Mistä tukea ja apua jaksamiseen
Kaikille tulee jossain elämänvaiheessa eteen tilanteita, joissa omat ja/tai läheisten voimavarat ja ratkaisut eivät riitä. Silloin kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä auttavaan tahoon ja pyytää apua.
Hae apua ja ota sitä vastaan.
Kun joku asia lapsessa, puolisossa, itsessä tai vanhemmuudessa huolestuttaa, pyydä apua. Näin saat omaa taakkaa hieman pienenemään ja annat myös muille mahdollisuuden auttaa sinua. Jos perheessäsi on vakavasti kuormittava elämäntilanne ja tarvitsette laajempaa tukea, ota yhteyttä oman asuinalueesi lapsiperheen palvelutarpeen arvioinnin yksikköön. Voit tehdä huoli-ilmoituksen hyvinvointialueesi sosiaalipalveluun, jos olet huolissasi jonkun toisen henkilön hyvinvoinnista, terveydestä tai turvallisuudesta. Älä jää odottamaan liian pitkäksi aikaa ennen avun hakemista, tilanne saattaa vain pahentua. Apua on tarjolla nykyään monessa paikassa.
Oman hyvinvointialueesi ”Pyydä apua”-nappi
Pyydä apua -nappi on matalan kynnyksen sähköinen yhteydenottokanava, jonka kautta lapsiperheet saavat tukea ja ohjausta oikeanlaisen avun piiriin. Apua voi pyytää myös nimettömänä. Napin hyöty on siinä, että sinun ei itse tarvitse tietää, kenen ammattilaisen puoleen pitäisi kääntyä. Ammattilaiset ohjaavat sinut ja kysymyksesi oikealle asiantuntijalle. Asiantuntijat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Oma ammattilaisesi kotikunnassasi tai hyvinvointialueellasi
Suomessa lapsiperheiden ympärillä on iso joukko eri alojen ammattilaisia. Raskauden aikana neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri sekä esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja ovat tukenasi. Vauvan synnyttyä voit tarvita myös vauvaperhetyöntekijän ja kotipalvelun, perhetyön tai sosiaalihuollon perhetyöntekijöiden apua. Lapsen kasvaessa varhaiskasvatuksen hoitajat ja opettajat ovat apunasi. Lapsen koulutien alkaessa opettajien lisäksi myös koulun muu henkilökunta, esimerkiksi koulukuraattorit, -psykologit, ja psyykkarit tukevat lapsesi kasvua ja kehitystä. Alueilta löytyy myös runsaasti erilaisia erityistyöntekijöitä, esimerkiksi toimintaterapeutit, fysioterapeutit ja sosiaalityöntekijät. Suostumuksellasi nämä työntekijät voivat tehdä myös yhteistyötä sinun ja perheesi parhaaksi. Useimmilta hyvinvointialueilta ja kunnista löytyy myös erilaisia verkostoja, jotka tuovat omat ammattilaisesi ja perheesi yhteen.
Järjestöt ja seurakunnat
Järjestöt ylläpitävät auttavia puhelimia ja chateja erilaisiin haastaviin tilanteisiin eri elämäntilanteissa
MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.
MLL:n Vanhempainnetin chat on avoinna ma-ti kello 10–13 ja Vanhempainpuhelin vastaa numerossa 0800 92277 ma-ti klo 10–13 ja 17–20, ke klo 10–13, to klo 14–20 ja pe klo 10-13.
UniNeuvo -puhelin 050 550 2288 auttaa uneen ja unihäiriöihin liittyvissä kysymyksissä keskiviikkoisin klo 17-19. Päivystäjinä ovat unihäiriöiden hoitoon perehtyneet terveydenhuollon ammattilaiset, Suomen Unihoitajaseuran jäsenet.
Ehyt ry:n päihdeneuvonta auttaa ympäri vuorokauden, jos oma tai läheisen päihteiden käyttö huolestuttaa. Soita maksuttomaan numeroon 0800 900 45.
Syömishäiriöliiton tukipuhelin päivystää maanantaisin klo 9-15, keskiviikkoisin klo 15-17 ja torstaisin klo 11-15 numerossa 02 251 9207.
ADHD-liiton puhelinneuvonta vastaa maanantaisin klo 13–15, keskiviikkoisin klo 9–11 ja torstaisin klo 9–11 numerossa 09 8567 713.
Väestöliiton Uni-chatissa voit keskustella vauvan nukkumisesta sekä unirytmistä päivällä ja yöllä.
Imetyksen tuen ImetysChat auttaa imetykseen liittyvissä asioissa.
Lisäksi sekä järjestöt että seurakunnat ylläpitävät erilaisia avoimia kohtaamispaikkoja. Näistä kannattaa kysyä neuvolasta tai etsiä tietoa esimerkiksi oman kunnan tai oman hyvinvointialueen sosiaalisen median kanavista tai verkkosivuilta. Useammalta seurakunnalta löytyy esimerkiksi Pikkuhelppi-toimintaa, joka tukee vanhempia antamalla myös konkreettista apua kotiin.
Vertaistuki
Monessa kunnassa järjestetään erilaisia vertaistukiryhmiä ja avoimia kohtaamispaikkoja vanhemmille. Näistä löydät muita samassa tilanteessa olevia vanhempia. Vertaistuen voima on suuri. Se tarjoaa samaistumispintaa ja lohduttaa; ”et ole yksin, et ole ainoa”. Vertaistukea on mahdollisuus jakaa myös muille, mikä on usein voimauttavaa.
Sydänliitto ylläpitää yhdessä Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluiden kanssa vertaisryhmää vanhemmille, joilla on huolta liittyen lapsen painoon. Ryhmä löytyy Facebookista nimellä ”Perhe-elämää ja painohuolia”. Sivuiltamme löytyy myös vertaistuellisia artikkeleita, kun lapsen paino huolettaa.