Liikunta lisää oppimiskykyä ja hyvää mieltä

Mitä sanoisit, jos kuulisit, että on olemassa keino, joka parantaa välittömästi lapsesi keskittymis- ja oppimiskykyä sekä lisää positiivista mielialaa ja pettymyksen sietoa? Lisäksi tämä keino lisää lapsesi terveyttä ja suojaa monilta sairauksilta nyt ja tulevaisuudessa. Arvaatko jo, mistä on kyse? 

No, liikunnasta tietenkin. Liikkumisen välittömistä ja pitkäkestoisista vaikutuksista lasten -ja myös meidän aikuisten- terveyteen, oppimiskykyyn ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on monenlaista näyttöä ja osa siitä myös yllättää. Pienikin hetki tekee hyvää ja vaikutukset tuntuvat nopeasti.

Lisää liikuntaa ja oppiminen sujuu

Oppimiskykyyn ei vaikuta ainoastaan se, mitä luokkahuoneessa tapahtuu. Liikunnan lisääminen vahvistaa monia lapsen oppimisen kannalta keskeisiä taitoja:

• muistia,
• tarkkaavaisuutta,
• tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja,
• toiminnanohjausta (jolla tarkoitetaan mm. aloitekykyä, tehtävien suunnittelua ja keskittymistä). 

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että fyysinen aktiivisuus ja hyvä kestävyyskunto vaikuttaa myönteisesti lasten koulumenestykseen ja oppimiseen. Liikunnan positiiviset vaikutukset on havaittu erityisesti matematiikan ja äidinkielen kokeissa – mitä parempi kunto on, sitä paremmin sujuvat laskutoimitukset ja luetun ymmärtäminen. 

Liikunnan harrastaminen kehittää myös lasten vuorovaikutustaitoja ja kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa, mikä voi osaltaan selittää liikunnallisesti aktiivisten lasten hyviä oppimistuloksia.

Jo yksi liikuntakerta vaikuttaa

Lyhyetkin liikuntapyrähdykset vaikuttavat ja vahvistaa välittömästi oppimiskykyä. Eräässä tutkimuksessa todettiin, jopa niin vähäisen fyysisen aktiivisuuden kuin neljä minuuttia, lisäävän lasten tarkkaavaisuutta, parantavan keskittymiskykyä ja luetun ymmärtämistä. Tällaisen lyhyen  liikuntapyrähdyksen vahvistava vaikutus oppimiskykyyn voi kestää jopa muutaman tunnin ajan.  

Liikunta lisää välittömästi myös aivojen hyvänolon välittäjäaineita, jotka nostavat mielialaa heti liikkumisen jälkeen. Jos liikkuu säännöllisesti pitkän aikaa, nämä hormonit lisäävät merkittävästi psyykkistä hyvinvointia ja lievittävät ahdistuksen ja masentuneisuuden oireita.  

Liikunta kasvattaa siis onnellisuutemme kannalta tärkeiden aivojen välittäjäaineiden määrää. Säännöllisen liikunnan on todettu myös vahvistavan minäpystyvyyttä – tunnetta siitä, että luottaa omiin kykyihinsä ja on tyytyväinen itseensä. Liikkuminen tuo iloa ja uskoa omiin kykyihin, sekä vahvistaa monella tavalla lapsen itsetuntoa.

Liikuntaa lisää terveyttä ja hyvinvointia niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä

Paitsi oppimiskykyä ja positiivista mielialaa, liikunta lisää lasten terveyttä parantamalla fyysistä kuntoa ja ehkäisemällä sydän- ja verisuonisairauksia. Lisäksi liikunta vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja vähentää ahdistuksen ja masennuksen oireita. 

Pitkällä tähtäimellä lapset (kuten myös me aikuiset) hyötyvät eniten säännöllisenä monta kuukautta jatkuvasta liikunnasta. Pienet lapset eivät välttämättä tarvitse erillistä liikuntaharrastusta – tavallinen liikkuminen arjessa riittää. Tärkeää on saada syke kohoamaan ja posket punaisiksi. Fyysisesti aktiiviset leikit, juoksut, pelit ja palloilut vaikuttavat kaikki samalla tavalla positiivisesti. Ratkaisevaa ei siis ole, mitä lapset tekevät ollessaan fyysisesti aktiivisia, vaan se että he ylipäätään liikkuvat.  

Hyvän terveyden, paremman oppimiskyvyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta luodaan jo lapsena

Ihminen on luotu liikkumaan. Liikkuminen on kasvun ja kehityksen edellytys, ja lapset hakeutuvatkin liikkuvaisten puuhien pariin melko luontaisesti. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämmäksi liikkuminen ja liike muodostuvat – ne tuottavat lapselle suurta mielihyvää. Jos lapsen temperamentti on rauhallinen ja varovainen, hän kaipaa enemmän aikuisen kannustusta. 

Ulkoilu yhdessä pihalla tai leikkikentällä houkuttelee lasta liikkumaan, kun tilaa on enemmän ja sääntöjä vähemmän. Aina ei kuitenkaan jaksa lähteä ulos, eikä tarvitsekaan. Monia juttuja voi tehdä myös kotona ja lapsen liikkumiselle kannattaa pyrkiä luomaan mahdollisuuksia. Jos esimerkiksi sohvalla ei saa pomppia, onko kotona jokin muu paikka, jossa saa hyppiä? Voiko jossain paikassa kiipeillä tai pallotella?  

Liikunnallinen elämäntapa syntyy vähitellen innostumisen, yhdessä tekemisen, kannustamiseen ja kokemuksien avulla. Ja että liikunnasta tulisi tapa, ovat ilon ja onnistumisen kokemukset tärkeitä. 

Lähteet: 

Anders Hansen: Aivovoimaa näin vahvistat aivojasi liikkumalla 
Heidi Syväoja ym.: Liikunta ja oppiminen  
Arja Sääkslahti: Liikunta varhaiskasvatuksessa