Lapsen itsesäätelytaitojen tukeminen digiajassa

Digitaalisesta mediasta on tullut pysyvä ja merkittävä osa lastenkin arkea. Media mahdollistaa monenlaista kiinnostavaa tekemistä, rentouttavaa viihdykettä ja parhaimmillaan edistää oppimista pelillisten sisältöjen avulla. Median käytön kielteiset piirteet liittyvät liialliseen, nopeatempoiseen mediasisältöön, kuten peleihin, jotka tarjoavat paljon palkitsevuutta ja vahvistavat lapsen synnynnäistä taipumusta suuntautua kohti välitöntä mielihyvää.

Ylenpalttinen nopeatempoisen mediasisällön parissa vietetty aika saattaa häiritä lapsen kehittyvää itsesäätelykykyä ja lisätä lyhytjänteisyyttä. Virikkeellisen ja vaihtoehtoja täynnä olevan ympäristön rinnalla lasta on autettava malttamaan mieltään itsesäätelytaitoja harjoittelemalla. Itsesäätely on se supervoima, jonka avulla lapsi voi tulevaisuudessa oppia hallitsemaan digimaailmaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistävällä tavalla.

Kasvurauhaa kehittyville aivoille

Lasten itsesäätelykyky – kyky viivyttää välitöntä mielihyvää – on vielä varsin kehittymätön. Ilman aikuisen ohjaavaa roolia lapsilla on taipumus toimia hetken mielijohteesta ja impulsiivisesti, välitöntä mielihyvää tavoitellen. Taipumus kytkeytyy aivojen itsesäätelystä vastaavien osien kypsymättömyyteen ja on biologisesti ymmärrettävä ja luonnollinen. Voimistuessaan tästä taipumuksesta tulee kuitenkin tapa, joka jarruttaa mielen malttamiseen, harkitsemiseen ja pohdintaan tarvittavien hermoverkkojen rakentumista.

Digitaalinen maailma tarjoaa paljon houkuttelevaa ja kiinnostavaa sisältöä, jonka parissa lapsi kokee onnistumisia – pelit tarjoilevat jatkuvasti pieniä palkkioita, jotta median käyttäjän, lapsen tai aikuisen, tarkkaavaisuus pysyisi yllä. Kehittyvät aivot mukautuvat ja tottuvat nopeaan ärsykevirtaan, pikapalkkioihin ja hyppimään kiinnostavasta asiasta toiseen. Lyhytjänteisestä toiminnasta tulee tapa, pitkäjänteisen keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden ylläpidon rakentumisen kustannuksella.

Vaarana on myös, että tulee huomaamattaan käyttämään enemmän aikaa mediasisältöjen parissa kuin oli tarkoitus. Myös meidän aikuisten on helppo tunnistaa tämä mediasisältöjen aikasyöppöys, jota meidänkin – taatusti valmiiksi kehittyneillä aivoilla varustettujen – on vaikea vastustaa. Lapselle tämä tehtävä on ilman aikuisen säätelytukea mahdoton. Aikuisten ymmärrys ja ohjaus on erityisen tärkeää varhaisvuosien aikana, jolloin lapsen mahdollisuudet itsesäätelyyn ovat vähäiset aivojen kypsymättömyyden takia. Lapsen aivot tarvitsevat kasvurauhaa.

Rauhoittumistaidot tukevat itsesäätelyn kehittymistä

Lasten sietokyvyt ruutujen ärsykkeille ovat hyvin erilaisia. Toiset kuormittuvat ärsykkeiden määrästä nopeasti ja toiset kestävät suurempia määriä häiriintymättä. Liialliset ärsykkeet väsyttävät aivoja, jolloin vasta kehittymässä oleva itsesäätelyn kyky estyy – tämä näkyy lapsen käytöksessä rauhattomuutena, lyhytjänteisyytenä ja reaktiivisuutena. Ylivirittyneessä tilassa on vaikea olla vastaanottavainen ja ohjata omaa toimintaansa.

Itsesäätelyn taidot, aivan kuten kaikki muutkin taidot, vaativat paljon harjoittelua – itsesäätelyä tukevien hermoverkkoyhteyksien rakentuminen on käyttöriippuvainen prosessi: toistuvasti käytetyt yhteydet alkavat aktivoitua automaattisesti ja niistä tulee tapoja ja tottumuksia. Mitä säännöllisemmin rauhoittumisen ja mielenhallinnan taitoja harjoitellaan ja lasta autetaan odottamisessa sekä mielen malttamisessa sitä todennäköisemmin itsesäätelytaidot vahvistuvat.

Rauhoittumistaidot vahvistuvat yksinkertaisilla harjoituksilla, jossa tarkkaavaisuus kohdistetaan yhteen valittuun kohteeseen kerrallaan, kuten hengittämiseen tai yhteen aistiin: katselemiseen, kuuntelemiseen tai maistamiseen. Rauhoittumisleikit, joissa keskitytään eri aistein havainnoimaan ympäristöä ja harjoitellaan tarkkaavuuden tietoista suuntaamista sopivat nuoremmillekin lapsille. Päivittäiset kirjanlukuhetket ja yhteiset ympäröivän maailman ihmettelyt, jotka pysäyttävät toiminnan hetkeksi ja auttavat keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, parantavat itsesäätelytaitoja.

Tehokkainta itsesäätelytaitojen tukemista on yhteinen naama-aika, läheisyys, läsnäolo ja rauhoittuminen. Äänitteistä on helppo aloittaa: yhteiset pötköttelyhetket mindfulness-harjoitusta kuunnelleen auttavat niin lasten kuin aikuisten rauhoittumista ja tukevat itsesäätelytaitoja.

Viisi vinkkiä lapsen itsesäätelytaitojen tukemiseen arjessa

• Opeta lapsi tunnistamaan tilanteita, joissa itsesäätelytaitoja tarvitaan, miltä kehossa tuntuu, kun on ylivirittyneessä tilassa
• Kannusta lasta harjoittelemaan itsehillintää. Opeta häntä odottamaan vuoroaan, jakamaan leluja ja malttamaan mielensä, kun tekisi mieli toimia ihan heti.
• Auta lasta kehittämään keskittymistaitoja. Yhteiset lukuhetket, palapelit tai rauhalliset leikit, tukevat keskittymistaitojen kehittymistä
• Opeta lapselle pysähtymistä ja rauhoittumista. Harjoitukset, kuten syvään hengittäminen ja hengityksen seuraaminen, voivat auttaa rauhoittumaan, kun mieli ja keho on ylivirittynyt. Täältä löydät erilaisia äänitteitä ja harjoituksia.
• Auta lasta tunnistamaan omat tunteensa ja sietämään niitä. Tunteiden tunnistaminen ja niiden nimeäminen auttaa niiden käsittelyssä. Opeta, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja ohimeneviä, ne tulevat ja menevät. Kurkkaa täältä vinkit perheen tunnetaitojen harjoitteluun.

Lähde:

Sainio, Pajulahti, Sajaniemi (2020): Näin tuet lapsen itsesäätelyä.