Aistit avuksi lapsen ruokailon löytämisessä

Lapsi oppii leikkien, ihmetellen ja oivaltaen. Uusiin ruoka-aineisiin tutustumisesta voi tehdä aistimatkan ja makukoulun, jossa omin sormin tutkiminen, ääneen ihmettely ja aistien herättely ovat maistamista tärkeämpiä. Epäilevän lapsen kanssa maistaminen kannattaa jättää viimeiseksi ja tutustua ruokaan ensin muilla aisteilla.

Nuuhkimisen nautinto

Suurin osa makuaistimuksistamme on ruoan hajua. Tietyt tuoksut yhdistyvät mielessä tuttuihin ruokiin, tilanteisiin, ihmisiin ja paikkoihin jo varhain lapsuudessa.

• Tutkikaa yhdessä maustekaappia ja nuuhkikaa erilaisia tuoksuja. Millaisia muistoja tai tunteita tuo mieleen piparimauste, kardemumma, oregano tai vaniljasokeri?
• Leikkikää sokkoa hajuaistin herkistämiseksi. Pilko esille eri tuoksuisia hedelmiä, vihanneksia ja yrttejä. Mausteet toimivat tässäkin. Sidotuin silmin haistellaan mistä ruoka-aineesta on kyse.

Korvat hörölle keittiössä

Kuuloaistin avulla voi arvailla mitä keittiössä tapahtuu. Miltä kuulostaa sipulin paistaminen, sähkövatkain tai porkkanan pilkkominen?

Tarkat pikkukorvat huomaavat myös tavan, jolla ruosta yleisesti puhutaan. Myönteinen ruokapuhe ja yhdessä ihmettely auttavat lisäämään ruokarohkeutta.

• Miltä eri kodinkoneet kuulostavat? Mikä on suosikki keittiökone?
• Lapset rakastavat, vanhemmat ei aina: joskus pitää saada kokeilla millainen ääni kattiloista lähtee.
• Kuuloaistia kehittävä muistipeli syntyy kuiva-aineista. Täytä läpinäkymättömät muovirasiat puolilleen erilaisia ääniä tuottavia ruoka-aineita ja anna lapsen arvuutella rasioiden sisältöjä.
• Keksikää yhdessä arkisille ruuille teidän perheenne näköiset nimet. Pinaattilettujen nimeäminen Veetin voimaplätyiksi tai Vilman vauhtiletuiksi voi olla juuri teidän perheen juttu.

Silmänruokaa lautaselle

Hauska ja lapsen silmää miellyttävä ulkonäkö lisää kiinnostusta ruokaan. Pöydän kattaminen, koristeleminen sekä ruoan esille laittaminen tuovat oman iloisen lisänsä ruokailuhetkiin.

• Leikitään ravintolaa. Anna lapsen (tarvittaessa avustettuna) koota kaikille ateriat ja tarjoilla pöytään.
• Mielikuvitus on vain rajana. Kasvistaide ja houkuttelevat hedelmät antavat mahdollisuuden leikitellä ruualla. Iltapala saa tarinan ympärilleen, kun kukkakaalit muuttuvat lampaiksi ja banaanit delfiineiksi. Kurkkaa inspiraatiota kasvistaiteeseen täältä ja täältä.

Kouriintuntuvia ruokaelämyksiä

Lapset tunnustelevat ympäristöään käsillään, jaloillaan ja suullaan. Aina se ei ole siistiä, varsinkaan pienillä lapsilla. Mutta erilaisten rakenteiden tutkiminen käsin ja suulla on tärkeää ja samalla huomaa, että eri ruoka-aineet ovatkin esimerkiksi kypsänä ja raakana ihan erilaiset.

• Leipokaa yhdessä pullaa niin, että lapsi osallistuu jokaiseen työvaiheeseen omin käsin. Anna lapsen upottaa kädet taikinaan ja pyöritellä omannäköisiään pullia. Jutelkaa tekemisen lomassa siitä, mille taikina työn eri vaiheissa tuntuu. Miltä pulla tuntuu, kun se tulee uunista? Mitä kävi? Katso vinkit yhdessä leipomiseen.
• Kummalliset kasvikset. Ostakaa kaupasta kasviksia tai hedelmiä, jotka näyttävät oudoille, hassuille, herkullisille tai jännittäville. Tutkikaa kotona: väriä, rakennetta, tuntumaa, hajua ja jos uskaltaa niin maistaakin saa. Missä tämä kasvaa? Maassa, puussa, pensaassa, pellossa? Etsikää yhdessä tietoa.

Maistuvaa oivaltamista

Rohkaise lasta kokeilemaan, leikkimään ja maistamaan silti lapsen omia rajoja kunnioittaen – mitään ei ole pakko syödä.

• Sama ruoka-aine taipuu moneksi erilaiseksi mauksi. Kokeilkaa, miltä maistuu porkkana soseena, raasteena tai mehuna.
• Maistelkaa makeita, happamia, pehmeitä ja kovia omenalajeja. Makuaisti harjaantuu, kun samaa hedelmää maistellaan eri muodossa.
• Anna lapsen osallistua ruoan valmistamiseen. Kuoriminen, raastaminen ja pilkkominen tekevät ruoka-aineesta tutumman ja helpommin lähestyttävän.