Myönteinen ruokapuhe
Positiivisella ruokapuheella rakennetaan syömisen riemua.

Lapset ovat äärimmäisen herkkiä aikuisten asenteille ja määritelmille. Perheen pienikokoisimmat syömärit huomioivat tarkkanäköisesti ympäristönsä ruokailutottumukset sekä syömiseen liittyvät tavat ja asenteet. Aikuisen antamaa mallia apinoimalla lapset omaksuvat terveellisten ruokailutottumusten lisäksi myös syömiseen olennaisesti kuuluvan ilon ja nautinnon.

Positiivisten puheiden ruokapöydässä viihdytään pitkään ja rohkaistutaan maistelemaan uusiakin makuja. Ruokapöydän äärelle asettautuminen tuntuu helposti rangaistukselta, jos ruokaillessa vallitseva tunnelma on kireä. Rentoon ruokailutilanteeseen tähtäävä aikuinen kuunteleekin ensimmäisenä omaa ruokailuun liittyvää puhettaan. Aikuisen oma esimerkki on vielä sanojakin suurempi vaikuttaja.

Ruoan äärellä ilonpito on sallittua. Karjalanpiirakoiden rypyttäminen, sämpylöiden pyörittely ja ihka ensimmäinen itse sekoitettu kakkutaikina yltävät houkuttelevuudessaan helposti samalle viivalle trampoliinihyppelyn kanssa. Yhdessä keittiössä hääräillessä raaka-aineiden tuntuun ja tuoksuun tutustutaan antaumuksella. Sotkuista ei tehdä suurta numeroa, niistä huolehditaan sitten myöhemmin. Lisää lystiä syömiseen tuo vispipuuron nimeäminen prinsessapuuroksi.

Maittava ruoka on jokapäiväinen intoilun aihe!

Lapsestamme (4v.) tulee isona kokki, hän maistaa kaikkia ruokia ja kasviksia, koska kokin pitää tietää, miltä mikäkin ruoka maistuu. –Äiti 36v, 3 lasta.

Vinkit miellyttävän ruokahetken loihtimiseksi

  • Myönteinen palaute kannustaa. Anna lapselle huomiota sekä kehu ja kiitä häntä yrittämisestä ja onnistumisesta.
  • Anna lapsen osallistua ruoanlaittoon mahdollisimman paljon taitojensa mukaan. Näin ateria ei vain ilmesty valmiina pöytään, vaan se on lapsen ja aikuisen yhdessä väsäämä luomus. Lapsen on tärkeä saada kokea olevansa kehuttu osallistuja.
  • Kepeä jutustelu ja vitsailu kannustavat lasta jaksamaan ruokapöydän ääressä venkoilematta. Ruokalorut tuovat iloa pöytään ja voivat rohkaista maistamaan oudonkin näköistä uutuutta.
  • Riemuitse puheessasi ruoasta aistielämysten kautta ja yllytä lastakin havaitsemaan lautaselta löytyvät voimakkaat värit ja mehevät maut. Pohtikaa yhdessä ruoan alkuperää ja pähkäilkää, miltä banaanit näyttävät puussa.
  • Lapset tarjoavat lautaseltaan mielellään maistiaisia aikuisille. Otathan tarjoukset ilahtuneena vastaan, jotta lapsi ei saa hyväksyttävää mallia kieltäytymisestä.
  • Jatkuva huomauttelu ja patistaminen vievät nautinnon ruokailusta ja yhdessä olemisesta. Kaikki ei aina suju kuten oppikirjoissa, mutta seuraavalla kerralla menee taas varmasti paljon paremmin.
  • Tuputtaminen, anelu ja uhkailu ovat turhaa puhetta ruokapöydässä. Jos ruoka ei maistu, lapsi voi istua pöydän ääressä muiden seurana ja syödä seuraavalla aterialla. Väkisin tai painostettuna syöminen ei ole kenestäkään hauskaa.
  • "Meidän tyttö on nirso maistelemaan uusia makuja" on lapselle asetettu rooliodotus, joka toteuttaa itseään. Kaikille ruokailijoille on aina uudelleen annettava mahdollisuus kieltäytyä tai rohkaistua, vaikka tarjottu ruoka ei edellisellä kerralla olisi maistunutkaan. Uusiin makuihin totuttautuminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä.

Lähteenä on käytetty lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantalan teosta Äiti, älä tottele (kaiken maailman kasvatusoppaita).

 

Lue lisää:

-Huomaa hyvä lapsessa

-Lapsen kannustaminen ja haasteiden kääntäminen taidoiksi