Arkirytmi – voimaa arjen rutiineista

Arjen tutut rutiinit luovat päiviin helpotusta ja hallinnan tuntua. Erityisesti lapselle säännölliset toimintatavat, toistuvat tekemiset ja sanomiset ovat liikuttavan tärkeitä, turvallisuutta luovia rutiineja. Tuttu arki vahvistaa lapsen itseluottamusta ja lisää jaksamista kaikilla.

Poikkeuksen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin rutiineihin totuttautuminenkin. Rutiinit eivät romutu, vaikka päivärytmistä joskus hieman poikettaisiinkin. Osalle lapsista tämä on kuitenkin vaikeampaa kuin toisille. Perus temperamentti ja kyky joustaa tilanteissa vaihtelevat yksilöllisesti. Jos lapsella on vahva tarve tuttuun rytmiin ja muutokset ovat haastavia, niin pyri ennakoimaan muutoksia kertomalla niistä aiemmin ja yritä luottaa vanhempana siihen, että lapsi oppii joustavuutta vähitellen.

Arkirytmin perustahdit muodostuvat yleensä tutusta vuorokausirytmistä; säännöllisistä aterioista, liikunnasta ja aktiivisuudesta, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.

MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)

Lapsen terveellisen arjen peruspalikoita ovat

1. säännöllinen vuorokausirytmi (tuttu ja turvallinen, samoihin aikoihin toistuvat asiat)
2. riittävä uni ja lepo (9-10 tuntia päivässä)
3. 5-6 värikästä ateriaa päivässä (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala)
4. päivittäinen liikunta ja ulkoilu (n.2 tuntia päivässä)
5. hampaiden pesu aamuin ja illoin
6. mukavat asiat, aika yhdessä perheenä ja myös kaverien kanssa, leikkiminen, harrastukset sekä joutilas oleminen

Näin voit tukea rutiinien luomista

1. Luo selkeä päiväjärjestelmä: Pidä arjen kulku mahdollisimman ennakoitavana. Kun lapsi tietää, mitä päivän aikana tapahtuu ja missä järjestyksessä, hän tuntee olonsa turvallisemmaksi ja toimii itsenäisemmin. Kuvallinen tai seinälle laitettu päiväjärjestys auttaa erityisesti pieniä lapsia.

2. Hyödynnä toistuvuutta: Toistuvat samat asiat samaan aikaan auttavat rutiinien juurtumisessa. Esimerkiksi iltatoimet tai aamun valmistautuminen sujuvat paremmin, kun ne tehdään joka päivä samalla tavalla ja samassa järjestyksessä.

3. Käytä ajastamista ja muistutuksia. Ajastin tai kello auttaa lasta hahmottamaan aikaa ja siirtymiä toiminnasta toiseen. Ennakkovaroitukset, kuten ”viisi minuuttia leikkiä jäljellä”, helpottavat muutoksia ja vähentävät vastustusta.

4. Kannusta ja huomioi onnistumiset
Positiivinen palaute motivoi lasta. Kehu ja rohkaise, kun lapsi noudattaa rutiinia tai yrittää parhaansa. Kannustaminen vahvistaa lapsen itseluottamusta ja halua toimia sovitulla tavalla.

Pohdi päivän kulkua yhdessä lapsen kanssa

Rauhoittukaa päivän päätteeksi miettimään, miten päivä on sujunut. Esimerkiksi seuraavia kysymyksiä yhdessä pohtimalla lapsi oppii tarkastelemaan omaa arkirytmiään sekä tunnistamaan hyvän olon asioita elämässään. Sovella kysymyksiä lapsen iän mukaisesti.

• Mihin aikaan menit nukkumaan? Nukuitko tarpeeksi? Heräsitkö virkeänä ja hyväntuulisena?
• Montako ateriaa söit? Muistitko syödä välipalan? Napostelitko jotain?
• Miten liikuit päivän aikana? Liikuitko yhdessä jonkun kanssa?
• Tapasitko ystävää? Mitä teit perheen kanssa?
• Oliko päivässäsi mukavia oleskeluhetkiä? Ehditkö rentoutua ja levätä?
• Mitä hauskaa teit? Teitkö jotain luovaa?

Rutiinien tarkastelua

Aina toisinaan on hyvä pysähtyä miettimään, millaisista asioista oman perheen rutiinit koostuvat. Onko joukossa turhaksi jääneitä tapoja, jotka syövät aikaa juuri teille tähdellisemmältä tekemiseltä? Koko perheen rahtaaminen perjantaiväsymyksessä kauppaan voi olla turhaa. Täydellisen viikkosiivouksen suorittamisen sijaan joskus voi ummistaa silmät ja köllötellä yhdessä sohvalla. Pysähdys sille, mikä on tärkeää tässä hetkessä? Ja mikä lisää hyvää mieltä ja hyvinvointia?