0-3v
3-5v
5-7v
Ruokailu
Ruokailutilanne
Ruokakasvatuksen kehittäminen
Ruokatutkijoita ruokapöydässä
Kun huomio suunnataan yhteiseen havainnointiin ja ihmettelyyn, myös ruokailutilanne voi rauhoittua: ruuasta opitaan lasta kiinnostavalla tavalla, keskustelu saa yhteisen aiheen ja huomio siirtyy syömisen kontrolloinnista ruokaan tutustumiseen.
Tämä ideakortti on osa Pysähdytään pöytään- ruokailutilanteiden kehittämisen materiaalia.
4. Pöydänjalka: Tutkiva ruokaoppiminen
Kokeile:
- Katsokaa tarkasti
Pysähtykää huomaamaan ruoan väri, muoto, pinta ja koko. Kysy esimerkiksi: “Mitä huomaat?” “Mitä eri värejä löydät?” “Onko tässä jotain tuttua?”
- Nuuhkikaa uteliaasti
Kannusta lapsia tutkimaan ruoan tuoksua. Tuoksu voi olla esim. mieto, voimakas, makea, raikas tai muistuttaa jostakin tutusta, vaikka mullasta. Kaikkien ei tarvitse kokea tuoksua samalla tavalla.
- Tunnustelemalla tutuksi
Anna lapsen mahdollisuuksien mukaan koskea, puristaa, pilkkoa tai tunnustella ruokaa. Onko se sileää, karheaa, pehmeää, rapeaa, tahmeaa tai mehukasta? Suutuntuma voi olla erilainen kuin kädellä kokeiltu – jos ruoka tuntuu hankalalta suussa, anna lapselle lupa ottaa se suusta pois, esim. servetille. Ruuan maistamishalukkuutta voi lapsella lisätä lupa ottaa ruoka pois suusta. - Miltä ruoka kuulostaa?
Huomatkaa, millaisia ääniä ruokaan liittyy. Rouskuuko porkkana? Napsahtaako näkkileipä? Kuuloaistimus voimistuu kun ohjaat lapsia laittamaan sormet korviin pureskelun ajaksi. Entä kuuluuko jotakin, kun ruokaa sekoittaa tai pilkkoo?
- Tutkikaa makua
Jos lapsi haluaa maistaa, auta sanoittamaan kokemusta: onko maku mieto, hapan, makea, suolainen, voimakas tai jotakin ihan muuta?
- Vertailkaa ruokia
Pohtikaa, miten kaksi ruokaa ovat samanlaisia tai erilaisia. Esim. Kumpi on rapeampi? Kumpi tuoksuu voimakkaammin? Miten raaka ja kypsä porkkana eroavat toisistaan? - Maistelkaa ruokasanoja
Keksikää ruuille omia nimiä. Miltä maistuisi Niiskuneidin Pilvipuuro tai Peppi Pitkätossun Voimapyörykkä? Keksikää omia ruokaa kuvailevia sanoja: “pilvimäinen”, “rapsakka”, “litisevä”, “sihisevä”.
- Ole itse innostunut ruokatutkija
Asetu ruokatutkijaksi lapsen rinnalle. Näin mallinnat uteliaisuutta ilman ”oikeita vastauksia”.
- Kaikki havainnot ovat oikeita
Ruokatutkijan havainto voi olla myös “en pidä tuoksusta”, “tämä tuntuu oudolta” tai “en halua koskea”. Hyväksy kaikki havainnot.
- Yhteinen tutkiminen voi rauhoittaa ruokapöytää: huomio kiinnittyy ruokaan, keskustelulle syntyy yhteinen suunta ja lapsi saa osallistua ilman suorituspainetta.
Vinkki:
Kurkkaa lisää ideoita tutkivaan ruokaoppimiseen ruokakasvatuksen ideapankista
Kaipaatko lisää käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?
Kurkkaa ruokakasvatuksen ideapankkiin
Kaipaatko tietoa ja työkaluja lasten ruokakasvatukseen?