Hyppää sisältöön
Etusivu / Liikkuminen / Suositukset / Lapsen motoristen taitojen vahvistaminen

Lapsen motoristen taitojen vahvistaminen

Lasten motoriset taidot kehittyvät yksilöllisesti. Arkisissa puuhissa lasta voi havainnoida ja tukea motoriikan kehittymisessä.

Anne Kuusisto, Lapsiperhe-ja mielen hyvinvoinnin asiantuntija
Julkaistu 18.12.2019
Päivitetty 9.12.2025

Mitä ovat motoriset taidot?

Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä. Motoriset taidot luovat liikkumisen perustan ja otollisin aika näiden taitojen oppimiseen on ikävuodet 2 – 7.

Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan; karkeamotoriset taidot (mm. juokseminen ja hyppääminen), hienomotoriset taidot (mm. kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen) sekä havaintomotoriset taidot (esim. miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan).

Vanhemmat voivat tukea ja havainnoida oman lapsen motorisia taitoja. Tällöin kannattaa tarkastella lapsen liikkumista kolmen eri taidon kautta; tasapaino (mm. pystyasennot, väistäminen, kieriminen), liikkuminen (mm. kävely, juoksu, hyppiminen, kiipeily, konkkaaminen) ja käsittelytaidot (mm. heittäminen, pomputtaminen, kiinniottaminen).

MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Joulubingo mainos, jossa lapset iloitsevat ulkona

Miten tukea lapsen motoriikkaa?

Jos vanhemmalle herää epäilys, että lapsi tarvitsee tukea motoristen taitojen kehittämiseen, kannattaa  havainnoida lasta arkisissa puuhissa. Tunnistamalla missä tilanteissa tai taidoissa lapsi eniten tarvitsee tukea, on helpompi etsiä apua ja tukea. Ota asia rohkeasti puheeksi myös varhaiskasvatuksessa tai koulussa ja kysy miten lapsella siellä sujuu.

Motorisen oppimisen vaikeuksia esiintyy noin 5-6 % ikäluokasta, ja lievempiä motoriikan haasteita havaitaan arviolta jopa joka kymmenennellä lapsella. Kaikille lapsille on tärkeää, että he saavat mahdollisuuden kasvattaa luottamusta omiin taitoihin. Tämä tarkoittaa, että he saavat kehuja ja kiitosta yrittämisestä ja innokkuudesta. Kun lapsi alkaa luottaa omaan taitoihinsa, motivaatio liikkumiseen lisääntyy ja taidot kehittyvät. Vanhempina voimme tarjota lapselle mahdollisimman monenlaisia liikkumispaikkoja ja – ympäristöjä. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät.

Pyri välttämään liikaa varoittelua tai jatkuvaa ohjaamista. Kokeilemalla ja välillä epäonnistumallakin lapsi saa kokemuksia, jotka rakentavat varmuutta juuri siihen tilanteeseen tai taitoon.

Havainnoi esimerkiksi näitä:

Ruokailu

  • kaataako lapsi usein juomalasin tai sotkee vaatteitaan tai pudottelee ruokailuvälineitä?
  • millainen ote lapsella on ruokailuvälineistä?
  • onko ruokailu ikätovereihin verrattuna hidasta?

Pukeutuminen

  • osaako lapsi pukea ja riisua itse?
  • pukeutuuko lapsi seisten vai lattialla istuen?
  • menevätkö vaatteet oikein päin päälle ja kengät oikeisiin jalkoihin?
  • osaako lapsi sitoa nauhat, avata ja sulkea nappeja?
  • ehtiikö lapsi välitunnille?

Yleiset tilanteet ja siirtyminen seuraavaan asiaan

  • kaatuileeko, kompuroiko tai törmäileekö lapsi usein?
  • onko toiminnan suunnittelu ja liikkeelle lähtö haastavaa tai huomattavan hidasta?

Koulumatkat

  • osaako lapsi pyöräillä?
  • jaksaako lapsi kulkea hyvin koko koulumatkan?
  • miten lapsi liikkuu muun liikenteen seassa?

Kannusta lasta näiden taitojen harjoitteluun, jos ne ovat hankalia. Kannustaa voi monipuolisesti, sanoin, elein (peukkumerkki, kosketus, hymy jne.), kehumalla toiselle aikuiselle tai vaikka tarrataulun avulla (jossa harjoittelukerroista seuraa palkinto). Lue lisää kannustamisesta täältä.

Miten tuen juuri omaa lastani?

Kun olet havainnoinut, missä tilanteissa lapsellasi on eniten haasteita, niin skillilataamosta voit etsiä juuri tähän taitoon harjoitteita, joita voitte yhdessä kotona tehdä. Konkreettiset materiaalit havainnointivinkkeineen ovat omiaan edesauttamaan positiivisten liikkumiskokemusten syntymistä. Skillikortit on jaettu kategorioihin motoristen perustaitojen jaottelun mukaan. Kategoriat ovat

  • liikkumistaidot
  • tasapainotaidot
  • välineen käsittelytaidot

Esimerkki

  • lapsellani on vaikeuksia nappien ja nauhojen kanssa – etsi skillilataamosta harjoitteita kohdasta välineen käsittelytaidot
  • lapseni juoksu on hieman kömpelöä – etsi harjoitteita kohdasta liikkumistaidot
  • lapseni kaatuu herkästi tai törmäilee – etsi harjoitteita kohdasta tasapainotaidot

Esimerkkejä motorisista harjoitteista, joita voit lapsen kanssa tehdä vaikka viikon ajan:

  • erilaisia hyppyjä kynnysten yli, ulkona hyppää ja kosketa oksaan tai lätäkön yli jne.
  • asentoharjoituksia esim. hammaspesun aikana seiso yhdellä jalalla
  • maalipensselin, ison tussin, kepin kanssa piirtämistä
  • pallottelua ja kopittelua/hernepussin kuljettamista/heittelyä monin tavoin
  • puuhelmien/hamahelmien pujottelua villalankaan
  • monenlaiset keittiöpuuhat kuten leipominen ja kasvisten pilkkominen (esim kurkku).

Tarvittaessa apua kannattaa pyytää myös varhaiskasvatuksen, koulun, terveydenhoitajan tai harrastuksen kautta. Tavoitteena ei ole tehdä kaikista lapsista supersujuvia liikkujia, vaan taata kaikille lapsille mahdollisuus löytää omat vahvuudet liikkujana sekä harjoittaa niitä taitoja, joille on tarvetta.

Tämä sivu on tuotettu yhteistyössä Innostun liikkumaan –hankkeen kanssa, joka tarjoaa tietoa ja tukea lapsen motoristen taitojen vahvistamiseen.

Lue seuraavaksi

Lapsen ikäkaudet
Ruokaviikko
Tilaa uutiskirje
Seuraa somessa