10 vinkkiä lapsen nirsoiluun ja valikoivaan syömiseen

Lapsen valikoiva syöminen ja nirsoilu huolestuttaa ja turhauttaa monesta syystä. Voiko lapsi kasvaa ja kehittyä, vaikka tuntuu ettei hän syö mitään? Uusien ruokien tarjoaminen tuntuu turhalta, kun ruokaa ei edes maisteta. Ruoan valmistamiseen kulunut aika, vaiva, ruokahävikki ja kulunut raha voi harmittaa. Ruokavalio saattaa kaventua entisestään, jos tarjonta supistuu nirson lapsen suosikkiruokien ympärille.

Lapsi voi olla täysin terve ja hyvinvoiva, vaikka söisi hyvinkin pieniä määriä. Muista, että kiinnostus uusia ruokia kohtiin vaihtelee ikäkausittain. Hyvin syövä taapero voi olla hetken aikaa valikoiva uhmaikäinen. Mikäli lapsi kasvaa normaalisti ja touhuaa energisenä, ei yleensä ole huolta. Jos kasvussa tapahtuu muutosta, on asia hyvä ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.

1. Esittele uudet maut ja ruoka-aineet yhdessä vanhojen suosikkien kanssa. Lisää sämpylöihin raastettua porkkanaa, valitse suosikkismoothien aineeksi tuttujen marjojen joukkoon yksi uusi maku. Tuo uudet maut lautaselle yksi kerrallaan ja pienissä erissä. Älä salakuljeta, vaan kerro rehellisesti mitä ruoassa ja lautasella on ja kannusta maistamaan. Tarjoa aterialla aina jotain, josta tiedät lapsesi varmasti pitävän. Katso 5 vinkkiä miten lisätä kasvisten syöntiä!
2. Kannusta maistamaan, pakkoa ei ole. Tuputtaminen, pakottaminen, uhkailu, kiristys ja vertaaminen toisiin lapsiin vievät varmasti ruokahalun. Vie huomio onnistumisiin (pieniinkin). Kannusta lasta maistamaan, isommalle lapselle voi kertoa selvästi, miten toivoisit hänen toimivan ”Toivon, että maistat rohkeasti.” ”Toivon, että syöt sen verran, että jaksat hyvin jalkapallotreeneissä.” Jätä silti syötävä määrä lapsen omaan harkintaan ja kiitä maistamisesta. Älä syyllistä esimerkiksi leivän syönnistä, jos maistaminen sujui hienosti, vaikka pääruoka jäi tällä kertaa lautaselle. Lue lisää miten tutustua ruokiin kaikilla aisteilla.
3. Pidä lapsen ruokarytmi säännöllisenä. Pidä kiinni tasaisesta ruokarytmistä, vaikka ruoka ei lapselle jokaisella aterialla maistuisikaan. Näin lapsi oppii muistamaan hetket, jolloin on ruoka-aika. Jatkuva napostelu aterioiden välillä voi heikentää ruokahalua. Huomioi lapsen ruokarytmi päivähoidossa tai koulussa, jotta lapsella olisi nälkä ruoka-aikoina. Lue lisää ateriarytmistä ja aamu-, väli-, ja iltapaloista. 
4. Annostele lautaselle ensin vain vähän ruokaa. Aina kun mahdollista, anna lapsen itse ottaa ruokaa haluamansa määrä. Ruokaa saa aina lisää, mutta liian suuri annos voi lamaannuttaa nirson ja pieniruokaisen syöjän heti alkuunsa.
5. Tarjoa koko perheelle samaa ruokaa. Ruoka kelpaa lapselle todennäköisemmin, jos vanhemmat syövät samaa ruokaa. Lapsille voi laittaa syrjään riisutumman version esimerkiksi ennen vahvojen mausteiden lisäämistä.
6. Syökää yhdessä mahdollisimman usein. Rento tunnelma ruokapöydässä ja yhteinen aika vanhempien kanssa saa syömisen tuntumaan mukavalta ja odotetulta hetkeltä. Lapsi oppii katselemalla muiden toimintaa ruokapöydässä. Lisää yhdessä syömisen hyödyistä.
7. Muista myönteinen ruokapuhe. Anna aina kannustavaa palautetta, kun maistaminen ja ruokailu ovat sujuneet edes aavistuksen toivottuun suuntaan. Vaikka ruoka jäisi syömättä, niin sano jotain kannustavaa ”Jaksoit tänään istua hienosti ruokapöydässä, kiitos”. Älä anna lapselle huomiota syömättä jättämisestä. Ruoat jäävät koskematta tulevaisuudessakin, jos lapsi tietää saavansa käytöksellään aikaan kohtauksen ruokapöydässä. Syömättömyys turhauttaa, mutta pinnistele hillitäksesi itsesi näyttämästä huolta ja hermoilua. Muistuta itseäsi, että lapsen terveys ei ole vaarassa, vaikka joku ateria ei maistukaan.
8. Poista häiriötekijät ruokahetkistä. Piippaavat puhelimet ja pelit sekä keskeneräisten leikkien jatkaminen eivät kuulu ruokapöytään. Kerro lapselle, milloin leikkejä voi taas jatkaa. Hyvä keino ruokahetken rauhoittamiseksi on suoda lapselle hetki aikaa lopetella leikkinsä rauhassa ennen syömistä. Näytä vanhempana mallia ja rauhoita ruokahetki, älä vastaa puhelimeen tai vilkuile televisiota.
9. Ota lapsi mukaan ruoanlaittoon. Houkuttele lasta mukaan ruoan valmistukseen. Pienikin osaa jo pestä perunoita, isommat tehdä salaatin. Itse pilkotut kasvikset voivat houkutella napsimaan. Maistaminen voi olla helpompaa tekemisen lomassa (kuin ruokapöytä tilanteessa). Ota näistä hetkistä kiinni – kannusta ja kehu kaikesta tekemisestä! Katso ideoita ja vinkkejä yhteisiin keittiöhetkiin.
10. Joustava suhtautuminen ruokaan. Täyskiellot ruoka-asioissa eivät kannata lapsille eikä aikuisille. Älä korosta ruokien terveysvaikutuksia tai jaa niitä sallittuihin ja kiellettyihin. Täyskiellot esimerkiksi makeille herkuille voivat lisätä lapsen kiinnostusta niihin. Joustava suhtautuminen ei silti tarkoita, että aina voi syödä mitä haluaa, mutta herkuista ei kannata tehdä sen isompaa numeroa eikä käyttää niitä palkintona. Joskus jälkiruoka kruunaa mukavan ruokahetken tai on pullahetki ja popcornit kruunaavat leffaillan. Isompien lasten kanssa voi selvästi sopia perheen säännöistä esimerkiksi karkin syönnin suhteen.