Kehu ja kannusta lasta uutta opetellessa
Olette hyvinvointipolkumme osassa 3. Voitte keskittyä polun tähän osaan tai käydä kulkemassa läpi hyvinvointipolkumme kaikki osat. Hyvinvointipolussa on yhteensä yhdeksän osaa, jotka keskittyvät perheen hyvinvointiin liittyvien kysymysten pohtimiseen.
Kaikki oppiminen tapahtuu myönteisten tunteiden aikana. Siksi lasten ja myös aikuisten kannustaminen on erityisen tärkeää uutta opetellessa. Tässä osassa pääsette tutustumaan erilaisiin kannustamisen tapoihin ja miettimään vahvuuksia yhdessä lapsen kanssa.
Kannusta kokeilemiseen ja harjoitteluun
Perheenä yhdessä erilaisten uusien asioiden tekeminen on usein lapsesta hauskempaa kuin yksin tekeminen.
Kannustaminen on tunnetusti tehokas tapa vaikuttaa lasten käytökseen. Positiivinen palaute vahvistaa lapsen hyvää käyttäytymistä ja motivoi oppimaan uutta. Me aikuisetkin toimimme paremmin, kun saamme myönteistä palautetta. Puolison sanomana kuulostaa ikävältä: ”Miksi et ole tyhjentänyt astianpesukonetta?”. Saman asian myönteinen viesti luultavasti kannustaisi toimimaan paremmin: ”Oli kiva tulla kotiin viimeksi, kun olit tyhjentänyt astianpesukoneen”.
6:1 palaute
Kannustavaa, positiivista palautetta pitäisi saada paljon oppimisen aikana. Kuusi hyvää yhtä negatiivista palautetta kohden. Tämä voi kuullostaa vanhemmasta suurelta määrältä, mutta kokeilla kannattaa. Tietoinen kehujen lisääminen saattaa yllättää!
Kaikki osaavat kannustaa sanallisesti: ”Jes, Oletpa sinä taitava!” ”Hienosti yritit, olen ylpeä sinusta!” Vaihtele kehumisen tapaa ja ole läsnä, koska lapsi tunnistaa milloin aikuinen on tosissaan.
Kannustaa voi myös muulla tavoin:
•Kiittäminen. ”Kiitos, kun ulkoilutit koiran tänään tai veit lautasen tiskiin” -motivoi lasta tekemään sen uudestaan.
•Kehu lasta toiselle aikuiselle lapsen kuullen.
•Sanaton kehuminen -peukun näyttäminen, koskettaminen olalle, tukan pörrötys ym.
•Kyselevä kehuminen: ”Miten sinä oletkin niin taitava tässä asiassa? Missä olet oppinut tuon taidon?”
•Yrittämisestä kehuminen: ”Näin, että yritit ja se on hienoa!”
Millaisia uusia kehumisen tapoja teidän perheessä voisi ottaa käyttöön? Mitä voisi kokeilla heti tänään?
Huomaa hyvä lapsessa, arjessa ja itsessäsi
On tärkeää puhua lapsen kanssa siitä, mitä hän on oppinut omasta mielestään viime aikoina. Missä hän on hyvä ja mitä hän osaa hyvin. Tämä vahvistaa lapsen itsetuntoa ja itsetuntemusta ja antaa sanoja vahvuuksille. Aikuinen voi myös kertoa, mitä hän itse on omasta mielestään oppinut viime aikoina tai missä on onnistunut. Myönteisen puheen, iloisten hetkien ja onnistumisten jakaminen arkisessa puheessa lisää hyvää mieltä ja kaikkien hyvinvointia. Tarkoituksenmukaista ei ole kehua mistä tahansa, vaan vanhemman aito kehu oikeassa paikassa toimii parhaiten. Yrittäminen itsessään on jo asia, mistä lapselle kannattaa aina antaa hyvää palautetta. Ja varo mutta -sanaa, ettet laimenna sillä hyvää palautetta.
Minä olen-vahvuustehtävä
Täyttäkää yhdessä lapsen kanssa. Ympyröikää lapsen vahvuudet ja jutelkaa, mitä kaikkia ihania vahvuuksia meissä onkaan.
