri tasoja sekä samalla kiinnittää heidän huomiotaan ruokahävikin syntymiseen.
- Ruokahävikin määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Biojätteen kompostointi havainnollistaa kiertotalouden periaatteita, ja syntyvää multaa voi hyödyntää päiväkodin istutuksissa.
Luontoaskel hyvinvointiin
Luontoaskel hyvinvointiin-toimintamalli tuo yhteen luontokontaktien lisäämisen, kasvispainotteisen ruokavalion ja ruokahävikin vähentämisen. Näin pyritään parantamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia päiväkodeissa ja edistämään kestävää kiertotaloutta.
Kaipaatko käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?
Lisää aiheesta:
- Ruoka-askel tutkimushanke ja toimintamalli
- Luontoaskel hyvinvointiin – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
- Suositus: Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus 2018 @Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)
-
Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous, Luonnonvarakeskus LUKE
- ProGradu: Koti ja päiväkoti lasten ruokakasvattajina. Nina Hopia. Pro gradu -tutkielma, 2016 @Helsingin yliopisto
- Blogi: Miten lapset syövät päiväkodissa – muullakin kuin ruualla on väliä. Ravitsemustieteilijä Reetta Lehto @DAGIS-hanke
- Video: Mihin ruokakasvatusta tarvitaan? @Ruokatieto
- Kirja: Aistien avulla ruokamaailmaan – Sapere-menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena, Aila Koistinen ja Leena Ruhanen (toim.) 2009 @Sitra