Syödään yhdessä – miksi se on tärkeää lapsiperheissä?
Arkisirkusta pyörittäessä tuntuu joskus, että perheen kokoaminen saman pöydän ympärille on korkeamman luokan matematiikkaa. Onneksi tapoja syödä yhdessä on monia.
Syöminen ei ole vain ravintoaineiden tankkausta. Tietoisuus yhdessä syömisen merkityksestä auttaa pohtimaan keinoja, joilla yhteisiä ruokahetkiä voi saada arkeen lisää.
Ruoka-aika – kokoonnutaan yhteen
Yhteinen ateria vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki, joka on hyvä rauhoittaa hälinältä. Television, puhelimien ja lelujen sijaan keskitytään nauttimaan toisten seurasta ja vaihdetaan päivän kuulumisia.
Olosuhteet vaihtelevat ja päivät ovat erilaisia. Joustava asennoituminen ruoka-aikaan helpottaa arjen järjestämistä. Yhteinen syöminen onnistuu myös valmisruoalla tai voileivällä. Kiireisen alkuillan sijaan päivän tapahtumat voidaan käydä hyvin läpi myös iltapalapöydässä. Harrastusten täyteisissä päivissä voi myös vaihtaa iltapalan ja päivällisen paikkaa, jos kotona ollaan vasta illalla.
Tutustu lapsiperheen ruoka- ja ateriarytmivinkkeihin!
Ruokarauhaa ja rakkautta
Säännölliset ateriat tuttuine juttuineen tuntuvat lapsesta mukavilta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Yhteisen aterian äärelle rauhoittuminen tukee lapsen hyvinvointia ja vahvistaa oman arvon kokemusta lapsen mielessä. Yhdessä syöminen tekee hyvää sekä keholle että mielelle.
Lapsiperheen elämään kuuluu tietty määrä hulinaa. Innostuminen ei ole kiellettyä ruokapöydässäkään. Kun syöminen on lapsesta kivaa, ruokakin maistuu paremmin.
Yhdessä syöminen kasvattaa ruokarohkeutta
Ruokapöydässä lapsi voi innostua luontevasti juttelemaan ruoan mausta, rakenteesta, alkuperästä tai ruuan valmistuksesta. Myönteinen ilmapiiri tekee uusiin ruokiin tutustumisesta helpompaa. Kannustus ja kehut houkuttelevat tarttumaan uusiinkin ruoka-aineisiin. Nähdessään aikuisen syövän vieressään samaa ruokaa lapsi hyväksyy myös uudet maut helpommin.
Tutustu: 10 vinkkiä lapsen nirsoiluun ja valikoivaan syömiseen!
Mikä sopii meille?
- Kuinka usein syömme yhdessä? Mikä on meille riittävän usein?
- Mitä hyvää yhdessä syöminen meille tuo?
- Mitä haasteita yhteisissä aterioissa on?
- Millä tavalla arkirytmi muuttuisi, jos söisimme yhdessä useammin?
- Millaisessa ilmapiirissä nautimme yleensä ruokamme?