- Olenko rohkea ja vahva?
- Vai ehkä hauska ja sinnikäs?
- Sanoisiko paras kaverini minua ehkäpä hyväksi kuuntelijaksi?
- Miltä näyttää vanhemman vahvuussivu?
Lapsi elää mielihalujen maailmassa. Itsesäätely kehittyy vähitellen.
Lapsen tekee mieli herkkuja ja pelata digilaitteilla. Vaditaan itsesäätelytaitoa, että malttaa olla syömättä herkkuja, jos niitä kaapista löytyy tai taskussa on rahaa. Samoin pelaaminen houkuttaa lasta. Itsesäätelytaidoilla tarkoitetaan kykyä säädellä omaa toimintaa ja tehdä valintoja miten toimii ja reagoi erilaisissa tilanteissa. Tämä kyky kehittyy lapsilla vähitellen ja on tärkeä taito monessa asiassa elämässä. Jo pienen lapsen kanssa harjoitellaan malttamista ja vuoron odottamista ja lapsen kasvaessa tätä malttamista ja palkinnon lykkäämistä pitää harjoitella lisää. Tätä kykyä tarvitaan myös opiskelussa ja harrastamisessa, että jaksaa pinnistellä ja harjoitella vaikka on vähän epämukavaa.
Itsesäätelyä opetellaan yhdessä vanhemman kanssa ja sopivan kokoisina annoksina; miten kestetään pettymys ja maltetaan odottaa jonkun asian saamista. Elintapoihin liittyy paljon itsesäätelyä esimerkiksi syömiseen liittyen. Ja toiset lapset tarvitsevat tässä tukea enemmän kuin toiset.
Esimerkki taidosta, jota lapsi voisi harjoitella?
Muksuoppi on Ben Furmanin luoma menetelmä, jossa hankalalta tuntuva asia tai ongelma käännetään taidoksi, jota yhdessä opetellaan. Tässä esimerkki Muksuopin ajatusten mukaisesta harjoittelusta (vrt. viereinen kuva).
- Haaste: Kasvisten syöminen on lapselle vaikeaa.
- Taito, jota pitäisi harjoitella: Kasvisten maistamistaito tai ”Ruokarohkeustaito”.
- Haluan, että opettelet tätä taitoa.
- Taidon oppiminen helpottaa ruokailutilanteita koulussa/päiväkodissa/kotona + kaikkialla.
- Esim. ”Paavo Pesusienen rohkeaporkkana”-taito.
- Isovanhemmat, kummit, ystävät kannustajiksi.
- Järjestetään kivat juhlat tai tehdään reissu, kun osaat taidon.
- Harjoittelusopimus: kuinka usein, missä ja miten. Kannustetaan sinua kehusanoilla ja viesteillä.
- Muistutetaan sanoilla, peukulla ja sopimuksella.
- Kesällä voit opettaa kaverille saman taidon.
Supersankarin harjoituspolku avuksi lapselle
Jos lapselle löytyy taito, jota päätätte harjoitella, kirjoittakaa se Supersankarin harjoituspolkuun, joka esiteltiin osassa 2. Tai erilliselle paperille, johon keräätte esimerkin mukaisia asioita. Iloa, kannustusta ja kärsivällisyyttä harjoitteluun.
Arki, jossa vahvuudet ja harjoiteltavat taidot yhdistyvät
Vahvuudet ovat tärkeä voimavara, joka auttaa lasta ponnistelemaan myös niiden asioiden kanssa, joita hän harjoittelee. Siksi vahvuuspuhe vanhemmalta on tärkeää. Kun lapsi kuulee myönteisiä sanoja itsestään tarpeeksi usein, hän alkaa uskomaan niihin ja omaksuu omaa identiteettiään niihin nojaten. ”Minä olen rohkea ja hyvä innostumaan. Opin kuuntelemisen taitoa, vaikka vielä se on minulle vaikeaa!”
Kun taas jos lapsi kuulee paljon puhetta: ”Olet niin huono syömään,” Hän helposti omaksuu sen itseensä ja alkaa toteuttaa sitä yhä vahvemmin.