Ruokakasvatus monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa
Vasu edellyttää lasten ja perheiden kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa.
Monikulttuurisuuden huomioivan ruokakasvatuksen avulla voidaan tukea lapsen oman kulttuuri-identiteetin muodostumista.
Miten huomioida erilaiset ruokakulttuurit monikulttuurisessa päiväkotiryhmässä?
Mitä tulee huomioida ruokakasvatuksessa, kun ryhmässä on perheitä monista eri kieli- ja kulttuuritaustoista? Miten ottaa perheet mukaan monikulttuurisen ruokakasvatukseen?
Päiväkotiruokailu tutuksi huoltajille
Perheiden erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuminen
- Suomalaisessa ruokaympäristössä toimiminen voi olla perheille vaikeaa, sillä ruokailutottumukset vaihtelevat suuresti eri kulttuurien välillä.
- Ruokakulttuurien erilaisuudet ilmenevät monilla eri tavoilla esim.
- miten ruokaa valmistetaan
- mitä ruoka-aineita käytetään
- ovatko jotkut ruoat kiellettyjä
- millaisia ovat ruokailutavat
- millaisia ovat perinteiset ruoat ja ruokatottumukset
- milloin paastotaan
- mikä merkitys ruoalla yleensä on elämässä ja sosiaalisissa suhteissa?
- Kotien erilaisten ruokakulttuurien huomioiminen varhaiskasvatuksessa on lapselle tärkeää. Varhaiskasvatuksessa saadut positiiviset kokemukset oman kulttuurin tärkeydestä ja arvostuksesta tukevat lapsen identiteetin kehittymistä.
Vasu- ja Leops-keskustelut
- Huoltajien kanssa käytävät yhteiset Vasu- ja Leops-keskustelut ovat tärkeitä kohtaamisen paikkoja, jolloin on mahdollista jakaa kulttuurista tietoa puolin ja toisin.
- Tee varhaiskasvatuksen ruokailukäytänteitä huoltajille tutuksi. Kerro huoltajille ruokailuun liittyvistä tavoitteista ja käytännöistä sekä suomalaisista juhlista ja perinteistä.
- Tarjoa perheille selkeät ohjeet mahdollisiin syntymäpäivätarjoiluihin liittyen. Kerro, että päiväkotiin ei tuoda omia eväitä.
- Kysy perheen ruokailuun ja ruokaan liittyvistä tavoista sekä kulttuuriin liittyvistä juhlista ja katsomukseen liittyvistä asioita, joilla voi olla vaikutusta päiväkodin arkeen.
- Jos joku asia perheen tai lapsen ruokailuun/syömiseen liittyvissä tavoissa ja käytänteissä mietityttää kysy – älä oleta! Esim.
- Mikä lapsen ruokailussa päiväkodissa mietityttää huoltajia?
- Miten lapsen ruokailu ja syöminen sujuu kotona?
- Millainen on lapsen ateriarytmi?
- Onko perheen ruokailutilanteessa kulttuurisia tai katsomuksellisia piirteitä, joista on hyvä tietää?
- Onko joitain ruokia, joita lapsi ei syö? (kulttuuriset ja katsomukselliset rajoitteet)
- Millaisia juhlia perheessä vietetään?
Päiväkotiruokailu tutuksi huoltajille
- Maksuton ja terveellinen päiväkotiruoka voi olla uusi asia eri kieli- ja kulttuuritaustaista tuleville perheille.
- Videoi päiväkodin ruokailutilanne ja esittele se huoltajille
- Kun huoltajille tarjotaan lisäksi mahdollisuus osallistua lapsen kanssa päivittäisiin ruokailutilanteisiin, tulee ruokakasvatus käytännössä tutuksi.
- Tee näin:
- Selvitä kuntasi ruokapalvelutoimijalta, onko huoltajat mahdollista kutsua osallistumaan päiväkodin aterioille.
- Kerro huoltajille maksuttomasta, terveyttä ja hyvinvointia edistävästä päiväkotiruoasta esitteen avulla.
