Kun lasta kiusataan, mitä voi vanhempana tehdä?

Jokainen vanhempi toivoo, että omalla lapsella on kavereita ja hän viihtyy koulussa, varhaiskasvatuksessa ja muissakin ryhmissä. Ja, että lapsi on onnellinen. Jos alat epäillä, että lapsesi kokee kelpaamattomuutta tai ulkopuolisuutta kaveriryhmissä, on tärkeää pysähtyä ja tukea lasta. Lapsi voi ajatella, että hän on jollain tavalla vääränlainen.

Vastuu kiusaamisen lopettamisesta on aina aikuisilla

Jos mietit, että kokeeko lapsesi kiusaamista: havainnoi herkästi lapsesi mielialaa ja muutoksia olemuksessa. Yksinäisyys ja kiusaamisen aiheuttama kurja mieli voi viedä lapsen hymyn ja tehdä hänestä alakuloisen. Kiusattu lapsi kokee usein häpeää ja luulee, että kiusaamisen syy on hänessä itsessään. Erilaiset epämääräiset kivut ja halu poissaoloon koulusta voivat lisääntyä. Lapsen voi olla vaikea mennä nukkumaan ja uni voi muuttua levottomaksi. Koulumatka voi pidentyä, kun lapsi yrittää löytää turvallisia reittejä.

Ensimmäiseksi: Ota selvää mitä on tapahtunut

• Hengitä syvään ja kuuntele lastasi. Jos lapsi luottaa sinuun tarpeeksi puhuakseen asiasta, kuuntele häntä kyseenalaistamatta. Kehu siitä, että hän kertoo asiasta.
• Tee lapsen olosta turvallinen. Lohduta häntä. Lapsi on luultavasti mieli maassa ja haluaa saada rakkautta ja turvaa, iästä riippumatta.
• Selvitä faktoja. Tieto on tärkeää, joten ota selvää kaikista yksityiskohdista ennen kuin toimit. Muista kuunnella tuomitsematta ja säästä reaktiosi siihen, kun lapsi ei ole läsnä. Ota selvää, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut: aika, paikka, oliko muita paikalla, nettikiusaaminen ym. asiat.
• Kerro lapsellesi, että arvostat kun hän kertoi sinulle tapahtuneesta. Usein lapset voivat tuntea syyllisyyttä “juoruilusta”. Kerro, että hän teki oikein.
• Sano selvästi ja usein, ettei kiusatuksi joutuminen ole hänen syytään
• Älä lupaa pitää asiaa salassa, koska silloin asiaan on mahdotonta puuttua. Lupaa kuitenkin, ettet tee mitään juttelematta ensin hänen kanssaan. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen oloon koulussa ja vapaa-ajalla. Nyt mietitään, miten toimitaan ja tämä on aikuisten asia.

Toiseksi: Toimi

• Mene tapaamaan lapsesi opettajaa tai harrastusryhmän ohjaajaa. Aikuisten tulee saada tietää tapahtuneesta ja toimia sen mukaan.
• Jos kiusaaminen ei lopu opettajan/ohjaajan puuttumiseen, puhu jollekin ylemmälle taholle. Lasten välinen kiusaaminen on vakavaa ja siihen pitää tarttua heti. Opettajilla ja ohjaajilla on yhä enemmän koulutusta ja välineitä puuttua tällaiseen asiaan, mutta keskustelua tarvitaan.

Lue lisää: https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/kiusaaminen-mita-vanhemmat-voivat-tehda/

Ja jos kaipaat vertaistukea ja keskustelua muiden vanhempien kanssa, voit ilmoittautua ohjattuun verkkokeskusteluun https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/vertaistukea-verkossa-kiusaamista-kokeneiden-lasten-vanhemmille/

Arvioi tilannetta. Hyvä on muistaa, että kaikissa lasten välisissä erimielisyyksissä ei ole kyse vakavasta kiusaamisesta: lasten välillä on paljon ihan tavanomaista vitsailua ja nahistelua. Kaverisuhteet voivat välillä takkuilla. Joskus loukataan ja loukkaannutaan, sovitaan taas ja pyydetään anteeksi ja jatketaan kaveruutta. Vanhempana on hyvä tiedostaa myös omia kokemuksia kiusaamiseen ja ulkopuolisuuteen liittyen. Joskus käy niin, että jos on itse kokenut vastaavaa, voi alkaa pelkäämään oman lapsen puolesta näitä asioita melko herkästi.

Kiusaaminen on vakava asia ja oman lapsen tuntien, kannattaa kuuntelemaan lasta herkästi.  Ja jos kiusaamisepäily herää, tarvitaan aikuisia nostamaan ongelma esiin ja vastuuttamaan ryhmän lapset toimimaan uudella tavalla. Aikuisia tarvitaan seuraamaan, että kiusaaminen varmasti loppuu

Tue lasta. Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, että hänellä on oikeus elää omaa elämäänsä rauhassa ja juuri sellaisena kuin on, huolimatta siitä, mitä muut sanovat tai väittävät. Kukaan muu ei voi häntä määrittää tai määrätä, vaan hänellä on oikeus itse päättää itsestään. Miettikää yhdessä, mitä tehdä ja miten hän toimii vastaavissa tilanteissa. Rohkaise jatkossakin kertomaan asiasta aikuisille.

Miettikää yhdessä miten lapsi voi toimia vastaavissa tilanteissä, esimerkiksi:

• tilanteesta pois lähteminen,
• toiseen seuraan hakeutuminen,
• miten vastata kiusaajalle,
• sanat-joita voi sanoa omassa mielessään jne.

Yritä vanhempana pysyä rauhallisena vaikka omat tunteet kuohuvat. Lapselle on tärkeää kokea turvallisuutta vanhemman seurassa ja tuntea, että tästä selvitään yhdessä.