Lapsen motoristen taitojen vahvistaminen
Lasten motoriset taidot kehittyvät yksilöllisesti. Arkisissa puuhissa lasta voi havainnoida ja tukea motoriikan kehittymisessä.

Mitä ovat motoriset taidot?

Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä. Motoriset taidot luovat liikkumisen perustan ja otollisin aika näiden taitojen oppimiseen on ikävuodet 2 – 7.

Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan; karkeamotoriset taidot (mm. juokseminen ja hyppääminen), hienomotoriset taidot (mm. kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen) sekä havaintomotoriset taidot (esim. miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan).

Me vanhemmat voimme tukea ja havainnoida oman lapsemme motorisia taitoja. Tällöin kannattaa tarkastella lapsen liikkumista kolmen eri taidon kautta; tasapaino (mm. pystyasennot, väistäminen, kieriminen), liikkuminen (mm. kävely, juoksu, hyppiminen, kiipeily, konkkaaminen) ja käsittely (mm. heittäminen, pomputtaminen, kiinniottaminen).

Miten tukea lapsen motoriikkaa?

Jos vanhemmalle herää epäilys, että lapsi tarvitsee tukea motoristen taitojen kehittämiseen, kannattaa  havainnoida lasta arkisissa puuhissa. Tunnistamalla missä tilanteissa tai taidoissa lapsi eniten tarvitsee tukea, on helpompi etsiä apua ja tukea. Ota asia rohkeasti puheeksi myös päivähoidossa tai koulussa ja kysy miten lapsella siellä sujuu.

Motorisen oppimisen vaikeuksia esiintyy noin 5-6 % ikäluokasta, ja lievempiä motoriikan haasteita havaitaan arviolta jopa joka kymmenennellä lapsella. Kaikille lapsille on tärkeää, että he saavat mahdollisuuden kasvattaa luottamusta omiin taitoihin. Tämä tarkoittaa, että he saavat kehuja ja kiitosta onnistumisesta, yrittämisestä ja innokkuudesta. Kun lapsi alkaa luottaa omaan taitoihinsa, motivaatio liikkumiseen lisääntyy ja taidot kehittyvät. Vanhempina voimme tarjota lapselle mahdollisimman monia erilaisia liikkumispaikkoja ja – ympäristöjä. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät.

Pyri välttämään liikaa varoittelua tai jatkuvaa ohjaamista. Kokeilemalla ja välillä epäonnistumallakin lapsi saa kokemuksia, jotka rakentavat varmuutta juuri siihen tilanteeseen tai taitoon.

Havainnoi esimerkiksi näitä.

Koulumatkat

  • osaako lapsi pyöräillä?
  • jaksaako lapsi kulkea hyvin koko koulumatkan?
  • miten lapsi liikkuu muun liikenteen seassa?

Siirtymätilanteet

  • kaatuileeko, kompuroiko tai törmäileekö lapsi usein?
  • onko toiminnan suunnittelu ja liikkeelle lähtö haastavaa tai huomattavan hidasta?

Ruokailu

  • kaataako lapsi usein juomalasin tai sotkee vaatteitaan tai pudottelee ruokailuvälineitä?
  • millainen ote lapsella on ruokailuvälineistä?
  • onko ruokailu ikätovereihin verrattuna hidasta?

Pukeutuminen

  • osaako lapsi pukea ja riisua itse?
  • menevätkö vaatteet oikein päin päälle ja kengät oikeisiin jalkoihin?
  • ehtiikö lapsi välitunnille?
  • osaako lapsi sitoa nauhat, avata ja sulkea nappeja?
  • pukeutuuko lapsi seisten vai lattialla istuen?

Miten tuen juuri omaa lastani?

Kun olet havainnoinut, missä tilanteissa lapsellasi on eniten haasteita, niin skillilataamosta voit etsiä juuri tähän taitoon harjoitteita, joita voitte yhdessä kotona tehdä. Konkreettiset materiaalit havainnointivinkkeineen ovat omiaan edesauttamaan positiivisten liikkumiskokemusten syntymistä. Skillikortit on jaettu kategorioihin motoristen perustaitojen jaottelun mukaan. Kategoriat ovat

  • liikkumistaidot
  • tasapainotaidot
  • välineen käsittelytaidot

Esimerkki

  • lapsellani on vaikeuksia nappien ja nauhojen kanssa – etsi skillilataamosta harjoitteita kohdasta välineen käsittelytaidot
  • lapseni juoksu on hieman kömpelöä – etsi harjoitteita kohdasta liikkumistaidot
  • lapseni kaatuu herkästi tai törmäilee – etsi harjoitteita kohdasta tasapainotaidot

Konkreettisia harjoitteita, joita voit lapsen kanssa tehdä vaikka viikon ajan:

  • erilaisia hyppyjä kynnysten yli, hyppää ja kosketa oksaan jne.
  • asentoharjoituksia esim. hammaspesun aikana
  • maalipensselin, ison tussin, kepin kanssa piirtämistä
  • pallottelu/hernepussin kuljettamista/heittelyä
  • puuhelmien/hamahelmien pujottelua villalankaan

Tarvittaessa apua kannattaa pyytää myös päivähoidon, koulun, terveydenhoitajan tai harrastuksen kautta. Tavoitteena ei ole tehdä kaikista lapsista supersujuvia liikkujia, vaan taata kaikille lapsille mahdollisuus löytää omat vahvuudet liikkujana sekä harjoittaa niitä taitoja, joille on tarvetta.

Tämä sivu on tuotettu yhteistyössä Innostun liikkumaan –hankkeen kanssa, joka tarjoaa tietoa ja tukea lapsen motoristen taitojen vahvistamiseen.

 

Tutustu myös:

Olohuonesirkus - iloa ja liikettä lapsen kanssa kotona

Pyöräily