Näin edistät ruokakasvatusta

Varhaislapsuuden myönteiset kokemukset ruoasta ja syömisestä ovat pohja terveellisille ja monipuolisille ruokatottumuksille. Päivittäiset ruokailuhetket varhaiskasvatuksessa ovat iso osa lapsen ruokaoppimista ja tukevat perheiden ruokakasvatusta sekä opettavat lapsille tärkeitä itsestä huolehtimisen taitoja.

1. Kootkaa porukka ja tehkää Nykytila.fi -arviointi

Oman yksikön toimintakulttuurin arvioinnissa ja kehittämistyössä liikkeelle lähdetään kokoamalla moniammatillinen tiimi, johon kuuluu päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja, lastenhoitajia sekä ruokapalvelun työntekijöitä. Yhteistyönä Sydänliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Ruukku ry:n kanssa kehitetty Ruokakasvatuksen nykytila – arviointityökalu auttaa kartoittamaan yhteisönne ruokakasvatuksen nykytilannetta ja helpottaa kehitystyön suunnittelua. Työkalun avulla huomataan toimivat käytännöt ja luodaan uusia toimintoja, joiden lopputuloksena syntyy ruokailoa ja -oppimista tukeva varhaiskasvatustoiminta.

2. Päivittäkää tietoa ja lisätkää osaamista

Käytännön toiminnan suunnittelussa apua löydätte Ruokakasvatuksen verkkopalvelusta, joka sisältää verkkokurssin, tieto- ja ideapankin. Ruokakasvatuksen verkkopalvelu perustuu Terveyttä ja iloa ruoasta – valtakunnallisiin varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksiin sekä valtakunnalliseen, varhaiskasvatusta ohjaavaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.

3. Poimikaa ideoita ruokakasvatuksen tieto- ja ideapankista

Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa on kokemuksellista, aistilähtöistä tutustumista ruokaan ja syömiseen. Sapere – ruokakasvatusmenetelmä aistilähtöisenä, toiminnallisena ja tutkivaan oppimiseen kannustavana menetelmänä motivoi lapsia rohkeasti tutustumaan erilaisiin kasviksiin ja hedelmiin. Ruokakasvatuksen ideapankista löydätte n. 200 ideaa, joilla lähteä toteuttamaan ruokakasvatusta. Ruokakasvatuksen vuosikellosta taas löydätte lukuvuoden kattavat teemat kuukausittain sekä näitä teemoja tukevat ideakortit. Maistuva koulu on toimintamalli alakoulun ruokakasvatukseen. Maistuva koulu – menetelmä tukee opetussuunnitelman tavoitteiden ja kouluruokailusuositusten toteutumista kunnissa ja kouluissa.

4. Arvioikaa ruokakasvatuksen toteutumista säännöllisin väliajoin

Ruokakasvatuksen uusia käytänteitä arvioidaan yhdessä säännöllisin väliajoin tekemällä havaintoja lapsiryhmässä, keskustelemalla vanhempien sekä työyhteisön kesken. Jatkuvalla kehittävällä arvioinnilla löydätte yksiköllenne parhaiten sopivat ja toimivat toimintatavat.

5. Ruokailo

Myönteiset hetket ruoan ja syömisen äärellä synnyttävät ruokailoa ja tukevat myönteisen ruokasuhteen syntyä.

Vinkki varhaiskasvtuksen opettajalta Keski-Suomesta:

”Lähtekää liikkeelle pienillä kokeiluilla, ottakaa tavaksi jakaa hyviä kokeiluja yksikön palavereissa, innostakaa toisianne ja lisätkää vähitellen yhteistä osaamista ruokakasvatuksen toteuttajina”.

Ruokakasvatus on myös koko kunnan asia. ”Kunnan tärkein pöytä on lasten ruokapöytä” -todetaan ruokakunta hankeen työkaluissa ja toimintamalleissa. Katso lisää ja innosta kuntasi toimijat lasten ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen tärkeään kehittämistyöhön.