Hyppää sisältöön
Etusivu / Syöminen / 10 vinkkiä lapsen nirsoiluun ja valikoivaan syömiseen

10 vinkkiä lapsen nirsoiluun ja valikoivaan syömiseen

Kannustus, myönteinen ilmapiiri ja aika auttavat matkalla kohti ruokarohkeutta. Pikavoittoja ei yleensä ole tarjolla valikoivan syöjän ruokavalion laajentamiseen, mutta näillä 10 vinkillä pääsee ajan kanssa eteenpäin.

Kati Kuisma, Kehityspäällikkö ja ravitsemuksen asiantuntija
Julkaistu 18.12.2019
Päivitetty 15.5.2024

Lapsen valikoiva syöminen ja nirsoilu huolestuttaa ja turhauttaa monesta syystä. Voiko lapsi kasvaa ja kehittyä, vaikka tuntuu ettei hän syö mitään? Uusien ruokien tarjoaminen tuntuu turhalta, kun ruokaa ei edes maisteta. Ruoan valmistamiseen kulunut aika, vaiva, ruokahävikki ja kulunut raha voi harmittaa. Ruokavalio saattaa kaventua entisestään, jos tarjonta supistuu nirson lapsen suosikkiruokien ympärille.

Lapsi voi olla täysin terve ja hyvinvoiva, vaikka söisi hyvinkin pieniä määriä. Muista, että kiinnostus uusia ruokia kohtiin vaihtelee ikäkausittain. Hyvin syövä taapero voi olla hetken aikaa valikoiva uhmaikäinen. Mikäli lapsi kasvaa normaalisti ja touhuaa energisenä, ei yleensä ole huolta. Jos kasvussa tapahtuu muutosta, on asia hyvä ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.

  1. Esittele uudet maut ja ruoka-aineet yhdessä vanhojen suosikkien kanssa. Älä piilota, vaan kerro rehellisesti mitä ruoassa ja lautasella on ja kannusta maistamaan. Tarjoa aterialla aina jotain, josta tiedät lapsesi varmasti pitävän.
  2. Tarjoa ruoka-aineet selkeästi tunnistettavina. Toiset lapset maistelevat ruokia rohkeammin, jos ne eivät kosketa toisiaan lautasella ja ovat helposti
    tunnistettavissa. Kasviksetkin saattavat maistua erikseen paremmin kuin salaatiksi sekoitettuna.
  3. Kannusta maistamaan, pakkoa ei ole. Tuputtaminen, pakottaminen, kiristys ja vertaaminen toisiin lapsiin vievät varmasti ruokahalun. Vie huomio onnistumisiin (vaikka pieniinkin). ”Hienoa, että tomaatti kävi jo sun lautasella vaikka ei vielä suuhun mennytkään”.
  4. Annostele lautaselle ensin vain vähän ruokaa. Aina kun mahdollista, anna lapsen itse ottaa ruokaa haluamansa määrä. Ruokaa saa aina lisää, mutta liian suuri annos voi lamaannuttaa pieniruokaisen syöjän heti alkuunsa.
  5. Syökää yhdessä mahdollisimman usein ja tarjoa koko perheelle samaa ruokaa. Ruoka kelpaa lapselle todennäköisemmin, jos vanhemmat syövät samaa ruokaa. Lapsille voi laittaa syrjään riisutumman version esimerkiksi ennen vahvojen mausteiden lisäämistä. Rento tunnelma ruokapöydässä ja yhteinen aika vanhempien kanssa saa syömisen tuntumaan mukavalta hetkeltä. Lapsi oppii mallista.
  6. Poista häiriötekijät ruokahetkistä. Piippaavat puhelimet ja pelit sekä keskeneräisten leikkien jatkaminen eivät kuulu ruokapöytään. Kerro lapselle, milloin leikkejä voi taas jatkaa. Hyvä keino ruokahetken rauhoittamiseksi on suoda lapselle hetki aikaa lopetella leikkinsä rauhassa ennen syömistä. Näytä vanhempana mallia ja rauhoita ruokahetki, älä vastaa puhelimeen tai vilkuile televisiota.
  7. Ota lapsi mukaan ruoanlaittoon. Anna lapsen tulla välillä mukaan ruoan valmistukseen. Pienikin osaa jo pestä perunoita, isommat tehdä salaatin. Itse pilkotut kasvikset voivat houkutella napsimaan. Maistaminen voi olla helpompaa, kun ei ole syömisen pakkoa. Ota näistä hetkistä kiinni – kannusta ja kehu kaikesta tekemisestä! Katso ideoita ja vinkkejä yhteisiin keittiöhetkiin.
  8. Pidä lapsen ruokarytmi säännöllisenä. Tarjoile ruokaa säännöllisesti, vaikka se ei lapselle jokaisella aterialla maistuisikaan. Lue lisää ateriarytmistä ja aamu-, väli-, ja iltapaloista. 
  9. Muista myönteinen ruokapuhe. Anna kannustavaa palautetta, kun maistaminen ja ruokailu ovat sujuneet edes aavistuksen toivottuun suuntaan. Vaikka ruoka jäisi syömättä, niin sano jotain kannustavaa ”Jaksoit tänään istua hienosti ruokapöydässä, kiitos”. Syömättömyys voi turhauttaa, mutta pinnistele ja yritä hillitä tunteesi. Lapsi aistii aikuisen huolen ja hermostuneisuuden.
  10. Rento suhtautuminen ruokaan. Ehdottomuus ruoka-asioissa ei kannata lapsille eikä aikuisille. Älä korosta ruokien terveysvaikutuksia tai jaa niitä sallittuihin ja kiellettyihin. Esimerkiksi täyskielto herkuille, voi lisätä lapsen kiinnostusta niihin. Joustava suhtautuminen ei tarkoita, että aina voi syödä mitä haluaa. Herkuista ei kannata tehdä sen isompaa numeroa eikä käyttää niitä palkintona, mutta monipuoliseen ruokavalioon nekin mahtuvat.
Tulosta 10 vinkkiä täältä Tutustu meidän perheen ruokaviikko -resepteihin!

Lue seuraavaksi

Tehtävät
Hyvinvointikurssi
Digikortti
Some