Hyppää sisältöön
Etusivu / Arki ja vanhemmuus / Tunnetaidot / Meidän perheen tunnetaidot

Meidän perheen tunnetaidot

Pieni hetki rauhoittumiselle on hyvää tekevä tapa arkihälinän keskellä.

Anne Kuusisto, Lapsiperhe-ja mielen hyvinvoinnin asiantuntija
Julkaistu 18.10.2022
Päivitetty 6.2.2024

Pieneen ihmiseen mahtuu paljon tunteita. Päiväkotiin lähtö voi pelottaa ja oudot ihmiset ujostuttavat. Pikkusisko on ärsyttävä ja  pilaa kaikki leikit. Kiukuttaa, kun äiti käskee lähtemään pois puistosta, vaikka mäenlasku on vielä kesken. Illalla kaikki saavat halauksen ja hyvänyönsuukon. Näiden ja monien muiden tunteiden tunnistamisen kautta lapsi oppii vähitellen myös säätelemään niitä.

Kaikki tunteet ovat sallittuja

Pahan mielen, ärtymyksen ja surun hyväksyminen sekä ilmaisu ovat tärkeitä taitoja. Lapsi ei osaa vielä säädellä omia tunnereaktioitaan ja hän tarvitsee siihen aikuisen apua, ns. kanssasäätelijää. Pahan tuulen puuskassaan lapsi tarvitsee aikuisen tukea kokeakseen olevansa turvassa ja saadakseen mallia miten toimia vahvan tunteen kanssa. Aikuinen rauhoittaa lasta usein jo omalla olemuksellaan. Tunnetta voi sanoittaa esim. ”Huomaan, että olet vihainen. Ei ole hätää.” Hyväksyvässä ilmapiirissä lapsi tuntee olevansa merkityksellinen niin hyvän- kuin pahantuulisenakin. Tärkeää on puhua tunteista silloin, kun lapsi on rauhallinen ja kertoa mikä on sallittua ja mikä ei.

Vanhemmuus opettaa myös aikuiselle paljon omista tunteista ja niiden säätelystä. Usein vanhemmat kuvaavatkin hätkähtäneensä omaa voimakasta tunnereaktiota, jonka esim. lapsen kiukku herättää. Kaikki tunteet kuitenkin kuuluvat myös vanhemmalle ja niiden käsittelyä onneksi oppii lapsen kasvaessa. Toisten vanhempien kanssa käydyt keskustelut voivat olla arvokkaita, koska toisen mallista voi löytää hyviä keinoja myös omien tunteiden käsittelyyn ja itsemyötätuntoon.

Kiukkupuuskat ovat joskus rajuja

Tunteet purkautuvat usein rajustikin ja lapsi toivoo kokemusta, että aikuinen kestää tämän minun kiukkuni vaikka itse olen sen kanssa neuvoton. On hyvä, jos vanhempi on etukäteen päättänyt miten toimii haastavien tunteiden leiskuessa. Kun omatkin tunteen kiehuvat, on hyvä olla jokin ennalta päätetty toimintatapa. Aikuisen kannattaa miettiä: mikä meidän perheessä on sallittua ja miten toimin. Oman kiukun kanssa ei kannatta yrittää kasvattaa lasta. Kasvattaminen ja asioiden käsittely tapahtuu kaikkien rauhoittumisen jälkeen.

Käyttäytymisen säätelyä opitaan kaiken ikäisenä ja aikuinen voi antaa mallin myös tässä oppimisessa. Hermostumisen jälkeen on hyvä antaa mallia anteeksipyytämisestä myös itse ja nimetä omia tunteita.

