Taaperon ruokailu

Imetystä voi jatkaa niin kauan, kuin se molemmista hyvältä tuntuu. Imetyksen edut sekä lapselle että imettävälle äidille ovat kiistattomat. Jos maitona on ollut äidinmaidonkorvike, on nyt aika siirtyä tavanomaiseen maitoon tai kasvimaitoon. Lapsille kuten aikuisillekin suositellaan ruokavalioon rasvattomia maitovalmisteita, eli maidoksi rasvatonta maitoa tai kasvipohjaista d-vitaminoitua maitoa. Pääsääntöisesti tämän ikäiset lapset eivät tarvitse laktoositonta maitoa, äidinmaidonkorvike ja äidinmaitokin sisältävät laktoosia. Mahdolliset vatsavaivat liittyvät enemmän pilkkomattomiin proteiineihin, kuin laktoosiin. Ennen kuin lapsi on alkanut syömään leipää margariinilla, pitää kasvirasvalisää antaa muun ruoan yhteydessä. Hyvä tapa on laittaa ruokaöljyä esimerkiksi aamupuuroon tai vaikkapa päiväruoan joukkoon muutaman teelusikallisen verran. Näin lapsi saa hyviä rasvahappoja aivojen kehitykseen.

Makumaailman laajentaminen

Yksivuotias lapsi on usein utelias ja maistelee mielellään samaa ruokaa, mitä vanhempien lautasella on. Nyt onkin hyvä hetki jatkaa värikkäisiin marjoihin, kasviksiin ja hedelmiin tutustumista. Makumaailmaa kannattaa laajentaa ennen kuin usein kaksivuotiaana alkava varautuneisuus uusia ruokia kohtaan alkaa.  ”Lapsi syö mistä pitää, pitää siitä mikä on tuttua, tutuksi tulee se, mitä tarjotaan usein.”
Ruoallakin saa leikkiä. Hedelmistä ja kasviksista voi tehdä hauskoja taideteoksia, jotka houkuttelevat maistelemaan.

Syödään yhdessä

Säännöllinen ruokailu vanhemman kanssa luo turvallisuutta ja tuttua rutiinia päivärytmiin. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa pyrkiä syömään yhdessä ruokapöydän ääressä, ilman älylaitteita ja muita viihdykkeitä. Tässä vaiheessa on hyvä tarkastella myös omia ruokatottumuksia. Ihan pienistä asioista voi aloittaa. Suolan määrää omassakin ruoassa rajoittaa, kun lisää suolan omaan ruokaan vasta pöydässä. Vaihda maitotuotteet rasvattomiin maitotuotteisiin ja suosi kuitupitoisia täysjyvävalmisteita.

Lapsi säätelee ruokamääriään

Vauvoilla ison osan energian tarpeesta täyttää äidinmaito tai äidinmaidonkorvike. Yksivuotiaana maitomäärää kannattaa jo hieman rajoittaa, koska se vie helposti tilaa muulta ravinnolta.
Tuttu lautasmalli on hyvä ohjenuora myös taaperon lautasella: Puolet kasviksia, neljäsosa perunaa/makaronia/riisiä/muuta hiilihydraatin lähdettä ja neljäsosa lihaa/kalaa/kanaa/kasviproteiinia.
Ruokahalu ja energiantarve vaihtelevat lapsella päivittäin. Siihen vaikuttaa yksilölliset tekijät, esimerkiksi kasvunopeus, ulkoilu, uni ja terveydentila. Lapsi ei kärsi, vaikka syö välillä vähemmän. Syömättä jääneitä aterioita ei kannata alkaa korvaamaan ylimääräisillä välipaloilla koska se häiritsee helposti lapsen ruokahalun säätelyä. Aikuinen päättää mitä ja koska syödään, lapsi tietää minkä verran jaksaa syödä.

Syömisen pulmat

Taaperoikäisen valikoiva syöminen liittyy usein lapsen normaaliin kasvuun ja itsenäistymiskehitykseen.
Varautuneisuus uusia ruokia ja makuja kohtaan on tyypillistä noin 2-3-vuotiaalle lapselle. Tällöin ennakkoluulottomasti kaikkea maistellut taapero voi olla yhtäkkiä erittäin valikoiva. Lasta kannattaa houkutella tutustumaan uusiin ruokiin ja makuihin omilla ehdoillaan. Aluksi haistelemalla, tutkimalla ja tunnustelemalla. Vasta tämän jälkeen kannustetaan lasta myös maistamaan ruokaa.
Lapsi voi myös valikoida ruokaansa normaalia enemmän tai kieltäytyä syömästä saadakseen huomiota ja osoittaakseen omaa tahtoaan. Ruokailutilanteista ei kannata koskaan tehdä valtataisteluita. Lapsen syömään pakottaminen voi saada aikaan vastenmielisyyttä ruokia ja ruokailutilanteita kohtaan.  Ratkaisuna tähän raskaaseen vaiheeseen ruokaa tarjotaan monipuolisesti ja säännöllisesti. Jos ruoka ei maistu, sanotaan kiitos ja kokeillaan seuraavalla aterialla uudelleen.

Tämä vaihe on vanhemmalle kuormittava ja apua kannattaa pyytää neuvolasta tai esimerkiksi varhaiskasvatuksesta.