Lapsen oma liikuntaharrastus

Lapset ovat erilaisia liikkujia. Liikunnallinen harrastus tuo arkisen leikkiliikunnan ohella lisää liikettä lapsen elämään. Liikunnan harrastaminen ohjatussa ryhmässä kehittää myös yhdessä tekemistä ja oma-aloitteisuutta. Ryhmässä harrastaminen on myös keino saada uusia kavereita.

Joskus harrastuksesta voi tulla jo varhaisessa vaiheessa kilpailuhenkinen. Tällöin lapset, joilla ei ole kiinnostusta pyrkiä huipulle usein jättävät harrastuksen liiallisen totisuuden vuoksi. Kilpailullisesti mitattavien tulosten sijaan valmentajien ja vanhempien olisi hyvä kiinnittää huomiota lasten viihtymiseen ja oppimiseen. Liikkumisen ja uusien taitojen oppimisen ilo ykkösteemana innostaa kaikenlaisia lapsia harrastamaan

Lapsen mieltymykset eivät välttämättä ole samanlaisia kuin aikuisen. Tunnistatko täältä omasi ja lapsesi liikuntatyypit (voit tehdä myös leikkimielisen liikkujatyyppitestin täältä)? Lapsi saattaa kokea kilpailemisen ikävänä eikä halua harrastaa mitään urheilulajia. Anna lapselle mahdollisuus puhua mieltymyksistään, jotta hän saa liikkua haluamallansa tavalla. Lapsi ei välttämättä innostu hiihdosta tai jalkapallosta, mutta hän pitää liikuntamuodoista, joissa ei tarvitse kilpailla. Esimerkkejä tällaisista liikuntamuodoista ovat: kiipeily (boulderointi, seikkailupuistot), skeittaus, BMX-pyöräily, parkour, lumilautailu.

Vanhemman rooli tukijana ja kannustajana

Ohjatusta liikunnasta innostuneen lapsen vanhempien kannattaa jutella lapsen kanssa, millainen liikunta olisi lapselle mieluista. Vanhemman tehtävänä on kannustaa ja tukea lasta tämän harrastuksessa sekä huolehtia siitä, että liikuntaharrastuksen ilmapiiri on lapselle sopiva. Harrastajan edistymisen huomaaminen sekä taidoista kehuminen vahvistaa lapsen liikunnallista itsetuntoa ja inspiroi myös jatkamaan liikuntaharrastusten parissa.

Muista kysellä lapselta, millaisesta liikkumisesta hän pitää. Anna lapsen kokea onnistumisen tunteita liikunnan parissa. ”Liikun” -sivu auttaa lasta kertomaan, millä tavoin hän tykkää liikkua. Voitte tulostaa kuvan ja täyttää sen yhdessä.

Aikuisen on hyvä pohtia seuraavia asioita:

• Onko liikuntalajin valinnut lapsi vai aikuinen?
• Kannustanko lasta kilpailuun vai riittävätkö onnistumisen kokemukset?
• Tunnenko lapseni jaksamisen rajat?
• Jääkö lapselleni aikaa tarpeelliseen oleiluun ja vapaa-aikaan?
• Sopiiko liikuntaharrastus luontevasti perheemme päivärytmiin?
• Huomaanko lapseni kehittymisen vai vaadinko mahdollisesti turhan paljon?
• Sopivat liikuntavarusteet tekevät liikkumisesta mukavaa ja turvallista. Urheiluvälineitä voi hankkia käytettyinä ja pieneksi käyneet laittaa uudelleen kiertoon.

Rasittava ja kevyt liikunta muodostavat kokonaisuuden

Pihapelit sekä koulu- ja perheliikunta ovat urheilevallekin lapselle tärkeitä liikkumisen muotoja. Perheenä voidaan esimerkiksi hiihtää, luistella, pyöräillä, uida ja tehdä luontoretkiä. Täältä löydät vinkkejä pyöräilyn harjoitteluun lapsen kanssa. Omassa olohuoneessa voi tehdä yhdessä lapsen kanssa yhtä jos toista hauskaa temppua. Innostaisiko esimerkiksi uusi laji, trikkaus, teidän lapsia – ja ehkä aikuisiakin? Arjen aktiivisuus ja hyötyliikunta tukevat lapsen rasittavampaa liikkumista. Kannusta lasta kulkemaan välimatkat lihasenergialla, mistä kiittää hyvinvoinnin lisäksi myös ympäröivä luonto. Ohjatun harrastetoiminnan ja arkiaktiivisuuden tulisi muodostaa toisiaan tukevan kokonaisuuden. Liikkuminen on rentoa ja mukavaa toimintaa osana arkielämää.