Meidän perhe ei liiku – mitä tehdä?
Kaikilla on päiviä, jolloin energiat ovat vähissä ja sohva houkuttelee enemmän kuin lenkkareiden jalkaan vetäminen. Liikkeelle lähteminen on usein vaikein vaihe. Harvoin itsensä pakottaminen ylös sohvalta kuitenkaan kaduttaa jälkeenpäin.
Kun liikkumiseen vaikuttavat tekijät tunnistetaan, on helpompaa vahvistaa liikkumista lisääviä tekijöitä ja vastaavasti madaltaa koettuja esteitä. Oheinen lista tarjoaa ratkaisuja liikkumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Pyri vahvistamaan jo toimivia tapoja ja tottumuksiasi.
Meidän perheellä on niin kiire, että en ehdi liikkua tarpeeksi.
Isä: ”No ajankäyttö tuo haasteita meidän liikkumiseen ja pitäisi organisoida ja laittaa kalenteriin niitä asioita, että se on sellainen meidän heikkous. Mä olen tosi huono suunnittelee yhtään mitään.” Äiti: ”Joo ja mä olen sitten taas sellainen, että pitäis koko ajan suunnitella kaikki ja aina vaan ei voi suunnitella kaikkea.” – Äiti, Isä ja kaksi pientä lasta Äiti: ”Sä kävit eilen hölkällä ja mä kävin tänään koirien kanssa. Päivä on lähtenyt tosi hyvin käyntiin ja tuntuu hyvältä. Kyllähän mä sen tiedän, että siitä tulee niin hyvä olo ja silloin ennen raskautta kaikki skulas niin hyvin. Nytkin pitää saada itsensä tarpeeksi ajoissa liikkeelle, että ehtii suihkuun ja muuta ennen kuin aloittaa työt. Se on kyse vaan aikatauluttamisesta.” – Kahden lapsen Äiti- Kiireisenä päivänä voi tehdä lyhyen lenkin. Tärkeintä on, että lähdet liikkeelle edes hetkeksi. Pienikin happihyppely on hyväksi.
- Suunnittele liikkuminen ennakkoon. Varaa kalenterista sopiva aika liikuntahetkelle ja pidä siitä tiukasti kiinni.
- Suhtaudu liikkumiseen luontaisena osana vuorokauden muita toimia. Liikkumisen ei tarvitse olla erillinen osa muuta elämää vaan kiinteästi sidoksissa arkielämään.
Väsyttää ja sohva kutsuu.
”No väsymys vaikuttaa. Jos vanhempi tytär on väsynyt, niin ei sinne voimisteluun ole sitten mitään järkeä lähtee. On se sama mulla itelläkin, et jos väsyttää, niin ei sitten huvita lähtee. Mä saatan kyllä ottaa joskus päiväunet ja mennä sitten…” -Kahden alle kouluikäisen tytön äiti- Huolehdi riittävästä unen määrästä. Uni on yhtä tärkeää terveyden kannalta kuin monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikkuminen.
- Väsymyksen hetkenä muistele viime liikuntasuorituksen jälkeistä hyvänolon tunnetta. Nauti liikunnan tuomasta hyvästä olosta: ”Jes, minä tein sen!”
- Liiku mahdollisuuksien mukaan jo ennen työpäivää tai lähde liikkumaan suoraan töistä. Hyvää arjen aktiivisuutta ovat myös työmatkat.
- Koukuta kaveri mukaan liikkumaan. Sopikaa kalentereihin vakituinen lenkkipäivä, josta ei luisteta. Tsemppikaveri kannustaa liikkeelle laiskoina päivinä.
- Liiku lempeästi, kun olo on vedoton. Lähde hikijumpan tai juoksulenkin sijaan rauhalliselle kävelylle tai venyttele kotona rentouttavan musiikin tahdissa.
Lapsia ei voi jättää yksin kotiin.
”Mä en ole oikein nähnyt mihin väliin mä ottaisin sen liikkumisen tai milloin lähtisin pelaamaan. Se olis varmaan se ilta, mutta olen aina nähnyt tärkeänä olla silloin noiden muksujen kanssa.” – Kahden lapsen isä ”Mutta kyllä isoin syy on tämä pieni lapsi, että kyllähän me ennen sitä paljon enemmän harrastettiin ja käytiin yhdessä salilla ja pelailemassa ja sellasta…Mutta nyt mennään tyttären ehdoilla.” – Neljän lapsen isä- Liikkuminen lasten kanssa voi olla mahdollisuus ja hauskaa yhteistä aikaa.
- Liikkumisesta muodostuu kiinteä osa elämää, jos se on yhteydessä muihin tärkeisiin asioihin kuten perheen yhteiseen aikaan.
- Viikonloppuisin on aikaa koko perheen yhteiselle liikunnalle. Metsäretket, pulkkamäen hyppyrien testaus ja aktiiviset kesäpäivät uimarannalla tarjoavat mahdollisuuksia lapsille tärkeään erityiseen yhdessäoloon.
- Sopikaa liikuntatreffejä! Liiku yhdessä ystävän ja hänen lastensa kanssa esimerkiksi vaunukävelyillä tai pyöräilemällä.
