Lapset ja ruutuaika

Vanhemmuus digiajassa ei ole helppoa. Jokainen lapsi ja perhe on erilainen ja suhtaudumme digilaitteisiin jokainen omalla tavallamme. Ruudut voivat tuoda helpotusta ja mukavaa viihdykettä arkeen. Samaan aikaan voi olla silti huoli ruutujen koukuttavuudesta ja kinaa sopivista ruutuajoista sekä ruutujen roolista koko perheen hyvinvointiin. Lisää vinkkejä vanhemman omiin ruuturutiineihin löydät artikkelista Vanhemmuus ja kodin digilaitteet.

1. Paljonko on sopivasti ruutuaikaa lapselle?

Ruutuajalla tarkoitetaan kaikkien digilaitteiden parissa vietettyä aikaa (puhelin, tietokone, padit, konsolipelit, tv). Lapset ovat yksilöitä – mikä on yhdelle sopivasti, voi olla toiselle liikaa. Sopivaa aikaa määrittelee ruutuajan laatu: onko ruutuaika aktiivista tekemistä ja luomista vai passiivista valmiiden verkkosisältöjen kuluttamista. Koululaisilla puhelin on myös osa yhteydenpitoa kavereiden kanssa.

Jotta lasten päiviin mahtuu riittävästi aktiivista liikkumista, lepoa ja vuorovaikutusta, yleiset suositukset (THL, WHO 2019) voi tiivistää:

• Koulu- ja esikouluikäiset enintään 2 h päivässä
• 2-5-vuotiaat alle 1 h päivässä
• 0-2-vuotiailla ruutuaikaa ei tarvitsisi olla lainkaan.

Suositusaikoja tärkeämpää on kuitenkin tarkkailla oman lapsen käyttäytymistä ja koko perheen arjen kokonaisuutta. Toiset lapset ovat herkempiä ylivirittymään digilaitteiden käytöstä ja liika käyttö voi johtaa unen laadun heikkenemiseen, keskittymisvaikeuksiin ja sosiaalisten taitojen kehityksen hidastumiseen. Lisäksi on tärkeää pohtia lapsen ikätasoon sopivat sisällöt. Kuulostele omaa lastasi ja uskalla tarvittaessa rajoittaa laitteiden käyttöä sekä ruutuaikaa, etenkin jos huomaat niiden aiheuttavan haasteita arjessa, hyvinvoinnissa tai vuorovaikutuksessa.

Tutustu: Ruutusopimus perheille

2. Uskalla rajoittaa – lapsi ei itse siihen kykene

Lapsi elää mielihalujen maailmassa – tässä ja nyt. Aikuisen tehtävä on katsoa pidemmälle ja päättää lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista: ruutujen käytöstä yhtä lailla kuin vaikkapa nukkumaan menoajasta tai hampaiden pesusta.

Lapsi usein protestoi esimerkiksi peli- tai videoajan loppumista, mutta kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään ja tunteet menevät ohi. Lapsen kasvaessa kyky säädellä omaa toimintaansa kasvaa vähitellen ja siihen lapsi tarvitsee aikuisen apua, vielä kouluiässäkin. Kehittymättömien itsesäätelytaitojensa takia lapsi tarvitsee aikuisen apua digilaitteiden ja niiden käytön säännöstelyyn. Lue lisää lapsen  itsesäätelyn tukemisesta ja vanhemman vastauksista, kun lapsi haluaa pelata tai katsoa videoita.

3. Nopeasti muuttuvat sisällöt- seuraa lapsen puhelimen ja pelien sisältöä

Digimaailman kehitys on todella nopeaa. Lapset ovat usein tietoisia uusista sovelluksista ja alustoista ennen vanhempiaan. Koulussa ja kaveripiirissä uudet sisällöt leviävät nopeasti ja siksi onkin tärkeä seurata lapsen puhelimen käyttöä, sovelluksia ja pelejä säännöllisesti, että vanhempana tietää mitä on meneillään.

4. Tehkää Meidän perheen -ruutusopimus

Yksi konkreettinen keino leikki- ja kouluikäisen perheessä on yhdessä tehdä Perheen ruutusopimus, joka auttaa selkeyttämään rajoja ja arjen ruuturutiineja. Miettikää samalla mitä kivaa yhteistä tekemistä tulee tilalle?