- Esittele päiväkodissa tarjottavia aterioita kuvitetun ruokalistan avulla
- Lapsen siirtyessä kouluun, selvitä perheelle ruokailukäytännöissä tapahtuvat muutokset.
Kuvia keskustelun tueksi
Tulosta kuvat eri kielillä (arabia, ukraina, dari, kiina, persia, ranska, somali, sorani, turkki, ukraina, venäjä, vietnam)Tulosta täältä
Päiväkotiruokailu tutuksi lapselle
- Ruokailutottumukset vaihtelevat eri kulttuurien kodeissa suuresti ja suomalaisiin ruokiin ja tapoihin tottuminen vaatii lapselta paljon omaksumista ja totuttelua.
- Salliva, rento ja kannustava ilmapiiri ruokailutilanteissa ja perheiden erilaisten ruokailutottumusten huomioiminen auttavat eteenpäin.
- Keskustele lasten kanssa ryhmän perheiden erilaisista ruuista ja ruokailutottumuksista esim.:
- Millaisia ovat lasten lempiruuat kotona? Entä muiden perheenjäsenten lempiruuat? Millaisia ruoka-aineita kotona käytetään?
- Kuka valmistaa ruuat perheessä? Tehdäänkö ruokaa yhdessä? Miten ruokaa valmistetaan?
- Millaisia ovat kodin ruokailutavat? – Syödäänkö kotona pöydän ääressä, lattialla vai jossain muualla? Syökö koko perhe yhdessä vai aikuiset ja lapset erikseen tai äiti eri huoneessa? Millaisia ruokailuvälineitä käytetään – haarukkaa, puikkoja vai syödäänkö käsin?
- Millaisia juhlia kotona vietetään ja mitä silloin syödään?
Tulostettavia tehtäviä
Lapsi ei syö – mitä teen?
- Kun lapsi kieltäytyy kokonaan syömästä voi olla kyse monista asioista, esim. sinnikkäästä luonteesta, peloista, valtataistelusta tai siitä, että suomalainen ruoka tuntuu lapsesta oudolta.
- Tärkeää on aina ottaa vanhemmat vahvasti yhteistyöhön ja keskustella syömisestä kotona ja päiväkodissa. Huoltajan asenne ruokaan heijastuu myös lapseen. Kotona saatetaan esimerkiksi kehottaa lasta välttämään syömistä, jos ei ole tarkkaa tietoa, onko ruoka perheen ruokavalion mukainen (esim. sianlihan välttäminen).
- Millainen on huoltajan asenne päiväkotiruokaa kohtaan?
- Tietävätkö huoltajat, mitä ruokaa lapselle on tarjolla?
- Onko päiväkotiruokailu huoltajille tuttu? Kuvat tyypillisistä aamupaloista, ruuista ja välipaloista saattavat auttaa ymmärtämään ruokailuja ja tavoitteita
- Millainen on perheen ateriarytmi? Osassa perheistä voidaan esimerkiksi tarjota lämmin ruoka jo aamulla tai syödä hyvin myöhään illalla.
- Tarjotaanko lapselle yöaikaan tarjottu syömistä tai juomista?
- Minkälaisia välipaloja lapselle tarjotaan ja milloin?
- Lohdutetaanko tai suostutellaanko lasta ruualla?
- Paikataanko makeilla herkuilla syömättä jääneitä aterioita?
Animaatioita yhteisten keskustelujen tueksi
Kuinka usein lapsen on hyvä syödä? – Ateriarytmi
Lapsi kiukuttelee -mitä teen? – Älä houkuttele ruualla tai ruuduilla
Miten saan lapsen syömään kasviksia? -Yhdessä tekeminen
Kuvia keskustelun tueksi
Perheet mukaan yhteistyöhön
- Kohtaamisen lähtökohtana on kunnioittava, avoin ja ennakkoluuloton vuorovaikutus huoltajien kanssa. Luottamuksen rakentuminen huoltajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välille vaatii riittävästi aikaa ja tilaisuuksia.