- Kotona lihaskuntoliikkeiden tekeminen onnistuu myös muiden askareiden lomassa. Liikunnan jakaminen erillisiksi pätkiksi on yhtä hyvä vaihtoehto ajankäytön kannalta.
- Onko lapsille mahdollista saada hoitaja vanhempien liikuntaharrastusten ajaksi?
Sää on ollut huono, joten ulos ei ole mukavaa mennä.
”Joo kyllä sää vaikuttaa! Se just ettei tarvitse jotain viittä kerrosta pukee vaatteita päälle. Ja just niin kuin kesällä, on niin paljon matalampi kynnys lähtee ulos, kun voi vaan mennä ilman sitä pukeutumista..” – Yhden lapsen äiti Isä: ”No me ollaan vähän sellaisia tuurikävelijöitä, että jonkun verran tulee käveltyä tuolla metsissä. Vähän silleen fiiliksen mukaan.” Äiti: ”Niin just ja se ei ole mitenkään systemaattista vaan tosiaan fiiliksen mukaan… Niin ja jos sää suosii ja tähdet on oikeassa asennossa..” – Uusperhe, jossa isällä neljä lasta ja äidillä yksi- Näe vuodenaikojen vaihtelu mahdollisuutena. Nauttikaa neljästä erilaisesta vuodenajasta.
- Ole kärsivällinen lasten pukemisessa. Lapset yleensä pitävät sadesäästä ja vesileikeistä, joten tarjoa lapselle elämyksiä ja anna hänelle mahdollisuus toteuttaa itseään kuraleikeissä.
- Sadesäähän voi suhtautua elämyksenä, sillä ilmassa on paljon happea ja raikkautta.
Myös sisällä voi liikkua huonolla säällä. Netistä löytyy paljon ohjeita yksinkertaisiin ja helposti toteutettaviin kotijumppiin. Lasten kanssa voi leikkiä sisäleikkejä tai perustaa vaikka sirkuksen. Vain mielikuvitus on rajana! Tässä vinkkejä perheen omaan sirkukseen.
Vanhempien ja lasten kaverit asuvat kaukana.
”Niin tai mä näen hankalana sen, että tästä on niin pitkä matka joka paikkaan, että lähimpään keskustaan on 15 kilometriä. Et autolla pitää mennä joka paikkaan ja en mä ole kolmeen vuoteen kävellyt mihinkään, kun on niin pitkät matkat. Tai no lenkillä tulee joskus käytyä…” -Yhden lapsen äiti Isä: ”No siis, toi tietokoneaika on myös tapa olla kavereiden kanssa, koska välimatkat ovat niin pitkiä, että lähin kaveri asuu 30 kilometrin päässä.” Äiti: ”Niin että se ei ole pelkkää pelaamista vaan myös yhteydenpitoa. Sama se on mullakin, että käytän paljon esimerkiksi ’Facebookia’, koska se on keino pitää yhteyttä kavereihin kun kaikki asuu niin kaukana.” -Uusperhe, jossa isällä on neljä lasta ja äidillä yksi- Onko lapsille liikkumismahdollisuuksia päiväkoti -tai koulupäivän aikana? Voisiko liikkuminen olla lapsille osa iltapäivätoimintaa?
- Kutsukaa lapsille viikonloppuisin kavereita kylään leikkimään ja pelailemaan
- Järjestetäänkö työpaikallasi mahdollisuuksia liikkumiseen? Osallistu rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan ennen tai jälkeen työpäivän.
- Liikkukaa yhdessä perheen kanssa.
- Liikkuminen voi olla aikuiselle mukavaa omaa aikaa – nauti siitä. Voit keskittyä omiin ajatuksiisi ja itseesi.
Meidän perheellä on muita mielenkiinnonkohteita kuin liikkuminen.
”Niin ja ei ole oikein ikinä tullut sellaista oloa, että miksi. Mulle ei vaan ole tullut sisäisesti sellaista oloa, että mun niin kuin pitäisi treenata. Eikä sitä väkisin viitsi. Ei, niin ei. ”-Neljän lapsen isä ”Mua ainakin kiinnostaa aivan eri asiat kuin liikkuminen.. Sitten mä olen fysiikaltani sellainen, et jos mä syön normaalisti enkä liiku, niin mä en liho. Niin mulla ei ole tavallaan sitäkään motivointia, että mun ei ole pakko liikkua. Mä oon aina kokenut, että kuntoilu on tylsää, että just tämä tanssi on ainoa, että ’jes, mä tykkään siitä!’ ja siinä tulee samalla tavallaan vahingoissa kuntoiltua. Mua ei sytytä kuntoilu pelkän kuntoilun takia”. – Yhden lapsen äiti- Näe liikkuminen laajasti ja avarakatseisesti osana arkielämää. Liikkumisen ei tarvitse olla erikseen suunniteltua toimintaa.
- Yritä löytää liikkumisen ilo ja riemu liikkumalla sinulla mieluisalla tavalla.
- Hyödynnä mahdollisuudet liikkua arjen toimissa (kaupassakäynti, työmatkat, kotityöt…)
- Lataa soittimeesi äänikirja tai suosikkimusiikkiasi lenkin aikana kuunneltavaksi.