Lapset ja ruutuaika

Ruutuajalla tarkoitetaan kaikkien digilaitteiden parissa vietettyä aikaa (puhelin, tv, tietokone, padit, konsolipelit). Päivittäisen ruutuajan määrästä on hyvä keskustella yhdessä lasten kanssa ja sopia laitteiden käytölle meidän perheen rajat. Tarkkaa suositusta ruutuajalle on vaikea antaa, koska esimerkiksi koululaisilla  puhelin on osa yhteydenpitoa kavereiden kanssa. Kuulostele omaa lastasi ja uskalla tarvittaessa rajoittaa käyttöä. Toiset lapset ovat herkempiä ylivirittymään digilaitteiden käytöstä. Alle kouluikäisen lapsen ruutuaika on hyvä rajata enintään kahteen tuntiin päivässä, jotta päiviin mahtuu riittävästi aktiivista liikkumista ja vuorovaikutusta. Pienten lasten (alle 5 v) osalta WHO linjasi vuonna 2019, että ruutuaikaa saisi olla enintään 1 tunti päivässä  ja lähempänä vuoden ikää tai sen alle, ruutuaikaa ei tarvitsisi olla lainkaan.

1. Tee ruutusopimus ja uskalla rajoittaa

Koko perheen ruutusopimus auttaa rajojen noudattamista. Siihen voi kirjata esimerkiksi, että paljonko on peliaikaa viikossa, minä päivänä saa pelata tai missä puhelimet yöpyvät. Voi sopia, vaikka puhelimien latausparkin eteisen pöydälle yön ajaksi. Vanhemman tehtävänä on rajojen asettamisen ohella myös määrätietoisesti ja johdonmukaisesti pitää kiinni sovituista säännöistä. Näin lapsi oppii ymmärtämään, että sopimukset on tehty noudatettaviksi. Esimerkiksi, jos on sovittu, että puhelimet eivät tule ruokapöytään, on tärkeä aikuisena näyttää mallia ja toimia itsekin sääntöjen mukaan.

Opetelkaa yhdessä havainnoimaan millaisia oireita ruudun käyttö aiheuttaa lapselle. Jatkuvat kiukkukohtaukset ruutuajan loppumisesta tai ajatusten pyöriminen vain pelaamisessa tai sosiaalisessa mediassa, voivat olla merkki liian ruutuajan aiheuttamasta ylivirittyneisyydestä. Päänsärky, ärtyisyys, levottomuus, uniongelmat ovat myös oireita, jolloin viimeistään aika vähentää ruudunkäyttöä.

Sanoita lapselle mahdollisia oireita ja sääntöjä: ”Nyt näen, että sinua harmittaa, kun et saa pelata/katsoa padia, mutta välillä on hyvä antaa aivojen levätä ja keksiä muita leikkejä”, ” Näin myöhään ei voi enää katsoa ohjelmia,kun pitää rauhoittua kohta nukkumaan. Sitten huomenna ei väsytä koulussa”.  Lapsen aivot tarvitsevat palautumisaikaa digiärsykkeistä.

Tutustu: Ruutusopimus perheille ja Peliaika

2. Kiinnostu lapsen ruutulaitteiden käytöstä

Digilaitteet tuovat paljon hyvääkin. On vaikea kuvitella elämää ilman nopeaa yhteydenpitoa ja kuvien ottamista. Pelaaminen voi auttaa lapsen kielellistä oppimista, parantaa ongelmanratkaisukykyä ja kehittää visuaalista älyä. Täyskieltoja asettamalla vempainten positiiviset vaikutukset jäävät hyödyntämättä. Terveellä järjellä asetetut rajat ja avoin kiinnostus teknologian mahdollisuuksia ja lapsen laitteiden käyttöä kohtaan kantaa pitkälle.

3. Vinkkejä ruutuajan hallintaan;

• Jaa ruutuaikaa pienempiin osiin. Monen tunnin yhtämittainen ajanvietto kirkkaiden ja välkkyvien ruutujen ääressä rasittaa lapsen silmiä ja aivoja.
• Tehkää perheen oma ruutusopimus ja kirjatkaa se näkyville. Selkeä sopimus auttaa siihen, että joka päivä ei tarvitse käydä samaa keskustelua saako pelata ja kuinka paljon.
• Tutustukaa internetin, pelien ja sosiaalisen median maailmaan yhdessä. Osoita kiinnostusta lapsen laitteiden käyttöä kohtaan ja opasta, miten netissä käyttäydytään. Ensimmäiset käyttäjätunnukset voidaan luoda yhdessä.
• Pidä itsesi kartalla siitä, mitä ruudusta katsotaan, näytöltä seurataan ja nettiin kirjoitetaan.
• Lapsille voi asentaa esimerkiksi estoja ja aikarajoituksia puhelimeen tai tietokoneeseen.
• Munakellon pirinä on lapselle selkeä merkki siitä, että peliaika on nyt päättynyt.
• Tarkasta, missä asennossa lapsi touhuaa tabletin ääressä ja selailee älypuhelinta. Päänsärky on luonnollinen seuraus, jos selkä on mutkalla ja hartiat lysyssä.
• Auta lasta keksimään muutakin puuhaa ja tekemistä itsekseen ja kavereiden kanssa.

Hyvää lisätietoa aiheesta löydät esimerkiksi Lapset ja media -oppaasta, jonka ovat tuottaneet Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI), Aikakausmedia, Lastenlinkit.fi, Suomen Lions-liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Viestintävirasto.

 

Lue lisää ruutuajasta