Hyppää sisältöön
0-3v 3-5v 5-7v Ruokailu Ruokailutilanne Ruokakasvatuksen kehittäminen

Ruokatutkijoita ruokapöydässä

Kun huomio suunnataan yhteiseen havainnointiin ja ihmettelyyn, myös ruokailutilanne voi rauhoittua: ruuasta opitaan lasta kiinnostavalla tavalla, keskustelu saa yhteisen aiheen ja huomio siirtyy syömisen kontrolloinnista ruokaan tutustumiseen.

Tämä ideakortti on osa Pysähdytään pöytään- ruokailutilanteiden kehittämisen materiaalia.
4. Pöydänjalka: Tutkiva ruokaoppiminen

Kokeile:

  • Katsokaa tarkasti
    Pysähtykää huomaamaan ruoan väri, muoto, pinta ja koko. Kysy esimerkiksi: “Mitä huomaat?” “Mitä eri värejä löydät?” “Onko tässä jotain tuttua?”
  • Nuuhkikaa uteliaasti
    Kannusta lapsia tutkimaan ruoan tuoksua. Tuoksu voi olla esim. mieto, voimakas, makea, raikas tai muistuttaa jostakin tutusta, vaikka mullasta. Kaikkien ei tarvitse kokea tuoksua samalla tavalla.
  • Tunnustelemalla tutuksi
    Anna lapsen mahdollisuuksien mukaan koskea, puristaa, pilkkoa tai tunnustella ruokaa. Onko se sileää, karheaa, pehmeää, rapeaa, tahmeaa tai mehukasta? Suutuntuma voi olla erilainen kuin kädellä kokeiltu – jos ruoka tuntuu hankalalta suussa, anna lapselle lupa ottaa se suusta pois, esim. servetille. Ruuan maistamishalukkuutta voi lapsella lisätä lupa ottaa ruoka pois suusta.
  • Miltä ruoka kuulostaa?
    Huomatkaa, millaisia ääniä ruokaan liittyy. Rouskuuko porkkana? Napsahtaako näkkileipä? Kuuloaistimus voimistuu kun ohjaat lapsia laittamaan sormet korviin pureskelun ajaksi. Entä kuuluuko jotakin, kun ruokaa sekoittaa tai pilkkoo?
  • Tutkikaa makua
    Jos lapsi haluaa maistaa, auta sanoittamaan kokemusta: onko maku mieto, hapan, makea, suolainen, voimakas tai jotakin ihan muuta?
  • Vertailkaa ruokia
    Pohtikaa, miten kaksi ruokaa ovat samanlaisia tai erilaisia. Esim. Kumpi on rapeampi? Kumpi tuoksuu voimakkaammin? Miten raaka ja kypsä porkkana eroavat toisistaan?
  • Maistelkaa ruokasanoja
    Keksikää ruuille omia nimiä. Miltä maistuisi Niiskuneidin Pilvipuuro tai Peppi Pitkätossun Voimapyörykkä? Keksikää omia ruokaa kuvailevia sanoja: “pilvimäinen”, “rapsakka”, “litisevä”, “sihisevä”.
  • Ole itse innostunut ruokatutkija
    Asetu ruokatutkijaksi lapsen rinnalle. Näin mallinnat uteliaisuutta ilman ”oikeita vastauksia”.
  • Kaikki havainnot ovat oikeita
    Ruokatutkijan havainto voi olla myös “en pidä tuoksusta”, “tämä tuntuu oudolta” tai “en halua koskea”. Hyväksy kaikki havainnot.
  • Yhteinen tutkiminen voi rauhoittaa ruokapöytää: huomio kiinnittyy ruokaan, keskustelulle syntyy yhteinen suunta ja lapsi saa osallistua ilman suorituspainetta.

Vinkki:

Kurkkaa lisää ideoita tutkivaan ruokaoppimiseen ruokakasvatuksen ideapankista


Kaipaatko lisää käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?

Kurkkaa ruokakasvatuksen ideapankkiin 


Kaipaatko tietoa ja työkaluja lasten ruokakasvatukseen?

Kurkkaa ruokakasvatuksen tietopankkiin

Lue seuraavaksi

Ideakortit
Tehtävät
Materiaaleja
Uutiskirje