Ylipaino ja kasvunseuranta

Miten tunnistan lapseni ylipainon?

Aikuisten painoindeksirajat (ylipaino 25 kg/m² ja lihavuus 30 kg/m²) perustuvat sairausriskeihin. Lasten ylipainoa ei voida määritellä aivan samalla logiikalla, koska lapsuudessa painoindeksi riippuu iästä ja toisaalta nuo sairausongelmat ilmenevät käytännössä vasta aikuisiällä. Tutkimusten perusteella tiedetään myös, että vaikka olisi lapsena lihava, jos aikuisena on normaalipainoinen, sairausriskit ovat samansuuruisia kuin jos olisi ollut aina normaalipainoinen. Lapsuuden ylipainoa ei voi siis määritellä lapsuudessa tulevien haittojen perusteella, vaan määritelmä perustuu aikuisuudessa ilmeneviin ongelmiin. Ylipainon seulonnan tarkoitus onkin löytää ne lapset, jotka ovat suurentuneessa riskissä altistua aikuisuuden ylipainoon liittyville terveysongelmille.  Käytännössä ylipainoseuloilla poimitaan ne lapset, jotka painonkehityksen jatkuessa ennallaan tulevat lapsuuden aikana ylipainoisiksi, eli joiden painoindeksi on 18-vuotiaana yli 25 kg/m² (hieman yli 10% tytöistä ja hieman yli 20% pojista).

Käytännössä esim. sellainen 5-vuotias, joka rikkoo ylipainoseulan niukasti, ei ole hiukkaakaan pyöreä tai ylipainoisen oloinen, vaan toimiva ja aktiivinen lapsi, jolle ei ole sillä hetkellä painosta mitään haittaa, mutta hän on tulossa ylipainoiseksi aikuiseksi. Silmämääräisesti lasten ylipainoa ei siis yleensä ole mahdollista todeta. Toki on sellaisiakin lapsia, jotka ovat niin lihavia, että heidän painonsa aiheuttaa heille selkeää haittaa (jaksaminen, liikkuminen, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt jne.), mutta he ovat vähemmistö. Kätevä työkalu tilanteen arvioimiseen on Terveyskirjaston iso-BMI –mittari, joka kertoo, mikä lapsen painoindeksi tulee 18-vuotiaana olemaan, jos painonkehitys jatkuu ennallaan. Esimerkiksi  5-vuotiaan sopusuhtaisen tytön painoindeksi voi olla 17,6 kg/ m², mikä ei hätkähdytä, mutta iso-BMI on 25,2 kg/m² eli lapsi on lievästi ylipainoinen, mutta suurta huolta ei ole.

Mitä minun on hyvä tietää vanhempana lapsen kasvukäyristä?

Lasten kasvunseurannan tarkoitus on löytää kasvuun vaikuttavia sairauksia ja häiriöitä ennen kuin ne aiheuttavat lapselle hankalampia oireita ja ongelmia.  Olennaisinta on siis todeta kasvun muuttuminen ja etsiä sen takana mahdollisesti olevia syitä. Käytännössä tämä tehdään arvioimalla lapsen kasvua terveiden ja hyvinvoivien suomalaisten lasten kasvutietoihin perustuvien kasvukäyrien ja –seulojen avulla.  Koska pituus ja kasvuaikataulu (murrosiän ajoitus jne.) ovat voimakkaasti perinnöllisiä ominaisuuksia, on tärkeää, että vanhempien kasvutiedot huomioidaan tässä arviossa. Pitkät vanhemmathan saavat keskimäärin pitempiä lapsia kuin lyhyet.

Miten puhun lapseni kanssa ylipainosta?

Se, miten lapselle kannattaa puhua, riippuu lapsesta ja kokonaistilanteesta. Lapselle on kuitenkin tärkeää kertoa, että ihmiset ovat eri kokoisia ja näköisiä ja hänessä ei ole mitään vikaa, ja painonseurannan ja terveydenhoitajan/lääkärin ohjeiden tarkoitus on pitää huolta siitä, että painon vuoksi ongelmia ei tulisi myöhemminkään.