Auta lasta tunteiden tunnistamisessa

  • Aikuista tarvitaan antamaan tunteille nimiä sekä selventämään tunteiden syitä ja niistä johtuvia seurauksia. Tunteista keskustelemalla lapsi oppii sanoja, joilla kuvata omia tunnetilojaan. Muiden tunteiden huomioiminen kehittää sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä vähitellen.
  • Aina kun lapselta kieltää jotakin esim. toisten lyömisen kiukkuisena, pitää antaa vaihtoehtoja mitä tehdä ison tunteen vallassa (esim. saako huutaa vessassa, työntää seinää tai lähteä pois riitatilanteesta).
  • Ohjaa lasta huomaamaan erilaisia tunnetiloja esimerkiksi kirjoja lukiessa. Miettikää, miltä henkilöistä tuntuu ja miten tunteet saavat heidät toimimaan. Millainen sammakko on rakastuneena? Miksi lorun siili on surullinen?
  • Muista kertoa ääneen omista tunnetiloistasi. Selitä lapselle, miksi jokin asia huolestuttaa tai ilahduttaa.
    Samalla periaatteella myös lapsen tunteita kannattaa havainnoida ääneen: ”Minusta näyttää siltä, että olet innostunut tästä pelistä.” Lapsen on kuitenkin alusta lähtien hyvä oppia, että vain hän itse kokee omia tunteitaan.
  • Keskustelkaa ristiriitatilanteiden jälkeen siitä, mitä tapahtui. Miltä kenestäkin tuntui missäkin vaiheessa? Mikä meni pieleen ja mitä opittiin tulevaa varten?

 

Rentoutusharjoitukset katkaisevat kiireen

Arjesta nauttiminen on vaikeaa, jos keho ja mieli ovat kireänä. Ajatus harhailee, olo on levoton ja keskittyminen hankalaa. Kiire ja virikkeiden loputon virta ulottuvat lapsenkin elämään. Pieni hetki hiljentymiselle on hyvä ottaa tavaksi arkihälinän keskellä. Yksinkertaiset rentoutus- ja läsnäoloharjoitukset sopivat hyvin lapsille. Harjoitusten avulla voi saada apua keskittymiseen, jännittämiseen, pelottaviin hetkiin ja nukahtamiseen. Tietoisen rentoutumisen opettelu edistää myös tunnetaitojen säätelyä.

  • Jännityksen ja rentouden välisen eron tunnistaminen on yksi helppo keino opetella rentoutumaan. Voitte kokeilla vartalon tietoista jännittämistä ja rentouttamista vuorotellen. Mielikuvat auttavat lasta; esim. pyydä häntä olemaan jäykkä robotti ja sen jälkeen valuva hiekka. Opeta lasta kuulostelemaan tuntemuksiaan. Missä jännitys tuntuu? Miten kehossa näkyy rentous?
  • Rauhoittukaa pieni hetki ruokapöydän ääressä ennen syömistä. Jokainen voi vuorollaan kertoa esimerkiksi jonkin tapahtuman omasta päivästään.
  • Lapsille sopivat hyvin tietoisten arjen toimien harjoitukset. Kokeilkaa omenan syömistä tai hampaiden harjausta mahdollisimman hitaasti ja keskittyen. Kiinnittäkää huomio eri aisteihin yksi kerrallaan; miltä tuntuu poskissa, kielessä jne. Miltä kuulostaa, tuoksuu, näyttää?
  • Rakkaan pehmolelun uneen keinuttaminen auttaa lasta keskittymään hengitykseen. Aseta pehmolelu selällään makaavan lapsen vatsan päälle ja pyydä lasta seuraamaan, miten se nousee ja laskee hengityksen tahdissa.
  • Rauhoita lapsi uneen silittelemällä häntä koko kehon alueelta. Silittele unten maille erikseen jalat, kädet, vatsa, rintakehä sekä pää. Tuttu laulu tai hyräily voivat olla myös rentoutumisen laukaisevia tekijöitä.
  • Kokeilkaa rentouttavan tekstin lukemista lapselle esimerkiksi osana iltarutiineja.

 

Kurkkaa myös Mieli ry:n Tunnerobotti tunteiden tunnistamisen harjoitteluun

Lue lisää Tunnerobotista

 

Lue seuraavaksi

Tehtävät
Hyvinvointikurssi
Digikortti
Some