Meidän perheen tunnetaidot
kotisirkus
Pieni hetki hiljentymiselle on hyvää tekevä tapa arkihälinän keskellä.

Meidän perheen tunnetaidot

Pieneen ihmiseen mahtuu paljon tunteita. Päiväkotiin lähtö pelottaa ja oudot ihmiset ujostuttavat. Isoveli pelaa hirveän hienosti jääkiekkoa, kun taas pikkusisko aina vaan pilaa kaikki leikit. Ärsyttää, kun äiti käskee lähtemään pois puistosta, vaikka mäenlasku on vielä aivan kesken. Illalla kaikki saavat halauksen ja hyvänyönsuukon. Näiden ja monien muiden tunteiden tunnistamisen ja käsittelemisen opettelun kautta lapsi oppii hyvän mielen taitoja, joista on hyötyä päivittäin koko elämän ajan. Erilaisten tunnetilojen sanoittaminen lapselle on tärkeää. Se auttaa oppimaan tunnistamaan tunteita ja vähitellen säätelemään niitä.

Kaikki tunteet ovat sallittuja

Pahan mielen, ärtymyksen ja surun hyväksyminen sekä ilmaisu ovat tärkeitä taitoja. Vanhempi ei saa säikkyä lapsen kielteisiäkään tunteita. Pahan tuulen puuskassaan lapsi tarvitsee aikuisen tukea kokeakseen olevansa turvassa. Hyväksyvässä ilmapiirissä lapsi tuntee olevansa merkityksellinen niin hyvän- kuin pahantuulisenakin. Tärkeää on puhua tunteista silloin kun lapsi on rauhallinen ja kertoa mikä on sallittua ja mikä ei. Aina kun lapselta kieltää jotakin esim. toisten lyömisen kiukkuisena, pitää antaa vaihtoehto mitä saa tehdä (esim. huutaa vessassa tai repiä sanomalehteä). Tunteet purkautuvat ja lapsi toivoo kokemusta, että aikuinen kestää tämän minun kiukkuni vaikka itse olen sen kanssa neuvoton. Lapsen kiukkupuuskat ovat joskus rajuja, ja on hyvä jos vanhempi on etukäteen päättänyt miten toimii. Aikuisen kannattaa miettiä: mikä meidän perheessä on sallittua ja miten toimin. Lapsen kiukku herättää aikuisenkin tunteita ja reaktioita. Kiukkuisena ei kannatta yrittää  kasvattaa lasta. Kasvatus ja asioiden käsittely tapahtuu kaikkien rauhoittumisen jälkeen. Käyttäytymistään opitaan säätelemään kaiken ikää ja aikuinen voi antaa mallin myös tässä oppimisessa. Hermostumisen jälkeen on hyvä antaa malli anteeksipyytämisestä myös itse ja nimetä tunteita.

Auta lasta tunteiden tunnistamisessa

Aikuista tarvitaan antamaan tunteille nimiä sekä selventämään tunteiden syitä ja niistä johtuvia seurauksia. Tunteista keskustelemalla lapsi oppii sanoja, joilla kuvata omia tunnetilojaan. Muiden tunteiden huomioimisen opettelu kehittää sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä.

  • Ohjaa lasta huomaamaan erilaisia tunnetiloja esimerkiksi kirjoja lukiessa. Miettikää, miltä henkilöistä tuntuu ja miten tunteet saavat heidät toimimaan. Millainen sammakko on rakastuneena? Miksi lorun siili on surullinen?
  • Muista kertoa ääneen omista tunnetiloistasi. Selitä lapselle, miksi jokin asia huolestuttaa tai ilahduttaa.
  • Samalla periaatteella myös lapsen tunteita kannattaa havainnoida ääneen: ”Minusta näyttää siltä, että olet innostunut tästä palapelistä.” Lapsen on kuitenkin alusta lähtien hyvä oppia, että vain hän itse kokee omia tunteitaan.
  • Keskustelkaa ristiriitatilanteiden jälkeen siitä, mitä tapahtui. Miltä kenestäkin tuntui missäkin vaiheessa? Mikä meni pieleen ja mitä opittiin tulevaa varten?

Rentoutusharjoitukset katkaisevat kiireen

Arjesta nauttiminen on vaikeaa, jos keho ja mieli ovat kireänä. Ajatus harhailee, olo on levoton ja keskittyminen hankalaa. Kiire ja virikkeiden loputon virta ulottuvat lapsenkin elämään. Pieni hetki hiljentymiselle on hyvä ottaa tavaksi arkihälinän keskellä. Yksinkertaiset rentoutus- ja läsnäoloharjoitukset sopivat hyvin lapsille. Harjoitusten avulla voi saada apua keskittymiseen, jännittämiseen, pelottaviin hetkiin ja nukahtamiseen. Tietoisen rentoutumisen opettelu edistää myös tunnetaitojen kehittymistä.

  • Jännityksen ja rentouden välisen eron tunnistaminen on yksi helppo keino opetella rentoutumaan. Voitte kokeilla vartalon tietoista jännittämistä ja rentouttamista vuorotellen. Mielikuvat auttavat lasta; esim. pyydä häntä olemaan jäykkä robotti ja sen jälkeen valuva hiekka. Opeta lasta kuulostelemaan tuntemuksiaan. Missä jännitys tuntuu? Miten kehossa näkyy rentous?
  • Rauhoittukaa pieni hetki ruokapöydän ääressä ennen syömistä. Jokainen voi vuorollaan kertoa esimerkiksi jonkin tapahtuman omasta päivästään.
  • Lapsille sopivat hyvin tietoisten arjen toimien harjoitukset. Kokeilkaa omenan syömistä tai hampaiden harjausta mahdollisimman hitaasti ja keskittyen. Kiinnittäkää huomio eri aisteihin yksi kerrallaan.
  • Rakkaan pehmolelun uneen keinuttaminen auttaa lasta keskittymään hengitykseen. Aseta pehmolelu selällään makaavan lapsen vatsan päälle ja pyydä lasta seuraamaan, miten se nousee ja laskee hengityksen tahdissa.
  • Rauhoita lapsi uneen silittelemällä häntä koko kehon alueelta. Silittele unten maille erikseen jalat, kädet, vatsa, rintakehä sekä pää. Tuttu laulu tai hyräily voivat olla myös rentoutumisen laukaisevia tekijöitä.
  • Kokeilkaa rentouttavan tekstin lukemista lapselle esimerkiksi osana iltarutiineja