8. Kohti koko perheen ruutusopua
Voitte keskittyä polun tähän osaan tai kulkea läpi hyvinvointipolun kaikki osiot. Hyvinvointipolussa on yhteensä yhdeksän osaa, jotka keskittyvät perhearjen keskeisiin kysymyksiin.
Monessa perheessä pohditaan, miten ruudut ja muu arki pysyvät tasapainossa. Ruudut koukuttavat sekä lapsia että aikuisia. Tässä osuudessa vinkkejä siihen, miten säilyttää sopiva suhde ruutujen ja muun tekemisen välillä.
Ruudut haastavat vanhemmuutta
Ruutuaika haastaa jokaista perhettä. Ruudun äärellä voimme rentoutua, pitää yhteyttä ja viihtyä. Toisaalta ruudut vetävät puoleensa liiankin usein. Ruutuaikaan liittyen haasteellisinta terveyden kannalta on erityisesti siihen liittyvä istuminen. Myös keskittymisvaikeudet, läsnäolon puute ja unihäiriöt yhdistetään ruutuajan lisääntymiseen. Mutta ruudut kuuluvat nykyelämään. Yhdessä keskustellen ja sopien on mahdollista löytää perheelle ruutusopua, mutta vanhemmalta tämä vaatii viitseliäisyyttä ja johdonmukaisuutta. Johdonmukaisuus ja ruutusäännöt kannattavat, koska silloin riitely vähenee ja mukava ilmapiiri kotona lisääntyy.
Vinkkejä perheen ruutuajan käyttöön
Tässä esimerkkejä ja vinkkejä, joista voi poimia omalle perheelle sopivia käytäntöjä.
- Luokaa ruutuajalle perheen yhteiset säännöt esim. ruutusopimus jääkaapin oveen. Anna lapselle mahdollisuus kertoa, mikä hänelle on tärkeää liittyen ruutuaikaan. Automaattisten kieltojen sijaan, keskustele ja tee säännöt yhdessä lasten kanssa. Laatikaa myös vanhemmille ruutusäännöt. Lapsella on oikeus vanhemman ruuduttomaan huomioon.
- Lapsi ei kykene vielä itse rajoittamaan ruutuaikaa, siihen tarvitaan aikuisen apua. Lapsen iästä riippuu millaiset säännöt, sopimukset tai ruutuajanhallintasovellukset kannattaa ottaa käyttöön. Juttele muiden samanikäisen lasten vanhempien kanssa.
- Tasapainota ruutuaikaa aktiivisella ajalla: ruutujen vastapainona on liikuntaa, leikkiä, kavereita ja ulkoilua.
- Sopikaa selkeä aika, jonka jälkeen puhelimet ja digilaitteet menevät yötauolle.
- Yhteiset sovitut ruuduttomat hetket, kuten esimerkiksi köllöttely, saunailta, ulkoilut, yhteinen lukuhetki, iltatoimet.
- Ruuduton ruokapöytä.
- Puhelinparkki, jossa puhelimet yöpyvät tai ovat tauolla, kun emme niitä tarvitse.
- Puhelin tai padi ei yövy sängyssä tai makuuhuoneessa.
- Käytämme ruutuja tietyssä paikassa esim. olohuoneessa.
- Telkkaria katsotaan yhdessä ja samaan aikaan ei käytetä muita ruutuja.
- Huomioviestit ja notifikaatiot ovat äänettömällä, jolloin piippaukset eivät keskeytä meitä jatkuvasti.
- Juttelemme yhdessä pelien, videoiden ja sovellusten sisällöistä.
- Pelaamme yhdessä tietokone-, konsoli- tai puhelinpelejä esim. perjantaisin.
- Joskus on hyvä olla tylsää. Silloin voi vaan olla 😊
Lapsen digihyvinvoinnin tähti – mistä lähteä liikkeelle
Tähden avulla voidaan pohtia lapsen ja koko perheen digilaitteiden käyttöä vapaa-ajalla.
-
- Millaisia tottumuksia digilaitteiden käytölle on tällä hetkellä?
- Mikä sujuu hyvin perheessänne?
- Mihin toivotte muutosta?
Katso myös toisella puolella olevat vinkit vanhemmalle.
