Vanhemmuutta opitaan riittävän hyvässä arjessa

Vanhemmuuteen liittyy paljon asioita, joissa voisi olla aina parempi. Syyllisyyden tunne tulee helposti, kun lukee mediaa tai juttelee jonkun kanssa. Mutta riittävän hyvä arki on hyvä tavoite. Ja armollista on, että vanhemmuustaidot kasvavat yhdessä lasten kanssa.

Ihana arki, jossa huominen saattaa yllättää

Usein käy niin, että kun tuntee arjen olevan jotenkin hallinnassa, niin lapsi siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen ja taas onkin uuden tilanteen edessä, johon pitää keksiä ratkaisuja ja tapoja toimia. Ikään kuin vanhemmuustaitoja pitää opetella koko ajan lisää. Ja vaikka olisi jo yhden lapsen kanssa samoja vaiheita taklannut, saattaa toisen lapsen persoona olla ihan erilainen ja tilanne on taas uusi. Vertaistuki onkin usein arvokasta näissä tilanteissa, esim. juttelu jonkun muun vanhemman kanssa voi auttaa oivaltamaan uusia tapoja toimia myös omassa perheessä. Tai sitten vaan helpottaa, kun puhuu jollekin, joka ymmärtää. Ja usein kokeilemalla löytyvät ne omalle perheelle sopivat tavat.

Temperamentti vaikuttaa

Lapsen ja vanhemman temperamentti vaikuttavat paljon siihen, kuinka hyvin ymmärtää oman lapsen ajatusmaailmaa ja tahtotiloja. Jos temperamentit ovat hyvin erilaisia, ymmärtäminen on haastavampaa. Lapsessa temperamentti näkyy vielä puhtaammin, koska hän ei ole omaksunut vielä yhteisön käyttäytymismalleja ja toisaalta tunteita ei osata vielä pidätellä. Lapsen persoonassa näkyviä piirteitä on paljon, mutta 3 keskeistä vanhemmuuteen vaikuttavaa ulottuvuutta ovat:

Lapsen temperamenttipiirteitä janalla kuvattuna:

joustava————————— säännöistä, rutiineista pitävä
ulospäinsuuntautunut—————————–itsekseen viihtyvä
aktiivinen———————————passiivinen

Kaikki nämä 6 ominaisuutta ovat hyviä. Aktiivinen ei ole parempi kuin passiivinen, koska ääripäässä aktiivisuus näyttäytyy säntäilynä ja kaikesta kiinnostumisena. Passiivisempi lapsi on harkitsevainen ja esimerkiksi turvallisuusasioissa luotettava.

Ulospäinsuuntautunut lapsi on yleensä kekseliäs ja sosiaalinen, kun taas itsekseen viihtyvä lapsi analyyttisempi ja viihtyy hyvin myös ilman kaveria.

Joustavuus on ominaisuus, joka tekee sopeutumisen vaihtuviin tilanteisiin helpommaksi (lapsi kestää muutosta, univajetta jne paremmin) mutta sääntöorientoituneen lapsen vahvuus taas on organisointikyky ja taito pitää asiat hyvässä järjestyksessä.

Nämä ovat yleistyksiä, mutta vanhempaa voi auttaa miettimään missä kohden janaa oma lapsi on ja mitä vahvuuksia hänessä on. Haasteellisten piirteidenkin taustalta voidaan löytää vahvuuksia, joita arjessa ei tule ajatelleeksi. Vahvuuksia voi löytää omasta lapsestaan myös vahvuustehtävän avulla.

Paras vanhempi omalle lapselle

Sinä olet paras vanhempi omalle lapsellesi. Jokainen lapsi on ainutkertainen yksilö ja sinä tunnet hänet parhaiten. Voit luottaa itseesi ja teidän vahvaan yhteyteenne. Läheisyys ja kiintymys ovat onnellisuuden tärkeimpiä avaimia. Ja niitä tankataan yhteisissä hetkissä. Oikeaa mallia perhearjelle ei ole, jokainen perhe on omanlainen ja sellaisenaan oikeanlainen.

Lapsen kiukkua ja vastustelua on joskus vaikeaa vanhemman jaksaa, mutta niissä hetkissä lapsi testaa vanhemman luotettavuutta ja sitä, että vanhempi kestää ikävätkin tunteet. Uskalla tuottaa mielipahaa, silloin kun se on tarpeen, ja olla vahva pysymään sanoissasi. Tällaista vanhempaa vasten on turvallista ponnistaa.

5 ajatusta vanhemmuudesta

• Ollaan yhdessä – yhdessä syöminen, liikkuminen, pelailu ja kotoilu. Parhaat keskustelut syntyvät muiden asioiden lomassa, ei tenttaamalla.
• Läsnäolo ja kiinnostus lapsen asioihin – Lapsi kasvaa ja kehittyy koko ajan, tämä vaihe ei toistu. Pysäytä oma tekeminen välillä, kiinnitä kaikki huomiosi lapseen ja kuuntele hänen juttujaan. Kuule miten hurmaava lapsesi on!
• Itsearvostus -vanhemman itsearvostus antaa hyvän mallin itsetunnosta myös lapselle. Lapsi oppii mallista, miten pitää huolta itsestään. Miten puhun omasta itsestäni, osaamisestani ja kehostani? Miten liikun ja lepään jne?
• Anna lapsen osallistua ja kokea olevansa tärkeä lauman jäsen -sinulla on paikka tässä laumassa ja me tarvitsemme sinua.
• Hyväksyvä ja rakastava katse – rakentaa kokemusta, että minä olen tärkeä ja oikeanlainen.