Mitä tarkoittaa lapsen painonhallinta?

Koska ylipainon ehkäisyn perustana on aikuisuuden terveyshaittojen ehkäisy, lapsen painonhallinnan tavoitteena on ohjata painonkehitystä niin, että lapsesta tulee normaalipainoinen aikuinen. On harvinaista, että lapsen olisi syytä laihduttaa, ja laihduttamiseen onkin syytä mennä vain, jos lääkärin arvion perusteella se on tarpeen. Sairausriskien kannalta itse painoa huomattavasti tärkeämpää on, että lapsi omaksuu terveet elintavat jo lapsuutensa aikana. Jos ihminen syö terveellisesti ja liikkuu sekä nukkuu riittävästi, lisääntyneen rasvakudoksen aiheuttamat sairausriskit ovat todennäköisesti pienet, vaikka hän olisikin puntarin mukaan ylipainoinen.

Viisi tärkeintä asiaa, mihin olisi hyvä kiinnittää perheessä huomiota, jos lapsella on ylipainoa?

Perusperiaatteena on luonnollisesti, että koko perhe on mukana elintapojen säätämisessä. Sekä lasten että vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että perhe syö pääruokia mahdollisuuksien mukaan yhdessä, omien harrastusten lisäksi perheenjäsenet liikkuvat myös yhdessä jne. ja muutenkin terveet elintavat ovat koko perheen asia.

1. Säännölliset ruoka-ajat: Sen lisäksi, että turhaa napostelua tulee välttää paitsi ylipainon myös hampaiden terveyden vuoksi, on tärkeää, että kaikki pääateriat syödään. Syömisen on myös tärkeää tapahtua ruokapöydän ääressä eikä esim. tietokonetta käyttäessä tai televisiota katsoessa.
2. Liikkuminen: Lasten tulisi suositusten mukaan harrastaa reipasta liikkumista vähintään 1-2 tuntia päivässä. On tärkeää, että liikkuminen on monipuolista ja mielekästä, koska yksipuolinen ja hankalalta tuntuva liikuntaharrastus ei tule jatkumaan säännöllisenä.  Toisaalta ilman varsinaista liikuntaharrastustakin on mahdollista liikkua riittävästi ja pelkän liikuntaharrastuksen avulla liikuntasuosituksia on harvoin mahdollista täyttää. Motivaatio liikkumiseen kannattaa hakea painonhallinnan sijasta liikunnasta välittömästi tulevasta hyvästä olosta ja vireyden parantumisesta. Ruutuaika on myös syytä rajoitta korkeintaan  kahteen tuntiin päivässä.
3. Kasvikset ja kuitu: Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, tukee painonhallintaa ja jaksamista.
4. Uni: Riittävä ja hyvänlaatuinen uni tukee jaksamista, liikkumista sekä tervettä ruokahalua ja toisaalta ylläpitää tervettä aineenvaihduntaa ja elimistön normaalia toimintaa.
5. Joustavuus: Jos perusasiat (syöminen, liikkuminen, uni) ovat kunnossa muutama pitsa, munkki ja lekottelupäivä ei maata kaada. Liian tiukat dieetit ja epämiellyttävät tai hankalat liikuntaharrastukset eivät tule olemaan pysyviä. Mielihalujakin on tärkeä päästä sopivassa määrin toteuttamaan, eikä painonhallinta saa rajoittaa elämää liikaa. Elämäntapamuutoksia tehdessä hyvä nyrkkisääntö on, että niiden tulisi olla sellaisia, että niitä on realistista jatkaa koko loppuelämä. Käytännössä oikeat valinnat pyritään tekemään paitsi helpoiksi, myös miellyttäviksi. Terveelliset elämäntavat eivät tuo tuskaa ja kieltäymystä vaan iloa, rikkautta elämään ja hyvinvointia.

Jarmo Salo on lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (LT) sekä asiantuntijalääkäri (THL).