- Yhteiset toiminnalliset tapahtuman ja teemat ruoan äärellä houkuttelevat kaikkia huoltajia osallistumaan ja lisäävät monikulttuuristen perheiden osallisuutta.
- Kun yhteistä kieltä ei aina ole, on kasvokkain kohtaamisen ja yhdessä tekeminen erityisen merkityksellistä.
”Heti kauden alussa tehdään tuttavuutta huoltajien kanssa. Heitä rohkaistaan jäämään ryhmään tai pihalle erilaisiin arkisiin tilanteisiin: pihalle seuraamaan lasten leikkejä ja keskustelemaan henkilökunnan kanssa, sisälle esim. välipalapöytään. Avoin vuorovaikutus ja eri kulttuurien ja tapojen hyväksyminen on merkityksellistä luottamuksen rakentumiselle.”
”Ruoka ja yhdessä syöminen on yhdistävä tekijä, mikä luo välittömyyttä. Yhteisiin tapahtumiin on osallistunut lähes kaikkien lasten huoltaja/huoltajat. Huoltajilta tullut myös paljon positiivista palautetta näistä tapahtumista. Tavoitteena on myös huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yksinäisten huoltajien vertaistuki sekä kulttuurien kohtaaminen ja eri kulttuurien arvostus.”
”Huoltajia kutsutaan/houkutellaan paljon osalliseksi toimintaan. Tänä syksynä ruoka-aiheisia tapahtumia ovat olleet esim. sisällä aistirata ja lounas, metsässä isänpäiväkahvit ja joulupuuro. Oppimisympäristönä käytetään paljon metsää, johon myös huoltajat halutaan osalliseksi. Kokemuksellisuus, elämyksellisyys ja moniaistillisuus ovat meillä tärkeässä osassa yhteistyötä ja pedagogiikkaa.
Vinkkejä osallisuuden lisäämiseen
Kohtaa ja luo tasavertaisuutta aidosti
Esim. Kysy, millaisten asioiden tekemisessä huoltajat haluaisivat olla ryhmän ruokakasvatuksessa mukana.
Osallista ja tee yhdessä
Esim. Järjestä kulttuuri-, kieli- ja maaprojekteja yhdessä perheiden kanssa
Tarjoa kohtaamismahdollisuuksia
Esim. Järjestä matalan kynnyksen aamu/iltapäiväkahvihetkiä huoltajille erilaisilla teemoilla. Kutsu tilaisuuksiin mukaan alueen lapsiperhetoimijoita esittäytymään, mm. neuvola, suun terveydenhoito
Hyödynnä toiminnallisuus
Esim. Järjestä tapahtumia, joiden suunnitteluun ja toteuttamiseen myös lapset ovat osallistuneet. Kun lapsi haluaa osallistua tapahtumaan, myös huoltaja tulee. Ruoka houkuttelee: kerro tapahtuman mainoksessa, että tarjolla on välipalaa tai jouluna glögiä ja pipareita.
Tiedota selkeästi ja /tai monikelisesti
Esim. Käytä viestinnän tukena kuvia tai käytä ryhmän viestintään erilaisia viestiryhmiä, jossa voi jakaa kuvia päiväkodin arjesta, ruuista, leikeistä. Viestiryhmä on myös keino lisätä osallisuutta, kun perheet voivat lähettää omia kuvia ja tutustua toisiinsa.
Kohtaa yksilöinä
Esim. Kannustaa huoltajia lähettämään kuvia kotoa perheen ruokailutilanteista ja perinneruuista.
Ohjauskuvia eri kielillä
Kuvia ateriarytmistä, aamupalasta, välipalasta, päiväkotiruuasta, päiväkodin ja koulun ruokarytmistä, kotien ruokakasvatustilanteista ja kasviksista useilla eri kielillä – suomi, ruotsi, englanti, arabia, dari, kiina, persia, ranska, somali, sorani, turkki, ukraina, venäjä, vietnam.
Tutustu kuviin ja käytä! Tutustu opetus- ja ohjauskuviin teemoittainKaipaatko käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?
Lisää aiheesta:
- Suositus: Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus 2018 @Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)