Miten jutella lapsen kanssa ylipainosta?
Ei ole yhdentekevää, miten lapsen kanssa puhutaan ylipainosta.

Jokaisella lapsella on oikeus olla ensisijaisesti lapsi, ei ylipainoinen lapsi. Lasten aikana ei pidä puhua laihduttamisesta tai lihavuudesta. Lapselle voi puhua jaksamisesta, hyvästä olosta, herkkujen vähentämisestä ja liikkumisen lisäämisestä. Lapsen iän mukaan, lasta voi ottaa mukaan yhdessä miettimään, miten koko perhe voisi parantaa syömistään tai liikkumistaan.

Alle kouluikäisen kanssa on hyvä keskustella ensisijaisesti hyvästä olosta, siitä miltä tuntuu kun vatsa on täynnä tai miksi joskus tekee mieli herkkuja. Ylipainon sijaan lapsen kanssa kannattaa keskustella syömiseen ja liikkumiseen liittyvistä tunteista, mitä ne herättävät. Liiallista vahtimisen tunnelmaa on hyvä pyrkiä välttämään, jotta syömiseen tai liikuntaan liittyvät tilanteet eivät muutu painostaviksi. Vanhemman tehtävä on kuitenkin vastata perheen ruokailuista ja rajoittaa etenkin herkkujen syömistä.

Kouluikäinen lapsi on itsekin jo usein tietoinen omasta ylipainostaan. Hänen kanssaan on hyvä keskustella siitä, onko lapsi tyytyväinen itseensä tai onko asia noussut esille koulussa. Vanhemman tärkein tehtävä on ensisijaisesti vahvistaa lapsen itsetuntoa ja auttaa lasta huomaamaan hyvä omassa itsessään ja kehossaan. Kouluikäisen kanssa voi jo jutella syömiseen liittyvistä tunteista, miksi herkkuja tekee mieli, miten niitä voisi vähentää, mikä liikunta voisi innostaa tai mitä koko perhe voisi tehdä yhdessä asian eteen.

Usein vanhemmat itse nostavat suurimmiksi syiksi lapsen ylipainoon liittyen joko lapsen ikään nähden suuret annoskoot tai herkkujen rajoittamisen vaikeuden. Kumpikin aihe on sellainen, josta voi lapsen kanssa jutella yhdessä.

Vinkkejä sopivaan annoskokoon ja kylläisyyden oppimiseen

  • Lautasmalli antaa hyvän esimerkin sopivasta annoksesta pääaterialle sekä aikuiselle että lapselle.

  • Lapsen annoskoko on aikuisen annosta pienempi.

  • Lasta ei kannata painostaa syömään, jos ruoka ei maistu. Terve lapsi syö, kun on nälkäinen. Säännöllisestä ateriarytmistä on kuitenkin hyvä pitää kiinni.

  • Myös lapsilla esiintyy tapa- ja tunnesyömistä. Nälän ja kylläisyyden tunteesta on hyvä puhua lapsen kanssa; kun on nälkäinen, on aika syödä ja kun tuntee itsensä kylläiseksi, ei enää kannata hakea lisää ruokaa.

  • Katso Kylläisyysmittari, jonka avulla lapsen kanssa voi konkreettisesti puhua ja harjoitella kylläisyyden tunnistamista

Vinkkejä herkkujen vähentämiseen

  • Herkut eivät ole hyvä palkinto tai väline lohduttamiseen.
  • Herkuilla ei voi korvata kunnon ruokaa.
  • Herkkuja on kuitenkin sallittua nauttia sopivassa suhteessa - sopiiko teidän perheenne arkeen pieni jälkiruoka vai kuuluvatko herkut vain herkkupäiviin tai juhlahetkiin?
  • Sokeristen herkkujen sijaan välipaloiksi sopivat esimerkiksi värikkäät hedelmät ja kasvikset.

Minä osaan ja onnistun –kirja auttaa löytämään lapsen vahvuudet ja asiat, mihin hän on tyytyväinen. Erityisesti lasten kohdalla, joilla paljon kiinnitetään johonkin asiaan, kuten ylipainoon huomiota, on tärkeää ne hetket, kun luvalla voidaan nostaa esille niitä elämän ja lapsen hyviä puolia. Minä osaa ja onnistun –kirjaa voit tilata Sydänkaupasta.