Lisää ruutusopua

Lapsen kasvattaminen digitaalisessa maailmassa on haastavaa. Lasten jatkuva altistuminen erilaisille ruuduille kuten älypuhelimille, tableteille ja tietokoneille, voi huolestuttaa ja aiheuttaa paljon vääntöä ja eripuraa perheessä. Ruutujen ääressä vietetyn ajan rajoittaminen herättää lapsessa monenlaisia tunteita; kiukkua, harmistusta ja pettymystä. Aikuisen vaikea tehtävänä on kohdata nämä konfliktitilanteet ja ottaa tunnekuohut vastaan. Tämä vaatii paljon jaksamista, kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta.

Kuinka paljon on sopivasti?

Kehittymättömien itsesäätelytaitojensa takia lapsi tarvitsee aikuisen apua median käytön rajaamiseen ja säännöstelyyn. Sopiva määrä ruutuaikaa voi vaihdella iän ja lapsen tarpeiden mukaan. Yleisten virallisten suositusten mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelevat kouluikäisille enintään kahta tuntia digimedia-aikaa päivässä, 2–5-vuotiaille lapsille korkeintaan tunnin – siis noin yhden Pikku Kakkosen ajan päivässä – ja tätä nuoremmille ruutuaikaa ei suositella lainkaan.

Lapset ovat yksilöitä, ja mikä voi olla yhdelle sopivasti, voi olla toiselle liikaa. Sopivaa ruutujen parissa vietetyn ajan määrää määrittelee myös se, mitä niillä tehdään: esim. onko ruutuaika aktiivista tekemistä ja luomista vai passiivista valmiiden verkkosisältöjen kuluttamista. Sopivat rajat median parissa vietetylle ajalle takaavat riittävästi aikaa muille itsesäätelytaitoja tukevalle toiminnalle: ulkoilulle, liikkumiselle, ruokailulle, unelle, leikille, koulutehtäville ja yhdessä olemiselle. Monipuolinen tekeminen auttaa lisäksi vähentämään ruutujen houkutusta.

Vanhemmuus on aina monimutkainen tehtävä, ja digitaalisen aikakauden asettamat haasteet ovat erityisen vaativia. Ruutuajan hallinta vaatii tasapainottelua, ja jokainen perhe on erilainen. Tärkeintä on olla tietoinen lapsen yksilöllisistä tarpeista ja reagoida niihin empaattisesti, tukien samalla terveitä digitaalisen median käytön taitoja.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

Lapset oppivat paljon vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta. Siksi on tärkeää, että aikuiset näyttävät hyvää esimerkkiä omassa ruutuajankäytössään ja itsesäätelyssään. Lasten tasapainoisen mediasuhteen ja ruutuälyn kehittyminen vaatii aikuisilta ennen kaikkea kykyä toimia itsesäätelyn mallina eli kykyä hallita omaa medialaitteiden käyttöä. Mitä pienemästä lapsesta on kyse sitä tärkeämpiä ovat yhteiset hetket perheen kanssa ja läsnäolo ilman medialaitteiden keskeyttäviä piippauksia. Katso täältä vinkkejä koko perheen rentoutumiseen.

Miksi ei saa pelata?

Helpotusta jatkuvaan ruutukinaan voivat tuoda yhdessä lapsen kanssa sovitut käytänteet. Pohtikaa perheen yhteisiä sääntöjä ja rajoituksia koskien ruutuaikaa. Kannusta lasta mukaan keskustelemaan tunteistaan ja kokemuksistaan ruutuajan suhteen. Kuuntele myös lapsen toiveita ja pyri ymmärtämään hänen näkökulmansa. Avoin keskustelu voi auttaa lasta ymmärtämään, miksi ruutuaikaa on rajoitettu. Sanoita lapselle syitä rajaamiseen mahdollisimman ikäkauteen sopivasti: ”Haluan että sun aivot hyvin ja ne tarvitsee nyt leikkimistä ja ulkoilua” tms.

Mieti myös kodin ruutusisustusta – lapsen on vaikea vastustaa digimaailman koukuttavaa välitöntä mielihyvää, jos houkuttavat laitteet ovat lapsen saatavilla ja näkyvillä. Pidä digitaaliset laitteet yhteisissä tiloissa kotona, kuten olohuoneessa, jotta voit helpommin seurata lasten ruutuaikaa ja sopikaa yhdessä mobiililaitteille parkkipaikka, jossa niitä säilytetään esim. ilta- ja yöaikaan. Kenellekään perheessä ei varmasti ole haittaa myöskään täysin ruuduttomista päivistä.

Lähteitä:
WHO Guidelines on Physical Activity, Sedentary Behaviour and Sleep for Children under 5 Years of Age,
THL : Pienet lapset ja ruutuaika