Vauva maistaa kiinteitä
Noin 4–6 kk iässä vauva alkaa olla kehitykseltään ja motorisilta taidoiltaan valmis maistelemaan myös kiinteää ruokaa. ”Lusikkaharjoitukset” ja sormiruokailuun totuttelun voi aloittaa pienillä annoksilla. Lue vinkit aloitukseen.
Vauvan ensimmäinen vuosi on täynnä nopeaa kehitystä ja erilaisia virstanpylväitä. Siirtyminen uuteen vaiheeseen voi aiheuttaa innostuksen tunteita kokonaisen ruokamaailman avautumisesta, mutta myös hämmennystä ja epävarmuutta. Juuri kun imetys tai pulloruokinta lähti sujumaan onkin jo aika tutustuttaa vauva kiinteisiin ruokiin.
Kiinteisiin ruokiin siirtyminen
Kun lapsi on täysimetetty, kiinteiden ruokien antaminen 4-6 kuukauden iässä rintamaidon yhteydessä tukee suoliston kypsymistä ja sietokyvyn kehittymistä uusille ruoka-aineille. Jos yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee äidinmaidon lisäksi muuta ruokaa, on parempi vaihtoehto tarjota kiinteitä ruokia rintamaidon lisäksi, kuin siirtyä korvikkeeseen, jotta äidinmaidon eritys ja osittainen imetys turvaantuvat. Lapsen saadessa pelkästään äidinmaidonkorviketta, kiinteät lisäruuat on hyvä aloittaa noin 4 kk iässä lapsen yksilöllisen syömisvalmiuden mukaan. 6 kk iästä eteenpäin kaikki lapset tarvitsevat kiinteitä ruokia kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen allergiariski saattaa lisääntyä, jos kiinteiden aloitus siirtyy yli 6 kuukauden.
Osittaisen imetyksen turvaaminen ja kiinteät ruuat
Lapset tutustuvat kiinteisiin ruokiin hyvin yksilöllisesti. Toiselle kiinteät ruuat voivat maistua alusta asti mutkattomasti ja toisella valmiudet ja kiinnostus ruokaa kohtaan heräävät hieman myöhemmin. Toisinaan kiinteät ruuat maistuvat vauvalle niin hyvin, että se aiheuttaa epävarmuutta ja huolta imetyksen jatkuvuudesta, kun osittaisimetys on toiveissa. Antamalla rintamaitoa ennen kiinteiden tarjoamista, tuet imetyksen jatkumista. Lapsi saa maitoa riittävästi myös, kun häntä imetetään lapsentahtisesti noin 8-12 kertaa vuorokaudessa.
Jos maistelu ei suju
Joskus käy kuitenkin niin, että erilaisista kokeiluista huolimatta lapsi ei osoita lainkaan kiinnostusta ruokaa kohtaan tai hän työntää ruuan suusta ulos. Turhauttavaa, mutta luultavasti kyse on kuitenkin lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja siitä, että valmiudet kiinteiden ruokien maisteluun eivät vielä ole valmiina. Tällöin voi olla hyvä malttaa viikko tai kaksi ja kokeilla sitten uudelleen. Lapsen ensisijainen ravinnonlähde yhden vuoden ikään asti on maito ja kiinteiden ruokien määrien kasvu etenee hiljalleen.
Lapsi on valmis kiinteiden ruokien maisteluun, kun hän pystyy
- istumaan tuettuna sylissä
- hallitsemaan päänsä liikkeitä
- koordinoimaan silmien ja käden yhteistyötä ruokia tavoitellessaan
- kun hän on noin 4-6 kk ikäinen
Tutustuminen uusiin makuihin
Erilaisia makuja on hyvä tutustuttaa lapselle monipuolisesti jo ennen vuoden ikää, koska tällöin lapsi on vastaanottavaisimmillaan uusien makujen suhteen. Uusia makuja voi tuoda lapsen ruokavalioon melko nopeassakin tahdissa. Välttämällä sokeripitoisia ruokia ja juomia lapsi tutustuu ruoka-aineiden perusmakuihin ja saa pohjan terveellisemmille makutottumuksille. Alle 1-vuotiaan ruokavaliossa tulee myös välttää lisättyä suolaa. Maisteluista voi pitää kirjaa, mikä helpottaa muistamaan jo maistetut ruoka-aineet sekä auttaa huomaamaan, jos jokin ruoka-aine aiheuttaa lapsessa yliherkkyyttä tai allergiaa.
Ensimmäisen ikävuoden jälkeen lapsi siirtyy kehityksessään vaiheeseen, jossa uudet maut ja rakenteet ruuassa saattavat herättää epäilyksiä, jolloin myös uusien makujen vastaanottaminen voi vaatia useampia toistoja. Tällainen luontainen epäileväisyys uusia ruokia kohtaan jatkuu normaalisti noin 4-6 ikävuoteen asti. Kehumalla ja kannustamalla lapsi oppii parhaiten ja ruokailo kasvaa kun saa olla osallisena yhteisiin juttuihin.
Lue lisää sormiruokailusta ja siitä, miten se on turvallista aloittaa.
Täältä löydät artikkelimme sormiruokailustaLähteet
https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00083?toc=1112237
https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/kiinteiden-aloittaminen/