Liikuntasuositus lapselle
Neuvokas perhe - suunnistus
Etsi rohkeasti mieluinen liikuntamuoto

Lapset liikkuvat eri tavoin. Yksi säntäilee paikasta toiseen, hyppii ja kiipeilee, roikkuu pää alaspäin sekä ryömii ja kieriskelee maassa. Toinen liikkuu varovaisesti ja harkiten, toimii rauhallisesti ja osallistuu muiden leikkeihin katselemalla. Lapsen temperamentti ja vauhti näkyvät hänen tavassaan toimia. Vauhdikkaat leikit kotipihalla, kuperkeikkojen harjoittelu sängyssä, pyöräileminen kaverin luo sekä muut arkiset askareet täyttävät liikuntasuosituksen mukaisen päivittäisen kahden tunnin vähimmäismäärän kuin leikiten.  Jokainen lapsi on hyvä liikkuja omine luontaisine ominaisuuksineen – juuri sellaisena kuin hän on. Olipa lapsen tapa liikkua säntäilevä tai harkitseva, arjesta löytyy mahdollisuuksia jokapäiväiseen liikkumiseen.

Liikkumisella on monia vaikutuksia:

  • Sydän vahvistuu ja luista tulee kestävämmät
  • Lihaskunto paranee ja saamme notkeutta ja ketteryyttä
  • Energiaa kuluu
  • On helpompi rentoutua ja auttaa saamaan hyvää mieltä
  • Saadaan onnistumisen kokemuksia ja tukea terveen itsetunnon kehittymiseen
  • Iloa, naurua ja punaisia poskia 

Liikkumista päivään leikkimällä

Lapsi saa liikuntaa leikin lomassa. Yksinkertaisimmillaan lapsen liikkuminen alkaakin leikkimällä muiden lasten sekä perheen kanssa. Liikunnallisen tekemisen ei tarvitse olla suunniteltua tai tavoitteellista. Sekopäinen säntäily ja maassa möyriminen onnistuvat hyvin ilman ammattivalmentajankin ohjeistusta.

Saako meidän kotona pomppia?

Aikuisen tehtävänä on tarjota lapselle monipuolisia mahdollisuuksia toteuttaa liikkumishaluaan. Kaikkien on hyvä miettiä, millaista käytöstä aikuiset odottavat ja vaativat lapsilta. Sallitaanko riehakkaat leikit vai istutetaanko lapset hiljaa paikoilleen tablettien ääreen? Saavatko leikin äänet kuulua ja jäljet näkyä?

Hyssyttely, varoittelu ja kieltäminen onnistuvat helposti karkottamaan ilon lasten toiminnasta. Kolhut ja pienet vahingot kuuluvat lasten leikkiin ja liikuntaan, niiden kautta me kehitymme. Liikkumalla lapsi oppii myös välttämään tapaturmia.

Rohkaise arkaa lasta liikkumaan

Kaikki lapset eivät ole luontaisia liikkujia. Varovainen ja arka lapsi löytää liikunnan riemun omassa tahdissaan. Tiedosta lapsesi tapa oppia ja kohdata uusia asioita sekä hyväksy hänen oma vauhtinsa kypsyä. Ole lapsen tukena ja rohkaise häntä kehumalla uusien taitojen kehittymisestä sekä onnistumisesta. Jännittävässä tilanteessa lapsen tulisi voida kokea, että häntä ei jätetä yksin ja hän saa turvaa. Perhe voi liikkua yhdessä, jolloin lapsella on tuvallinen ympäristö onnistua tai epäonnistua. Perheen kanssa lapsi uskaltaa kokeilla asioita, jotka ehkä aikaisemmin ovat tuntuneet haastavilta.

Arempi lapsi seuraa toimintaa mielellään ensin sivusta ja kokee jo silloin osallistuvansa. Lapsi liittyy mukaan, kun on itse varma osaamisestaan ja valmis yrittämään. Usein lapsi oppii näkemällä ja kopioi toisten toimia omassa tahdissaan. Painostaminen, tuputtaminen tai vähättely on turhaa. Osoittaa suurta rohkeutta, kun osaa myöntää: ”En uskalla.”

Alle kouluikäisen lapsen liikuntasuositus

Tavoitteena on, että lapsi liikkuu päivittäin kolme tuntia, joka muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Pienen lapsen liikunnalle ei voida määritellä tarkkoja terveyteen perustuvia liikuntasuosituksia. Lapsi ei liiku järkisyistä, vaan liikunnan ilosta, uteliaisuudesta sekä halusta kokeilla taitojaan ja testata rajojaan.

Huomioi alle kouluikäisen lapsen liikunnassa

  • lapsen koko keho ja kaikkien aistien käyttö
  • lapsi liikkuu erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina
  • samojen liikkeiden toistaminen on avain lapsen perusliikuntataitojen oppimiseen
  • yhden liikuntataidon hiominen ei ole vielä tarpeellista, monipuolisuus on valttia!
  • liikkuminen on leikkimielistä omien taitojen kokeilua ja itsensä ylittämistä
  • Skillilataamosta löytyy vinkkejä erilaisiin lapsen perusliikkumistaitoja kehittäviin harjoitteisiin.

Kouluikäisen lapsen liikuntasuositus

7–18 -vuotiaan lapsen tulisi liikkua vähintään 1,5–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Puolet liikunnasta tulee olla reipasta, jolloin sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy ainakin jonkin verran.

Alakouluikäinen lapsi liikkuu koulumatkoilla, koulussa välitunneilla ja liikuntatunneilla sekä peuhaa iltaisin pihalla kavereiden kanssa. Lisäksi lapsi voi osallistua ohjattuun liikuntaan. Päivittäinen tavoite liikkua täyttyy luontevasti, kunhan liikkumiselle annetaan arjessa mahdollisuus ja ruutuajan määrästä sovitaan.

UKK-instituutin Vauhti virkistää -kortista on helppo tarkistaa 13–18 -vuotiaan nuoren liikuntasuositukset.

Lapsen laittaa liikkeelle:

  • turvallinen koulumatka, jonka voi kävellä tai pyöräillä
  • innostava koululiikunta
  • välituntien vauhdikkaat leikit
  • iltapäivien katulätkä kavereiden kanssa, naapuruston yhteinen tervapata ja mielikuvitusleikit lähimetsikössä
  • mieluisa liikunnallinen harrastus
  • piha- ja kotityöt, sisarusten kanssa leikkiminen, portaiden käyttö hissin sijaan, koko perheen yhteiset liikunnalliset toimet ja retket

Lepohetki kuuluu jokaiseen päivään

Sopiva määrä lepoa tarvitaan joka päivä. Liikkumattomina hetkinä tapahtuu myönteisiä ja hyödyllisiä asioita, kuten oppimista, lukemista, kirjoittamista, ajattelua, rentoutumista sekä seurustelua ystävien ja perheen kanssa. Aina toisinaan tekee hyvää viettää aikaa ihan vain olemalla ja löhöilemällä. Anna lapsen nauttia levosta, jotta arjen muut toiminnot olisivat aktiivisia. Liikkuminen ja lepo kietoutuvat tiukasti toisiinsa ja ovat riippuvaisia toisistaan.

 

Lue lisää:

-Olohuonesirkus - iloa ja liikettä lapsen kanssa kotona

-Pyöräily

-Pihaleikkejä lasten kanssa

-Liikkujatyypit - tunnistatko oman liikkujatyyppisi?