Siirry sisältöön

Jännittääkö uudet asiat? Miten autat lasta?

Uudet tilanteet ja jännittävät asiat näkyvät lapsissa monella tapaa.

Neuvokas perhe -tiimi
Julkaistu 19.12.2019
Päivitetty 23.3.2020

Esimerkiksi päivähoidon- ja koulun aloittaminen, uudet tilanteet, vieraat ihmiset, lääkärissä ja hammaslääkärissä käyminen, voivat jännittää lasta. Voi olla, että ruoka ei maistu, vatsa saattaa mennä sekaisin, lapsi on hiljainen tai ylivilkas, uni ei tule, tulee takertumista tai kiukuttelua vanhemmille… lapset reagoivat monin eritavoin ja jokainen omalla tavallaan.

Miten vanhempana voin auttaa?

Varaa aikaa olla lapsen kanssa rauhassa, jutella ja kuullostella mitä lapsella on sanottavaa. Lapselle syntyy mahdollisuus pukea tunteitaan sanoiksi. Monesti mukavan tekemisen ohessa tai iltahetkellä on helppo jutella. Puhelimet, tabletit ja muut aikarosvot jätetään sivuun siksi aikaa.
Tunteista kannattaa puhua. Jännittäminen ja pelot kuuluvat elämään ja ne menevät aina ohi. Myös aikuinen voi kertoa, milloin hän on jännittänyt, miltä se tuntui, miten se meni ohi ja miten hän on selvinnyt sen kanssa.
Lasta voi auttaa keksimään jonkin tavan rauhoittaa omia ajatuksiaan. Iästä riippuen tapoja voi olla esim. laskea omaa hengitystä, jutella omalle unikaverille, voimasanat jotka sanoo omassa mielessään, tärkeä valokuva repussa tai kassissa.
Jos lapsi on kova jännittäjä, asiasta kannattaa sanoa ohjaaville aikuisille. Ja mainita myös, miten lasta kannattaa lähestyä: joku tykkää kannustuksesta ja toinen haluaa ensin tarkkailla uutta tilannetta rauhassa.
Lapsen kanssa voi myös muistella aikaisempia jännittäviä kokemuksia, joista hän on selvinnyt. Miten tilanne meni, mikä silloin tuntui hyvältä ja mikä auttoi.

 

Mindfulness-harjoittelu voi auttaa

Jos lapsi on jo 5v tai vanhempi, hän voi hyötyä myös mindfulness-harjoituksista. Niitä voi kuunnella äänitteinä yhdessä kotona esimerkiksi iltaisin tai ryhmän kanssa sopivissa hetkissä. Harjoituksia tulee tehdä jonkin aikaa, mutta ne toimivat “mielen-jumppana”, jolloin vähitellen alkaa huomaamaan millaisia ajatuksia mielessä pyörii, kun jännittys tulee. Jännitys on tunne, joka kannattaa ottaa vastaan ja jolle voi sanoa “Huomaan, että minua alkaa jännittämään.”

Ja, kun tunne on tunnistettu ja hyväksytty, kannattaa hengittää sen kanssa ja miettiä voisiko huoliajatusten sijaan viljellä mielessä myös vahvistavia ajatuksia? Vanhemman kanssa yhdessä voidaan miettiä valmiiksi lauseita ja ajatuksia, jota voi toistaa mielessään, kun jännitystilanne tulee. “Minä selviän kyllä,” “Riittää kun teen sen minkä pystyn,” “3 sek.rohkeutta riittää” jne.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset