Millaisia tunteita lapsen ylipaino herättää

Lapsen ylipaino herättää monenlaisia tunteita

Rakkaus: Vanhemmuus tuo tullessaan paljon erilaisia, voimakkaita tunteita. Kaikkien tunteiden päällä on rakkaus ja suojelutahto omaa lasta kohtaan. Vanhemmat tuntevatkin myös huolta omasta lapsesta ja tämän hyvinvoinnista. Huolta on lapsen psyykkisestä hyvinvoinnista sekä minäkuvan ja itsetunnon kehittymisestä. Kiusaaminen ja syrjään jäämisen uhka huolestuttaa myös. Lapsen terveys ja fyysinen jaksaminen tulevaisuudessa voi mietityttää; minkälaisia haittoja lapselle voi tulevaisuudessa koitua.

Syyllisyys: Vanhemmuuteen kuuluu usein hieman syyllisyyttä. Monet vanhemmat kokevatkin syyllisyyttä ja epäonnistumisen tunnetta myös lapsen ylipainosta. Varsinkin pienen lapsen elintavat, syöminen ja fyysinen aktiivisuus koetaan pitkälti vanhemman vastuulla oleviksi asioiksi, joten ylipainon kertyminen tuntuu suoralta viestiltä omasta epäonnistumisesta. Myös se, että lapsen painonkehityksessä ei tapahdu positiivista muutosta tarkkailusta huolimatta, voi lisätä epäonnistumisen tunneta.

Turhautuminen: Alakouluikäisten lasten vanhemmat ovat kertoneet lapsen ylipainon herättäneen turhautumisen, voimattomuuden ja neuvottomuuden tunteita sekä ärtymystä. Kouluikäisen lapsen valintoihin ei voi vanhempana aina vaikuttaa ja se turhauttaa. Lapsi saattaa esimerkiksi käydä itse ostamassa herkkuja ja olla fyysisesti passiivinen, vaikka häntä yrittäisi kannustaa parempiin valintoihin. Tällaisessa tilanteessa vanhempi ei välttämättä tiedä, mitä voisi enää tehdä tilanteen eteen. Turhautumista voi aiheuttaa myös se, että omista muutosyrityksistä huolimatta riittävästi positiivista kehitystä ei tunnu tapahtuvan; lapseen yksinkertaisesti tuntuu tarttuvan painoa vaikka elintavat olisivat melko hyvällä mallilla.

Realistinen: Useat vanhemmat pystyvät suhtautumaan lapsensa tilanteeseen myös melko maltillisesti ja neutraalisti, ja käsittelevät asiaa varsin realistisesta näkökulmasta. Nähdään lapsen olevan vielä kasvavassa iässä eli hänen kehossaan tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Ylipainoa ei nähdä mitenkään lopullisena asiaintilana tai syynä paniikkiin, vaan tilanteen kehittymistä tulevina vuosina halutaan seurata jokseenkin rauhassa. Tärkeintä on pyrkiä pitämään lapsen elintavat hyvinä ja painonkehityksen suunta jatkossa oikeana sekä ehkäistä mahdollisten ongelmien syntymistä. Lapsen ylipaino onkin vain yksi tekijä perheen arjessa, ja sitä hoidetaan perheen voimavarojen mukaan – hankalat perhetilanteet tai kiireinen arki yksinkertaisesti asettavat rajansa sille, miten paljon painoon voidaan keskittyä.

Millaista tukea vanhemmat kaipaavat?

Vanhemmat kokevat usein, että lasten painosta huolehtiminen ja terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen jää usein perheen vastuulle, vaikka samaan aikaan moni ulkopuolinen asia haastaa lasten painonhallintaa (esim. älypuhelimet, epäterveellisen ruoan ja herkkujen saatavuus jne.) Toiset perheet kaipaavat myös vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Vanhemmat haluavat ylipäätään ympäriltä (vertaisilta, terveydenhuollosta, muilta ihmisiltä) ymmärrystä siihen, että lapset ja tilanteet ovat erilaisia. Osa vanhemmista hakee netin välityksellä tietoa ja kaipaa myös terveydenhuollosta konkreettisia vinkkejä, joita voi muovata omaan arkeen sopivaksi.

Mistä oman lapsen ylipaino johtuu?

Vanhemmilla on pääsääntöisesti melko selkeä käsitys siitä, millaiset syyt ovat johtaneet heidän lapsensa ylipainoon. Ylipainon nähdään usein olevan monen asian summa. Toiset vanhemmat kokevat, että koko perheen ruokavaliossa olisi parantamisen varaa. Lapsella voi olla myös hyvä ruokahalu ja annoskoot isoja. Kouluikäiset lapset pääsevät myös itse kauppaan ostamaan herkkuja. Fyysisen aktiivisuuden puute nähdään ylipainon taustatekijänä usein etenkin yhdessä syömisen haasteiden kanssa. Kiinnostavaa liikuntaharrastusta on voinut olla haastava löytää, tai lapsi tarvitsee muuten paljon kannustusta liikkumiseen. Ruudut tai esimerkiksi taideharrastukset vetävät enemmän puoleensa.   Toisiin lapsiin paino myös tarttuu helpommin, geneettinen alttiuskin on taustalla.

Mitä vanhemmat ajattelevat omasta roolistaan, kun lapsella on ylipainoa?

Vanhemmat pyrkivät vaikuttamaan lapsensa painonkehitykseen terveitä elintapoja tukemalla ja niihin kannustamalla. Syömistä pyritään suuntaamaan terveellisempään suuntaan ja tekemään pieniä muutoksia esimerkiksi perheen ruokavalioon, lapsen ruokailutapoihin tai välipaloihin. Lapsen liikuntamääriä yritetään lisätä, esim. etsimällä lapselle mieluisa liikuntaharrastus ja kannustamalla liikkumiseen. Myös yhteiseen ruokailuun ja liikkumiseen halutaan panostaa enemmän.
Monet kokevat, että kaikkea on jo kokeiltu. Silloin se, että lapsella on ylipainoa täytyisi vain hyväksyä. Keskitytään pitämään elintavat hyvinä, tuetaan itsetuntoa ja hyvää kehonkuvaa. Lue lisää lapsen itsetunnon tukemisesta.

Vanhempien kommentteja aiheeseen

Millaisia tunteita oman lapsen painon kehitykseen liittyy?

• ”Kyllähän se ärsyttää, että yrittää parhaansa, ja toinen yrittää parhaansa, ja tilanne ei korjaannu.”
• ”Lohduttaudun siihen, että hän on kuitenkin vielä pieni poika, ja seuraavaksi tulee teini-ikä ja sitten pakka menee siinä vaiheessa useasti aika lailla uusiksi, että ei myöskään syytä paniikkiin. Että monenlaista asiaa sitten vielä tulossa, eli tämä ei ole lopullinen asiantila kuitenkaan.”
• ”Kyllähän se henkilökohtaisesti pahalta tuntuu, että jos lapsella on tälläistä ongelmaa, kun on kuitenkin itse päävastuussa lasten ruokkimisesta ja myös siitä että ne saa tarpeeksi liikuntaa, ja niillä on mahdollisimman terve ja mahdollisimman hyvä kasvuympäristö. Kyllähän se tietenkin ihan henkilökohtaisesti tuntuu. Ei se millään muotoa mukavaa ole.”
• ”Olen kokenut vanhempana avuttomuutta, miksi lapsi on lihava. Miten olen epäonnistunut vanhempana? Itsellä on syyllinen olo. Tunnen häpeää ja vihaakin tilannetta ja itseä kohtaan.”

Onko lapsi joutunut kokemaan kiusaamista tai muuta negatiivista painon vuoksi?

• ”Ei ainakaan tunnusta, että koulussa tai muualla kukaan olisi sanonut mitään. Mutta olen monesti sitä itse miettinyt ja pohtinut.”
• ”Koulussa on kiusaamista. Yhteiskunnan asenteesta olen huolissani, se on liian tuomitsevaa ja syyllistävää lihavuutta kohtaan. Minusta tuntuu, että meidän perhettä ei ole kuunneltu terveydenhuollossa. Meitä ei ole kohdattu ihmisinä.”

Millainen tuki olisi mielestäsi toimivaa?

• ”Toivoisin, että meiltä kysytään, mitä teille kuuluu? Ja voinko auttaa teitä jossain? Mikä on teidän oma tavoite, eikä niin että nyt pitäisi tehdä näin.”
• ”Aika on yksi haaste, se ei riitä kaikkeen. Arkiruuan tekeminen on hätäistä. Ja vähävaraisella ei ole rahaa mennä liikkumaan. Yhteiskunta voisi tukea liikkumista esim. uimahallissa käynti voisi olla lapsille ilmaista.”
• ”Liikunnasta kaipaisin enemmän tiedotusta, paikoista ja mahdollisuuksista. Lasten harrastusten kulut on karanneet käsistä.”
• ”Iltapäivävälipala on meillä ongelma, yritän laittaa kippoihin valmiita välipaloja. Mummolasyöminen on meillä ongelma, siellä syödään paljon ja lapsi lihoo.

Miltä tuntuu olla ylipainoisen lapsen äiti? Lue yhden äidin kokemus.

Mitä ajatuksia aihe sinussa herättää? Laita meille viestiä neuvokas@sydanliitto.fi, miten perheitä voisi sinun mielestäsi tukea.