Imetys on ruokaa, läheisyyttä ja yhteisiä hetkiä
Imetys on vauvalle ravintoa ja läheisyyttä, mutta samalla uusi taito, jota vauva ja vanhempi opettelevat yhdessä. Aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan, eikä tarvitsekaan. Imetykseen saa pyytää apua ja oman perheen tapa saa löytyä vähitellen.
Vauvan syntymän jälkeen syöminen täyttää ison osan vuorokaudesta. Vauva opettelee kertomaan nälästään ja kylläisyydestään, ja vanhempi harjoittelee tunnistamaan vauvan viestejä. Imetys onkin paljon muutakin kuin vauvan ravintoa. Sen aikana vauva saa myös läheisyyttä ja vuorovaikutusta. Rintamaito sisältää ravintoaineiden lisäksi immuunipuolustusta, kasvua ja kehitystä tukevia aineita.
Imetyksestä hyötyvät vauva ja imettävä vanhempi
Äidinmaito sisältää vauvan tarvitsemien ravintoaineiden lisäksi monia hyödyllisiä ainesosia. Se edistää vauvan puolustusjärjestelmän ja suoliston mikrobiston kehittymistä sekä suoliston kypsymistä. Monet ravintoaineet myös imeytyvät äidinmaidosta hyvin. Imetyksellä on hyötyjä myös äidin terveydelle. Se edistää kohdun supistumista synnytyksen jälkeen ja voi tukea synnytyksestä palautumista. Pitkäkestoinen imetys pienentää rinta- ja munasarjasyövän riskiä ja voi vähentää myös tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä myöhemmin elämässä
Imetyksellä ei tarvitse olla kellonaikoja
Pienen vauvan ruokailurytmi ei välttämättä muistuta aikuisen ateria-aikoja. Etenkin imetyksen alkuvaiheessa tiheä ja lapsentahtinen imetys tukee maidontuloa. Vauvaa kannattaa opetella seuraamaan kellon sijaan. Nälästä kertovat merkit alkavat usein jo ennen itkua. Samalla vauva saa itse säädellä syömistään. Pysähdy välillä katsomaan vauvaa imetyksen aikana. Millä tavalla juuri sinun vauvasi kertoo olevansa nälkäinen? Entä mistä huomaat hänen olevan kylläinen? Näiden pienten viestien tunnistaminen rakentaa pohjaa lapsentahtiselle ruokailulle myös myöhemmin.
Imetys saa näyttää teidän perheeltänne
Yhdelle imetys lähtee käyntiin helposti, toiselle sen opettelu vie enemmän aikaa. Joskus vauva saa rintamaitoa rinnasta, joskus lypsettynä. Toisissa perheissä vauva saa äidinmaidon lisäksi tai tilalla äidinmaidonkorviketta. Hyvän vauva-arjen mittari ei ole täydellisesti toteutunut imetyssuunnitelma. Jos imetys tuntuu tärkeältä mutta haastavalta, apua kannattaa pyytää matalalla kynnyksellä. Erityisesti imetyksen alkuvaiheessa tuki on on tärkeää, sillä imetys ei aina ole helppoa.
Myös imettävä tarvitsee huolenpitoa
Vauvan tarpeiden täyttäessä päivän omat perustarpeet voivat jäädä helposti taka-alalle. Säännöllinen syöminen, riittävä juominen ja lepo tukevat jaksamista vauva-arjessa. Kaiken ei tarvitse olla imettävän vanhemman vastuulla. Puoliso tai muu läheinen voi huolehtia ruoanlaitosta, kaupassa käymisestä tai muista arjen asioista. Jos joku kysyy, miten voisi auttaa, ruoka jääkaappiin on usein varsin hyvä vastaus. Imettäessä nesteen tarve lisääntyy. Juomiseen riittää yleensä oma janon tunne, eikä runsas juominen lisää maidon määrää. Vesilasi imetyspaikan lähellä on yksinkertainen arjen apu. Lue imetyksen aikaisesta ruokavaliosta täältä.
Muista D-vitamiini
Imetettävälle vauvalle suositellaan D-vitamiinivalmistetta 10 µg päivässä kahden viikon iästä lähtien. Myös imettävälle äidille suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg päivässä ympäri vuoden. Jos vauva saa äidinmaidon lisäksi D-vitaminoitua äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta, D-vitamiinilisän määrä määräytyy niiden käyttömäärän mukaan. Lue lisää täältä.
Makumatka alkaa jo maidosta
Vauvan tutustuminen makujen maailmaan alkaa jo ennen ensimmäisiä lusikallisia. Äidin syömän ruoan makuja välittyy rintamaitoon, joten vauva saa imetyksen kautta kokemuksia erilaisista mauista. Imettävän äidin ei tarvitse syödä erityisellä tavalla vauvan makumaailman vuoksi, vaan monipuolinen, tavallinen ruoka on hyvä lähtökohta.
Maidon rinnalle alkaa tulla uusia makuja
Suomessa täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään. Kiinteisiin ruokiin tutustutaan maisteluannoksina 4–6 kuukauden iässä vauvan kehityksellisten valmiuksien mukaan, ja kiinteä ruoka tulee aloittaa viimeistään kuuden kuukauden iässä. Imetystä voidaan jatkaa kiinteiden ruokien rinnalla vähintään vuoden ikään ja perheen niin halutessa pidempään. Kiinteiden ruokien aloittaminen ei siis tarkoita, että imetyksen pitäisi loppua. Ruokavalio laajenee vähitellen maidon rinnalla. Lue lisää artikkeleistamme:
- Vauva maistaa kiinteitä: kun pohdit, milloin ja miten ensimmäiset maistelut aloitetaan.
- Vauvan ruokavuosi: kun haluat tietää, miten vauvan syöminen etenee maidosta uusiin makuihin, sormiruokailuun ja kohti yhteisiä aterioita.
Imetys saa näyttää omanlaiselta
Imetyssuositukset perustuvat imetyksen terveyshyötyihin, mutta jokaisen perheen tilanne on erilainen. Imetys voi lähteä sujumaan helposti, vaatia aikaa ja tukea tai toteutua toisin kuin ennen vauvan syntymää oli ajateltu. Kaikki eivät voi tai halua imettää, eikä imetys aina onnistu toiveista huolimatta. Läheisyys, katsekontakti ja vauvan viesteihin vastaaminen ovat tärkeitä ruokintatavasta riippumatta. Jos imetys tuntuu tärkeältä mutta vaikealta, tukea kannattaa pyytää neuvolasta tai muusta imetysohjausta tarjoavasta palvelusta.
Ruokailun äärellä vauva oppii jo ensimmäisistä päivistä lähtien jotain tärkeää: minun tarpeeni huomataan ja niihin vastataan.
Lähteet:
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion ravitsemusneuvottelukunta (2019). Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. 2. uudistettu painos.
- Ruokavirasto: Imeväisikäiset ja lapset.
- Terveyskylä, Naistalo: Imetyssuositukset. Tarkistettu 9.12.2024.
- Terveyskylä, Naistalo: Imetyksen hyötyjä.
- Tiitinen, A. (2023). Imetys. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto.