Jokainen aikuinen voi turvata kehorauhaa
Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua pohtimaan, olenko minä vääränlainen. Kehorauha on lasten oikeus ja meidän aikuisten velvollisuutemme.
Ulkonäköpaineet ovat vahvasti osa kulttuuriamme ja yhä useampi lapsi kamppailee kehonkuvaan ja itsetuntoon liittyvien haasteiden kanssa. Eri kokoisia ja näköisiä kehoja arvioidaan jatkuvasti – mainoksissa, mediassa, viihteessä ja arkisissa kommenteissa. Aina emme edes huomaa sitä ja siksi helposti toistamme opittuja käytösmalleja. Kehoitsetunto (mitä ajattelemme omasta kehostamme) vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin, itsetuntoon ja liikunnalliseen aktiivisuuteen sekä lapsilla että aikuisilla. Kun arvostaa omaa kehoaan, siitä haluaa pitää myös hyvää huolta.
Jokaisella aikuisella on tärkeä rooli
Lapsi oppii suhtautumista kehoon, ruokaan ja liikkumiseen seuraamalla aikuisten toimintaa. Onkin tärkeä pysähtyä miettimään millaista mallia me aikuiset annamme ja millaista puhetta luomme lasten kasvuympäristöön? Olemmeko tyytymättömiä omaan kehoomme, asetamme sille tiukkoja vaatimuksia ja keskitymme hyvinvoinnissa liikaa painoon? Miten kommentoimme toisten ulkonäköä tai erilaisia kehoja? Osoitammeko hyväksyntää, rohkaisua ja kannustusta tasapuolisesti kaikille lapsille?
Jos huomaa puhuvansa itsestään tai kehostaan kriittisesti – tai keskittyvänsä liikaa painoon tai ulkonäköön – ei tarvitse syyllistyä vaan pyrkiä muuttamaan puhe hiljalleen myötätuntoisemmaksi ja armollisemmaksi – tästä hyötyvät sekä lapset että aikuiset. Näistä opituista käyttäytymismalleista voi myös opetella pois – tästä hyötyvät sekä lapset että aikuiset. Sisäisen puheen ja sanojen muuttaminen ei ole helppoa, ja siihen kannattaa tarvittaessa pyytää apua. Ensimmäinen askel on oppia tunnistamaan omia ajatusmalleja ja pysähtyä niiden äärelle ja vähitellen muuttaa tapaansa toimia tai sanoittaa asioita. Harjoitukset, kuten tietoisuus- ja läsnäoloharjoitukset, voivat auttaa vahvistamaan myötätuntoista suhtautumista itseen. Vanhemmilla on suuri rooli, mutta myös muut aikuiset, kuten opettajat, harrastusohjaajat, naapurit, isovanhemmat ja monet muut vaikuttavat kasvavan lapsen kehosuhteeseen.
Miten toimia kehorauhanturvaajana lapsille?
Jokainen lapsi ansaitsee kasvurauhan eli rauhan kasvaa omaksi itsekseen ilman ulkonäköpaineita. Lapsen suhde omaan kehoon on herkkä asia, joka rakentuu arjen pienissä kokemuksissa ja kohtaamisissa. Tapa, jolla puhumme ja toimimme ruoan ja liikkumisen äärellä, kertoo lapselle samalla siitä, miten kehoa kuuluu kohdella – hyväksyvästi vai kriittisesti. Siksi arjen sanat ja teot rakentavat vähitellen lapsen suhdetta omaan kehoon: tukevatko ne iloa ja arvostusta vai kontrollia ja riittämättömyyttä.
Puhu ruuasta myönteisesti
Lisää tällaista puhetta:
- ”Ruokailu on tärkeä yhdessäolon hetki. On kiva syödä yhdessä!”
- ”Meidän perheessä nautitaan ruoasta – herkuista ja arkiruoasta.”
- ”Kaikki ruoat voivat olla osa tasapainoista ruokailua”.
Vältä mustavalkoista ja kontrolloivaa puhetta ruuasta:
- ”Ota nyt jotain terveellistä – tuo on epäterveellistä.”
- ”Voin ottaa suklaata, kun kävin salilla.” ”En voi ottaa kakkua, kun on jo tätä pianoa”.
- ”Meillä syödään terveellisesti, se on itsekuri mikä ratkaisee.”
-> Tärkeää siksi, että myönteinen ruokapuhe tukee joustavaa syömistä ja kehon kuuntelua, sekä ajatusta siitä, että ruuasta saa nauttia. Mustavalkoista tai syyllistävää puhe ruuasta voi vahvistaa lapselle viestiä, että ruoka on jotain, mitä pitää ansaita tai hallita itsekurilla
Puhu liikkumisesta ilon ja hyvän olon asiana
Lisää tällaista puhetta:
- ”Lähetään ulos, siitä tulee hyvä olo ja mieli”.
- ”Tuntuipas hyvältä kehossa ja olipa hauskaa”.
- ”Keho oppii harjoittelun avulla monenlaisia taitoja”.
Vältä suorituskeskeistä tai ulkonäköön sidottua puhetta liikkumisesta:
- ”Nyt pitää ryhdistäytyä – paino pysyy kurissa, kun liikkuu vaan enemmän.”
- ”Liikunnan pitää tuntua, että tulee tulosta”.
- ”Täytyy päästä kesäksi bikinikuntoon.”
-> Tärkeää siksi, että myönteinen liikkumispuhe vahvistaa kehon arvostusta ilon ja hyvän olon kautta. Kun liikunta ei liity paineisiin vaan iloon ja liikunnan tuoman hyvän olon tunnistamiseen, se tukee tervettä kehosuhdetta ja ehkäisee ulkonäköpaineita.
Luo hyväksyvää ilmapiiriä kaikenlaisille kehoille
Lisää tällaista puhetta:
- ”Kaikki kehot ovat rantakuntoisia – mennään yhdessä uimaan!”
- ”Olen kiitollinen kehostani – se tekee paljon puolestani.”
- ”Kaikki kehot ovat erilaisia, meidän ei tarvitsekaan olla samanlaisia. Kaikilla on omat supertaidot.”
Vältä kehoja arvioivaa tai ulkonäköön keskittyvää puhetta:
- ”Oletpa lihonut /laihtunut.”
- ”Noi vaatteet ei sovi sun kokoiselle”
-> Tärkeää siksi, että hyväksyvä puhe kaikista kehoista luo ilmapiirin, jossa lapsi kokee olevansa riittävä ja arvokas juuri sellaisena kuin on. Se ehkäisee kehohäpeää ja ulkonäköpaineita, ja tukee vahvaa, myönteistä kehosuhdetta läpi elämän.
Voimme yhdessä muuttaa suuntaa
Katso video, joka pysäyttää pohtimaan, miten kehoon ja painoon liittyvät asenteet näkyvät lapsen kasvuympäristössä – mutta myös muistuttaa, että suuntaa voi muuttaa. Jokaisella aikuisella on tärkeä rooli. Pienillä teoilla ja sanoilla voit olla kehorauhanturvaaja ja rakentaa parempaa terveen kasvun ympäristöä lapsille.
Yksikään lapsi ei saa tulla kiusatuksi kokonsa tai ulkonäkönsä vuoksi. Myötätunto, lämpö ja lempeys luovat pohjan kehorauhalle koko elämän ajaksi.
Katso 6 vinkkiä miten tukea lapsen kehotyytyväisyyttä