Koukuttavia ruutuja?
Olette hyvinvointipolkumme osassa 8. Voitte keskittyä polun tähän osaan tai käydä kulkemassa läpi hyvinvointipolkumme kaikki osat. Hyvinvointipolussa on yhteensä yhdeksän osaa, jotka keskittyvät perheen hyvinvointiin liittyvien kysymysten pohtimiseen.
Ruudut koukuttavat lapsia ja aikuisia. Tässä osuudessa pohditaan, miten säilyttää sopiva suhde ruutujen ja muun tekemisen välillä. Olemme koonneet erilaisia vinkkejä perheen ruutusopuun ja mallin, jolla voi esimerkiksi tehdä Meidän perheen ruutusopimuksen.
Viriketulva
Ruutuaika haastaa jokaista perhettä. Ruudun äärellä voimme rentoutua, pitää yhteyttä ja viihtyä. Toisaalta, joskus ruutu vetää puoleensa liiankin usein. Ruutuaikaan liittyen haastellisinta terveyden kannalta on erityisesti siihen liittyvä passiivinen oleminen, erityisesti istuminen. Myös hetkeen keskittymisen haasteet, aidon läsnäolon puute ja unihäiriöt yhdistetään ruutuaikaan ja sen lisääntymiseen. Ruutuajan luokitteleminen pelkästään huonoksi asiaksi ei ole hyvä vaihtoehto. Yhdessä keskustellen ja sopien on mahdollista saada perhelle paras ruutusopu aikaan. Ruutusopu = perhe päättää ruutuajasta eikä ruutu perheen ajankäytöstä.
Vinkkejä perheen ruutuajan käyttöön
- Rajoita lapsen ruutuaika. Kouluikäisistä lapsista jopa puolet katsoo pelkästään televisiota vähintään 2 tuntia päivässä ja neljännes oppilaista käyttää vielä toiset 2 tuntia tietokoneen tai muun ruudun parissa. Ruutuaika lisää istumista ja Liikkuva koulu -tutkimuksen mukaan alakoululainen istuu keskimäärin 7 – 9 tuntia päivässä ja yläkoululainen 10 tuntia.
- Tasapainota ruutuaikaa aktiivisella ajalla: lapsi saa istua ruudun äärellä saman ajan, kun hän käyttää vapaa-ajastaan aktiiviseen liikuntaan ja ulkoiluun.
- Sopikaa selkeä aika, jonka jälkeen puhelimet ja digilaitteet menevät yötauolle.
- Ottakaa ruutuajanhallintasovellukset käyttöön.
- Luokaa ruutuajalle perheen yhteiset pelisäännöt. Anna lapselle mahdollisuus kertoa, mikä hänelle on tärkeää liittyen ruutuaikaan. Automaattisten kieltojen sijaan, keskustele ja tee säännöt yhdessä lasten kanssa. Laatikaa myös vanhemmille ruutusäännöt. Lapsella on oikeus vanhemman ruuduttomaan huomioon.
- Yhteiset sovitut ruuduttomat hetket, kuten esimerkiksi köllöttely, saunailta, ulkoilut, yhteinen lukuhetki, iltatoimet.
- Ruuduton ruokapöytä.
-
-
- Puhelinparkki, jossa puhelimet yöpyvät tai ovat tauolla, kun emme niitä tarvitse.
- Puhelin tai padi ei yövy sängyssä tai makuuhuoneessa.
- Käytämme ruutuja tietyssä paikassa esim. olohuoneessa.
- Telkkaria katsotaan yhdessä ja ei käytetä muita ruutuja samaan aikaan.
- Huomioviestit ja notifikaatiot ovat äänettömällä, jolloin piippaukset eivät keskeytä meitä jatkuvasti.
- Juttelemme yhdessä pelien, videoiden ja sovellusten sisällöistä.
- Pelaamme yhdessä tietokone-, konsoli- tai puhelinpelejä esim. perjantaisin.
- Joskus on hyvä olla tylsää. Silloin voi vaan olla 😊
-
Meidän perheen ruutusopimus
Yhteiset säännöt helpottavat rajaamista ja samoista asioista ei tarvitse neuvotella joka päivä uudestaan. Puhelinkäyttäytymisessä myös aikuisen antama malli on tärkeä. Alla olevasta liitteestä voit tulostaa sivupohjan, johon täydennetään perheen yhdessä sopimat säännöt ja laitetaan esille esimerkiksi jääkaapin oveen.
- Mihin tilanteisiin ruudut eivät meidän kodissa kuulu?
- Miten illalla puhelimien kanssa toimitaan?
Yksi keino, jolla peliaikaa voi pilkkoa osiin ja hallita, on tehdä sopimus. Tämän lisäksi joissain perheissä on toiminut Peliajan ansaitsemis-taulukko. Peliaikaa voi ansaista tekemällä esimerkiksi kotitöitä. Tällä sivulla malli esimerkki tämänkaltaisesta taulukosta, jonka voi tulostaa johon esiin. Sovitaan asiat joista saa merkinnän ja 5 viivaa tarkoittaa esimerkiksi 30 min peliaikaa lisää.
Uskalla rajoittaa ja näytä mallia
Lapsen kyky säädellä itseään ja omaa toimintaansa on vielä kehittymätön. Samoin on vielä nuorillakin, kehitys on kesken. Itsesäätelyä opitaan aikuisuuteen asti. Ruutujen lumo on valtava ja teknologia tuottaa nopeaa mielihyvää, johon aivot koukuttuvat.
Meidän aikuisten onkin todella tärkeä opetella itse tervettä suhdetta ruutuihin ja opettaa sitä sitten lapsillemme. Näyttämällä mallia, että valitsemme itse, koska ja millä nopeudella esimerkiksi puhelimen viesti- tai ilmoitusääneen reagoimme, lapset saavat terveen digisuhteen mallin. Terveiden digitaitojen harjoittelu vaatii vanhemmilta myös uskallusta rajoittaa.