Sapere – aistilähtöinen ruokakasvatus
Sapere on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset tutustuvat ruokamaailmaan haju-, maku-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistien välityksellä. Ajatuksena on herätellä lapsen uteliaisuutta, tutkimushalua ja ruokarohkeutta kohdata ruokaan liittyviä pelkoja ja ennakkoluuloja, tunnistaa niitä ja lähtee seikkailumatkalle ruokamaailmaan.
Sapere-menetelmän tausta
- Menetelmän taustalla on humanistis-kokemuksellinen oppimiskäsitys, jossa painotetaan kokemuksellisuutta ja tutkivaan oppimista.
- Perustuu ruokiin tutustumiseen ja ruokailutottumusten oppimiseen sensorisen harjoittelun eli omien aistikokemusten avulla.
- Saperen juuret ovat Ranskassa.
- Menetelmän on kehittänyt ranskalainenkemisti ja etnologi Jacques Puisais 9–12-vuotiaille koululaisille.
- Sapere on latinankielinen sana ja tarkoittaa maistua, tuntea makua, tietää ja ymmärtää.
Sapere on latinankielinen sana ja tarkoittaa maistua, tuntea makua, tietää ja ymmärtää.
Sapere-menetelmän kulmakiviä
- Lapset oppivat aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä
- Ruokailon ja oivalluttamisen kautta lisätään parhaiten ruokarohkeutta
- Hyödyntää kaikkia aisteja, ei vain makuaistia
- Perustuu aistikokemuksiin, joiden kautta lapsi oppii uusia asioita laajentaa käsitykstään ruokamaailmasta: elintarvikkeista, ruuasta, ruuan alkuperästä ja sen valmistuksesta
- Korostaa lapsen oman ilmaisun tukemista ja kuuntelemista
- Henkilökohtaisia aistikokemuksia ei nähdä väärinä tai oikeina – kaikki aistikokemukset ovat tärkeitä
- Ruokarohkeus on tarttuvaa! Toisten lasten uteliaisuus, maistamisrohkeus ja positiiviset kokemukset innostavat epäilevämpääkin lasta.
Kaipaatko käytännön vinkkejä ja ideoita aistilähtöiseen ruokakasvatukseen?
Varhaiskasvattajien kokemuksia Saperen käytöstä
- Lasten kasvisten ja hedelmien syöminen lisääntyi ja monipuolistui
- Ruoan menekki kasvoi päiväkodeissa
- Lapset rohkaistuivat maistelemaan heille ennestään vieraampia ruokia
- Lapset osallistuivat innolla ruoanvalmistukseen ja oppivat taitaviksi työvälineiden käyttäjiksi – myös kaikkein pienimmät
- Kun lapset saivat itse tehdä ruokaa, he söivät selvästi paremmin sekä monipuolisemmin
- Toisten lasten kannustava esimerkki ruokailussa rohkaisi ennakkoluuloisempia syöjiä maistelemaan enemmän. Vanhempien mielestä lapset olivat kotona halukkaampia ja rohkeampia maistelemaan ruokia sekä osallistuivat ja pyysivät päästä mukaan ruuanvalmistukseen
Lähde: Salapoliisi Sapere ja KoeKeittiö -hanke
Lisää aiheesta:
- Julkaisu: Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa – ruokailoa ja terveyttä lapsille. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 8/2014. @Turun yliopisto @Sapere
- Ideasivusto: Sapere – pienten lasten ruokakasvatusmenetelmä varhaiskasvatuksessa @Peda.net
- Ideasivusto: Kasvisaarteen arvoitus – tietoa, ideoita ja tehtäviä @Maa-ja kotitalousnaiset
- Blogi: Miten herättää lasten kiinnostus ruokaa kohtaan? Ravitsemustieteilijä Riikka Pajulahti @DAGIS-hanke @Folkhälsan
- Makukoulu-työkaluja: Maksullisia makukoulu-oppaita ja materiaaleja @Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
- Podcast: Leiki, rouskuta, sisusta – kasvikset osaksi arkea! Haastateltavana ravitsemustietelijä, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen @Supla
- Blogi: Makuretkellä Tiikeri Tähtisilmän kanssa – miten Sapere-ruokakasvatusmenetelmä toimi Dagis-hankkeen päiväkotien ruokakasvatuksessa. Ravitsemustieteiljä Riikka Kaukonen @DAGIS-tutkimushanke @Folkhälsan
- Videopankki: Kasvattajille tarkoitettu tubekanava, jossa paljon makukoulu-aiheisia videoita @RuokaTutka @Ruukku
- Video: Akatemian tutkija, dosentti Mari Sandell kertoo hauskasti makuaisteista ja -aistimuksista 2012 @Academy of Finland
- Video: varhaiskasvattaja Marjaana Marttila kertoo kokemuksia Sapere-menetelmästä Kurpanharjun päiväkodissa 2016 @Kasvisseminaari @Kuluttajaliitto