Lasten iän mukaan sopimukseen voi kirjata esimerkiksi, kuinka paljon on ruutuaikaa päivässä tai viikossa, minä päivinä saa pelata, missä puhelimet yöpyvät ja mitkä hetket ovat ruutuvapaita. Vanhemman tehtävänä on rajojen asettamisen ohella myös määrätietoisesti pitää kiinni sovituista säännöistä. Näin lapsi oppii ymmärtämään, että sopimukset on tehty noudatettaviksi ja ne koskevat kaikkia. Esimerkiksi, jos on sovittu, että puhelimet eivät tule ruokapöytään, on tärkeä aikuisena näyttää mallia ja toimia itsekin sääntöjen mukaan.

5. Vinkkejä ruutuajan hallintaan lasten kanssa

Alle kouluikäiset lapset

• Jaa ruutuaikaa pienempiin osiin. Pitkä yhtämittainen ajanvietto kirkkaiden ja välkkyvien ruutujen ääressä rasittaa lapsen silmiä ja aivoja.
• Jutelkaa lopettamiseen liittyvistä tuntemuksista ja mahdollisesta ärtymyksestä. Voitte kuunnella, miten Nalle harjoittelee ruutuajan lopettamista (podcast Nallen rauhoittumistaidot).
• Tehkää perheen oma ruutusopimus ja kirjatkaa se näkyville. Selkeä sopimus ja ruuturutiinit vähentävät päivittäistä kinaamista ja keskustelua ruutuajasta.
• Hälytysääni tai munakellon pirinä on lapselle selkeä merkki siitä, että ruutuaika on nyt päättynyt.
• Lapsille voi asentaa estoja ja aikarajoituksia puhelimeen tai tietokoneeseen. Lue lisää median käyttöä rajaavista sovelluksista ja asetuksista(MLL)
• Auta lasta keksimään muutakin puuhaa itsekseen sekä kavereiden kanssa.

Koululaisten kanssa:

• Osoita kiinnostusta lapsen laitteiden käyttöä kohtaan ja seuraa, millaisissa keskusteluissa ja sisällöissä lapsi viettää aikaansa. Vanhemmalla on oikeus katsoa lapsen puhelinta.
• Voit hallinnoida vanhempana lapsen puhelimen ruutuaikaa, uusien sovellusten lataamista ja estää lapselta oikeuden ladata sovelluksia puhelimeen ilman vanhempien lupaa.
• Pyydä muita vanhempia mukaan sopimaan yhteisiä pelisääntöjä digilaitteiden käytölle (esim. koululuokan vanhempien oma WhatsApp-ryhmä). Näin vähennät ”mutta kun kaikki muut”-keskusteluja.
• Opeta lasta rajaamaan sisältöä ”En halua nähdä tätä”-toimintojen avulla.
• Tehkää perheen oma ruutusopimus ja kirjatkaa se näkyville. Selkeä sopimus ja ruuturutiinit vähentävät päivittäistä kinaamista ja keskustelua ruutuajasta, sallituista peleistä tai digilaitteettomista yhteisistä hetkistä.
• Tarkasta, missä asennossa lapsi touhuaa tabletin ääressä ja selailee älypuhelinta. Päänsärky on luonnollinen seuraus, jos selkä on mutkalla ja hartiat lysyssä.
• Jutelkaa arjen tasapainosta sekä liikkumisen, levon, lukemisen sekä kavereiden kanssa kasvokkain vietetyn ajan tärkeydestä. Lapsi voi protestoida ruuturajoituksia, mutta aikuinen katsoo pidemmälle ja päättää mikä tekee lapselle hyvää ja saa arjen sujumaan. Katso aikuisen vastauksia täältä.

Katso myös: Kokoperheen ruuturutiinit ja Nalle ja lopettamisen vaikeus -podcast lapsille(Nalle ja rauhoittumisen taidot podcastsarjasta jakso 13).

Tutustu myös:

• Lapset ja media -oppaasta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Aikakausmedia, Lastenlinkit.fi, Suomen Lions-liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Viestintävirasto)
• Lapsen ensimmäisen oman puhelimen käyttöön liittyviä ohjeita MLL sivulla.