Meidän perheen ruutusopimus
Yhteiset säännöt helpottavat rajaamista ja samoista asioista ei tarvitse neuvotella joka päivä uudestaan. Alla olevasta liitteestä voit tulostaa sivupohjan, johon täydennetään perheen yhdessä sopimat säännöt ja laitetaan esille esimerkiksi keittiöön.
- Mihin tilanteisiin ruudut eivät meidän kodissa kuulu?
- Miten illalla puhelimien kanssa toimitaan?
Joissakin perheissä on toiminut Peliajan ansaitsemis-taulukko. Peli- tai ruutuaikaa voi ansaista tekemällä esimerkiksi kotitöitä. Tällä sivulla malli esimerkki tämänkaltaisesta taulukosta, jonka voi tulostaa johon esiin. Sovitaan asiat joista saa merkinnän ja 5 viivaa tarkoittaa esimerkiksi 30 min peliaikaa lisää.
Uskalla rajoittaa ja näytä mallia
Lapsen kyky säädellä itseään ja omaa toimintaansa on vielä kehittymätön. Samoin on vielä nuorillakin, kehitys on kesken. Itsesäätelyä opitaan aikuisuuteen asti. Ruutujen lumo on valtava ja teknologia tuottaa nopeaa mielihyvää, johon aivot koukuttuvat.
Meidän aikuisten onkin todella tärkeä opetella itse tervettä suhdetta ruutuihin ja opettaa sitä sitten lapsillemme. Näyttämällä mallia, että valitsemme itse, koska ja millä nopeudella esimerkiksi puhelimen viesti- tai ilmoitusääneen reagoimme, lapset saavat terveen digisuhteen mallin. Terveiden digitaitojen harjoittelu vaatii vanhemmilta myös uskallusta rajoittaa. Lasten ruutuaikasuositusten mukaan (2026) ruutuaikaa tulisi olla melko vähän:
- 0-2 v. ei lainkaan
- 2-10 v. ruutuaikaa enintään 1h päivässä
- 11-13v. enintään 2h päivässä.
Jos perheessänne ollaan kaukana näistä rajoista, kannattaa aloittaa pienistä muutoksista kerrallaan ja pyrkiä löytämään hyviä käytäntöjä hetkistä, joihin ruudut eivät kuulu.
Liittoudu yhteen kavereiden vanhempien kanssa – yhdessä rajoittaminen on helpompaa.
Juttele kavereiden vanhempien kanssa ja yrittäkää luoda samanlaisia sääntöjä kaveruksille. Silloin niistä kiinni pitäminen on helpompaa ja myös lasten on helpompi toimia, kun eri kodeissa toimitaan samalla tavalla.
Et ole yksin. Moni vanhempi painii samojen haasteiden kanssa. Vertaisten kanssa keskustelussa voi saada arvokkaita ajatuksia.
Katso vastauksia vanhempien yleisimpiin ruutuaikakysymyksiin
5 vinkkiä lapsen ruuturaivoon
Kaikki vanhemmat tietävät, että lapsi saattaa raivostua kun ruutuaika loppuu tai jokin muu raja tulee vastaan. Tässä muutama ajatus näihin hetkiin, jotka ovat vanhemmuudessa monesti niitä rankimpia.
1. Muista, että lapsen tunne on normaali ja sallittu. Pettymys ja kiukku kuuluvat asiaan, kun rajat tulevat vastaan.
2. Yritä pysyä rauhallisena, älä lähde väittelyyn. Lyhyet lauseet: “Ymmärrän, että harmittaa. Nyt on aika lopettaa.” Toista ohje, älä anna kiukun johtaa neuvotteluun. Ja itseään voi vanhempana rauhoittaa sanomalla omassa mielessään: ”tämä on normaalia, kiukku kuuluu asiaan ja menee ohi”. Kiukun keskellä ei kannata yrittää kasvattaa ja perustella.
3. Tarjoa turvaa. Syli, läheisyys tai pelkkä rauhallinen läsnäolo.
4. Luota johdonmukaisuuteen. Kiukku menee ohi, rajojen pitäminen luo turvaa ja vahvistaa ruututaitojen oppimista.
5. Muita tekemisiä tarjolle. Lasta saattaa auttaa huomion kääntäminen toisaalle tai valmiit ”Mitä tekisin listat” joista saa vaihtoehtoista tekemisideaa, kunhan tunne vähän tasoittuu. Lista, jossa on ideoita ruuduttomista mukavista tekemisistä, kannattaa kerätä hyvällä hetkellä.
