Hyppää sisältöön
Etusivu / Arki ja vanhemmuus / Ruutuaika / Vanhemmuus ja digilaitteet kodissa

Vanhemmuus ja digilaitteet kodissa

Ruutuaika aiheuttaa kinaa ja jatkuvaa keskustelua monessa perheessä. Yhteiset pelisäännöt olisi hyvä luoda, mutta miten selittää lapselle, miksei koko ajan voi pelata? Ja entä aikuisen oma ruutuaika?

Taina Sainio, Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija
Julkaistu 27.10.2023
Päivitetty 23.9.2024

Vaikeita tunteita ja vaikeus vähentää digilaitteiden käyttöä

Vanhemmuus on aina monimutkainen tehtävä, ja digitaalisen aikakauden asettamat haasteet tekevät siitä erityisen vaativaa.  Lasten päivittäinen altistuminen erilaisille digilaitteille ja jatkuvalle sisältövirralle voi huolestuttaa aikuista ja aiheuttaa paljon eripuraa perheessä. Toisaalta moni aikuinenkin on huomannut ruutujen käytön vaikutuksen omaan hyvinvointiinsa ja tietää miten koukuttavaa jatkuva sisältövirta on sekä miten haastavaa omankin ruutuajan vähentäminen on. Median ja digilaitteiden käyttötavat muodostuvat kuitenkin jo varhain ja on tärkeää pohtia, miten koko perhe toimii arjessa ja millaista mallia annan aikuisena?

Ruutujen rajoittaminen voi herättää lapsessakin monenlaisia tunteita; kiukkua, harmitusta, pettymystä tai kateutta. Aikuisen haastava tehtävänä on kohdata nämä konfliktit ja ottaa tunnekuohut vastaan. Tämä vaatii paljon jaksamista, kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Ja jos asiasta pitää päivittäin kinata, rasittaa se aikuistakin.

Miksi ei saa pelata tai katsoa videota enempää? Miten vastata lapselle?

Helpotusta jatkuvaan ruutukinaan voivat tuoda yhdessä lapsen kanssa tehty ruutusopimus, jossa perheen yhteiset säännöt on kirjattu. Kannusta lasta kertomaan tunteistaan ja kokemuksistaan ruutuajan suhteen. Kuuntele myös lapsen toiveita ja pyri ymmärtämään hänen näkökulmansa. Avoin keskustelu voi auttaa lasta ymmärtämään, miksi ruutuaikaa on rajoitettu.

Sanoita lapselle syitä rajaamiseen mahdollisimman ikäkauteen sopivasti:

  • Haluan, että sun aivot voi hyvin ja ne tarvitsevat nyt leikkimistä ja ulkoilua.
  • Nyt ei ole ruutujen aika, kuten on sovittu. Huomenna on taas puhelinaikaa.
  • Sun keho ja mieli tarvitsee nyt muuta, liikettä, leikkiä ja yhdessä oloa.
  • Näen et sua harmittaa peliajan loppuminen. Ei se haittaa, harmitus menee kohta ohi.
  • Näin myöhään ei voi enää katsoa ohjelmia/pelata, kun pitää rauhoittua kohta nukkumaan. Huomenna ei väsytä koulussa, kun keho ja mieli ovat rauhoittuneet ja saat ajoissa nukahdettua.
  • Huomaat itsekin, miten sun keho ja mieli reagoi nyt vahvasti lopettamiseen. Se on kehon viesti, että pitää välillä tehdä muuta. Auttaisiko oloon liikkuminen, yhteinen korttipeli, lukeminen tai keksitkö itse jonkun puuhan?
  • On tärkeää osata olla välillä ilman ruutuja. Silloin me harjoitellaan toisenlaisia taitoja; juttelua, kavereiden kanssa olemista, rauhoittumista. Välillä voi vaan olla.

Pienen lapsen kanssa voi kuunnella myös Nalle ja lopettamisen vaikeus -jakson (Nalle ja rauhoittumisen taidot sarjasta).

Kodin ruutuympäristöt

Nykykodeissa on laskennallisesti noin 7-10 ruutulaitetta ja samassa tilassa voi olla montakin laitetta, joita voidaan käyttää yhtäaikaisestikin. Oman kodin ruutusisustusta ja ympäristöä kannattaakin pysähtyä miettimään – on vaikeampaa vastustaa digimaailmaa, jos houkuttavat laitteet ovat kokoajan saatavilla ja näkyvillä.

Onko teillä lastenhuoneissa ja makuuhuoneissa ruutulaitteita? Missä tietokoneita käytetään ja säilytetään? Onko teillä puhelinparkki? Käytänkö itse montaa laitetta yhtä aikaa esim. katson televisiota ja puhelinta yhtä aikaa?

Joissakin perheissä ruutulaitteiden rajaaminen esimerkiksi yhteisiin tiloihin, kuten olohuoneeseen, vähentää lasten ruutujen iltakäyttöä.

Vanhempien esimerkki digilaitteiden käytöstä

Suhtaudumme kaikki eri tavalla teknologiaan ja digilaitteisiin. Siinä missä yksi kokee uusien digitaalisten laitteiden ja sovellusten määrän ärsyttävänä, voi toinen hypätä aina innoissaan uusiin digitrendeihin. Vanhempi näyttää omalla toiminnallaan lapselle esimerkkiä ruutujen käytöstä ja siksi onkin hyvä pysähtyä pohtimaan omaa suhdettaan niihin.

Lasten tasapainoisen mediasuhteen, digilaitteiden käytön ja ruutuälyn kehittyminen vaatii aikuisilta ennen kaikkea kykyä toimia itsesäätelyn mallina eli kykyä hallita omaa medialaitteiden käyttöä. Ilman muita virikkeitä, moni aikuinenkin ottaa automaattisesti puhelimen käteensä. Tämä ruuduilla vietetty aika voi vähentää yhteistä aikaa ja kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta – jotka ovat tärkeitä lapsen terveelle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpiä ovat yhteiset hetket perheen kanssa ja läsnäolo ilman medialaitteiden keskeyttäviä piippauksia. Vanhempienkin kannattaa asettaa itselleen rajoja ruudun käytölle ja pyrkiä aktiivisesti läsnä olemiseen ja yhdessä puuhasteluun.

Samalla vanhemmankin on syytä olla itselleen armollinen. Nykyaikuiset eivät ole eläneet lapsuuttaan digilaitteet jatkuvasti käden ulottuvilla eivätkä ole nähneet, miten omat vanhemmat ovat niitä rajoittaneet. Terveyskäyttäytymisen tapoja opitaan paljon lapsuudessa ja uusien taitojen oppiminen vie aikaa. Tämän voi kertoa lapsellekin – aikuinenkin harjoittelee digilaitteiden ja ruutuajan hallintaa jatkuvasti.

Katso täältä vinkkejä koko perheen rentoutumiseen.

Vinkkejä aikuisen omaan ruutuaikaan:

1. Aseta rajat ja aikarajat ruutuajalle sekä itsellesi että lapsillesi. Mieti esimerkiksi tietty aika päivästä, jolloin olet tietoisesti ilman älylaitteita ja keskityt vuorovaikutukseen perheen kanssa.

2. Luo ruutuvapaita vyöhykkeitä: Mikä paikka kotona voisi olla älylaitevapaa? Onko se makuuhuone, ruokapöytä, iltahetket lasten mennessä nukkumaan?

3. Käytä sovelluksia ja älylaitteen toimintoja ruutuajan rajaamiseen. Voit esimerkiksi asettaa puhelimeesi aikarajoituksia tai käyttää sovelluksia, jotka estävät häiriöitä tiettyinä aikoina.

4. Priorisoi aikasi. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeimpiä. Pyri löytämään tasapaino ruutuajan ja muiden tärkeiden asioiden, kuten perheen, ystävien ja harrastusten välillä. Voit kokeilla joskus lyhyttä somepaastoa tai poistaa yhden sovelluksen ja katsoa kaipaatko sitä oikeasti vai käytätkö vain tavan vuoksi?

5. Tee tietoisia valintoja. Tiedosta omaa ruutuajan käyttöäsi. Tee tietoisia valintoja siitä, milloin ja miten käytät älylaitteitasi. Pyri olemaan läsnä lasten kanssa vietettävissä hetkissä, jätä puhelin mahdollisuuksien mukaan toiseen huoneeseen.

6. Kannusta muita perheenjäseniä: Rohkaise myös muita perheenjäseniä hallitsemaan omaa ruutuaikaansa ja luomaan yhteisiä sääntöjä ja rutiineja ruudun käytölle.

 

Lue lisää:

Lapset ja ruutuaika, paljonko on sopivasti ruutuaikaa lapsille? Ja vinkit ruutuajan rajaamiseen.

Miten hallita viriketulvaa ja luoda kotiin hyviä ruuturutiineja?

Lapsen itsesäätelytaitojen tukeminen digiajassa. Itsesäätely on supervoima, jonka avulla lapsi voi oppia hallitsemaan digimaailman houkutuksia.

Lue seuraavaksi

Tehtävät
Hyvinvointikurssi
Digikortti
Some